KUTSU Diakonissalaitokselle 22.3.2017

Tule tutustumaan 
Helsingin Diakonissalaitokseen 
22.3.2017 klo 13

Espoon perinneseura kutsuu jäseniään seuralaisineen tutustumaan tänä vuonna 150 vuotta täyttävään Helsingin Diakonissalaitokseen keskiviikkona 22.maaliskuuta 2017. Maksuton, opastettu kiertokäynti alkaa klo 13.

Kokoonnumme päärakennuksen (Sairaala) aulaan Alppikadun kortteliin. Kierroksella tutustumme monipuolisesti Helsingin Diakonissalaitokseen. Päärakennuksessa sijaitsevan museon kierrokseen sisältyvät myös upeat Aurora-sali ja kirkko, joka on Kallion ensimmäinen kirkko. 

Vuonna 1898 käyttöönsä vihitty kirkko on arkkitehti Karl August Wreden suunnittelema.

Aurora-sali on entinen ruokasali, nykyisin kokous- ja juhlakäytössä. Sali on kalustettu lahjakalustein.

Aurora Karamzin perusti Helsingin Diakonissalaitoksen vuonna 1867. Pienestä kulkutautisairaalasta on sittemmin kasvanut yhteiskunnallinen konserni, jonka työ ulottuu myös maamme rajojen ulkopuolelle. Monilla nykyisillä työmuodoilla on lähes 150 vuotta vanhat juuret. Toiminnasta ja toimijoista on jäänyt jäljelle myös esineitä, valokuvia ja arkistoaineistoa. Niistä huolehtii Diamus, Helsingin Diakonissalaitoksen museo.

Diakonissalaitos on toiminut nykyisellä paikallaan Alppikadun korttelissa vuodesta 1897 alkaen. Suuri tontti on antanut mahdollisuuksia tarpeiden mukaiselle lisärakentamiselle.

Museota ylläpitää Helsingin Diakonissalaitoksen Kannatusyhdistys.

Kierroksen jälkeen on mahdollisuus iltapäiväkahviin omalla kustannuksella laitoksen kahvilassa.

Ilmoittautuminen viimeistään 17.3.2017 sähköpostitse osoitteella marjatta.kuitunen@pp.inet.fi. Mukaan mahtuu 15 nopeinta. Kerro samalla, osallistutko myös iltapäiväkahville.

Tule mukaan viettämään mielenkiintoinen iltapäivä Aurora Karamzinin, suomalaisen hyväntekijän jalanjäljissä.


OPASTUSKIERROS ON TÄYNNÄ! Kiitos ilmoittautuneille ja tervetuloa mukaan!
Helsingin Diakonissalaitos järjestää yleisölle avoimet opastuskierrokset ti 28,3., ja ke 26.4. klo 16 alkaen. Kierroksen kesto noin 1h. 
www.hdl.fi/fi/diamus/2056-museo-opastukset

Meidän Aurora -työryhmä toimii

Espoon perinneseurassa toimiva työryhmä järjesti syyskuussa 2016 Aurora Karamzinin elämäntyötä käsitelleen Meidän Aurora -juhlan. Samalla esiteltiin Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tehty aloite liputuspäivän saaamiseksi hänen kunniakseen.

Träskändan kartanon tulevaisuus

Meidän Aurora -työryhmä keskittyy alkaneen vuoden aikana Träskändan kartanon tulevaisuuden hahmottamiseen ja eräisiin yhteistyötapahtumiin Lasten kulttuurikeskus Pikku-Auroran sekä 150 vuotta täyttävän Diakonissalaitoksen kanssa.

Träskändan kartanolle on perustettu Träskändan kartanon ystävät -niminen yhdistys, jonka kanssa tehdään myös yhteistyötä lähinnä yhteisten tapahtumien muodossa.

Meidän Aurora-ryhmä vieraili 25.1.2017 Träskändan kartanolla ja tapasimme myös niitä Espoon kaupungin virkamiehiä, jotka tekevät parhaillaan selvitystä Träskändan tulevista käyttö- ja kunnostussuunnitelmista. Tavoitteenamme on, että saamme yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa kuluvan vuoden aikana ratkaistua peruskorjaustyön käynnistämisen sekä tulevan organisaatiorakenteen.

Kartano kansalaisten käyttöön

Tulevaisuuden näkymänä näyttää Meidän Aurora -työryhmän ja Träskändan kartanon ystäväyhdistyksen mielestä vahvistuvan Anu Kyröläisen tekemän Träskända-opinnäytetyön pohjalta, että kartanoon saataisiin jatkossa Aurora Karamzinin muistoa kunnioittava kokonaisuus: kartanomuseo, kahvila, perusnäyttelyitä ja taidekokoelma, museokauppa sekä erilaisia tapahtumia (konsertit, opastukset ja teemapäivät).

Tiedotamme kevään aikana lisää tulevista tapahtumista sekä niistä näkymistä, joihin käynnissä oleva selvitystyö on johtamassa. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Meidän Aurora -työryhmän puheenjohtajan Kari Koivumäen kanssa, p. 040 7722148 tai kari.koivumaki@outlook.com.

KAMUn Senioreitten historialliset iltapäivät keväällä 2017

Espoon kaupunginmuseon KAMUn Senioreitten historiallisissa iltapäivissä kuullaan luentoja historiaan ja museotyöhön liittyen. Ennen luennon alkua juodaan pullakahvit. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €.

Seniori-iltapäivät järjestetään keskiviikkoisin klo 14 KAMUn Museopeda-tilassa Näyttelykeskus WeeGeellä (Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo). Vapaa pääsy.

Kevätkauden ensimmäinen tilaisuus on 1.2. ja aiheena
Espoo sisällissodassa -hanke Espoon kaupunginmuseolla,
tutkija Jaana Laamanen ja museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff

Tutustu kevätkauden 2017 ohjelmaan: Seniori-iltapäivät

Mäkkylän räyhähenki

Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomo kertoo espoolaisista kummitustarinoista:

“Ehkä erikoisin tapaus on Mäkkylän räyhähenki, poltergeist-ilmiö syksyllä 1946 Fonseenintiellä Espoon ja Helsingin rajalla.

Sähkömies kävi pari kertaa katsomassa, kun sulakkeet lensivät sähkötaulusta irti. Lehdet kirjoittivat asiasta. Taloa alkoivat piirittää kummitusbongarit, jotka parjasivat pariskuntaa, että he ovat Mustan Raamatun lukijoita. Paikalle tuli myös lähetystöjä manaamaan pahoja henkiä. Tavaroita lenteli jonkin aikaa. Sitten kaikki loppui kuin seinään, ja aika pian sen jälkeen talo purettiin. 2000-luvun alussa konstaapelin poika on toisen käden tietona todennut tapauksen huijaukseksi.”

Lue tarina Mäkkylän räyhähenki

Syyskokouksen päätöksiä 8.11.2016

espoon-perinneseuran-sinettiEspoon perinneseuran syyskokouksessa Auroran koulussa 8.11.2016 hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017. Toiminta jatkuu vilkkaana. Vuoden aikana julkaistaan useita uusia kirjoja ja järjestään monta kotiseutu- ja perinneaiheista tilaisuutta.

Hallitus jatkaa lähes entisessä kokoonpanossaan. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Hellström ja muiksi jäseniksi Kari Forsberg, Kari Koivumäki, Marjatta Kuitunen, Seija Lohikoski, Tarja Rae, Heikki Sorvari, Esko Uotila ja uutena jäsenenä Leena Yrjölä.

Kummitustarinoita Espoosta

pumpkin-160543__180Näin pimeän aikaan varsinkin ennen vanhaan on kerrottu kummitustarinoita tuomaan jännitystä ja herättämään pelkoa. Kummittelu sijoitetaan usein paikkaan, jossa kummitus on ollut eläessään. Espoossakin näitä paikkoja löytyy kartanoista ja muista rakennuksista.

Kari Forsberg on kokoamassa sarjaa, jossa kerrotaan espoolaisia kummitustarinoita. Sarjan aloittaa kertomus Albergan kartanon kummituksista.

Atso Vilkkijärven muistelmat

Usein ensimmäisenäEspoon entisen koulutoimenjohtajan Atso Vilkkijärven 254-sivuinen muistelmateos Usein ensimmäisenä. Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi on nyt saatavilla. Kirjan on toimittanut Martti Hellström. Kirja julkistetaan tiistaina 8.11. 2016 klo 18 Auroran koululla perinneseuran syysseminaarissa.

Vilkkijärven muistelmat on mielenkiintoinen ja jännittävä elämäntarina ja sukukertomus, mutta se on myös enemmän. Teos piirtää lukijalle kuvaa suomalaisen koulun matkasta 1940-luvun supistetuista kansakouluista moderniksi kansainvälisesti arvostetuksi nykyjärjestelmäksi. Erityisesti esillä on Espoon koulutoimen kehitys peruskoulu-uudistuksen kitkaisestakin sisäänajosta tämän päivään menestystarinaan saakka.

Atso Vilkkijärvi syntyi Sauvossa vuonna 1937 upseeriperheeseen. Isä Urho kaatui jatkosodassa, ja Atson ja Tuuli-siskon kasvatus jäi Helvi-äidin vastuulle. Atso kävi kansa- ja oppikoulua Sauvossa, Saarenkylässä, Misissä, Turussa ja Rovaniemellä. Ahkera ja lahjakas koulupoika teki myös töitä. Kesäisin hän oli mm. linja-auton rahastajana. Jo lukioaikoina hän soitti lähes ammattimaisesti opis-kelun ohella myös eri orkestereissa.

Vuonna 1957 Atso kirjoitti hyvin arvosanoin ylioppilaaksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän valmistui kansakoulunopettajaksi Oulun yliopiston opettajanvalmistuslaitokselta. Sitten oli vuorossa armeija ja perheen perustaminen. Yhdessä opettajavaimo Tuulikin kanssa he saivat kaksi tytärtä Tiinan ja Niinan. Ura vei pidetyn opettajan jatko-opiskelun kautta tutkijaksi Oulun yliopiston kasvatustieteen laitokselle ja sitten kouluhallinnon tehtäviin, ensin Kemiin ja muutaman vuoden kuluttua Espooseen. Espoossa Vilkkijärvi toimi opetuspäällikkönä vuodet 1974-89. Vuonna 1989 hänet valittiin Espoon koulutoimenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti menestyksekkäästi 11 vuotta. Kaikkiaan Atso Vilkkijärvi palveli koulutoimea eri tehtävissä 40 vuotta. Eläkkeelle Atso siirtyi vuonna 2000. Samana vuonna Tasavallan Presidentti Tarja Halonen myönsi hänelle opetusneuvoksen arvonimen.

Teos on jatkoa Espoon perinneseura ry:n aikaisemmin julkaisemille koulumuistoille, ja se avaa niihin erilaisen, kokeneen koulumiehen näkökulman.

Kirjan voi ostaa Perinnekaupasta.