Vuonna 1971 maailman v\u00e4kiluku ylitti nelj\u00e4 miljardia. Vuosi oli hyvin v\u00e4kivaltaista aikaa. Vietnamin sotaa k\u00e4ytiin kuumana. Intia ja Pakistan ajautuivat sotaan. Kiinassa oli k\u00e4ynnistynyt Maon punaisen kirjan johdolla kulttuurivallankumous 1960-luvun lopulla. Biafrassa oli juuri koettu maailmaa j\u00e4rkytt\u00e4nyt n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4. Suomessa elo oli rauhallisempaa.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 Suomeen kuului?<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n Urho Kekkonen oli ollut tasavallan presidenttin\u00e4 vuodesta 1956 saakka. Elettiin kuulemma Kekkosslovakiassa. Suomi oli tukevasti Paasikiven\u2013Kekkosen suomettumislinjalla. YYA-sopimus oli avannut kahdenkeskist\u00e4 kauppaa Neuvostoliittoon, mik\u00e4 oli Suomen taloudelle \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Samaan aikaan Suomi kuitenkin jo l\u00e4hestyi l\u00e4ntt\u00e4. Vapaakauppasopimus Eftan kanssa oli allekirjoitettu vuonna 1961. Vuonna 1968 Suomi hyv\u00e4ksyttiin OECD:n j\u00e4seneksi.<\/p>\n\n\n\n Keskusta-vasemmistolaisen hallituksen p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 oli vuonna 1971 Ahti Karjalainen. Kun eduskunta hajotettiin, virkamieshallituksen johdossa oli Teuvo Aura. 1960-luvulla valtion rooli hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana vahvistui. Ideaan kuului mm. tasoittava verotus, vankka sosiaaliturva, hyv\u00e4 julkisten palveluiden verkko sek\u00e4 ilmainen ja yht\u00e4l\u00e4inen peruskoulutus. Universaalisuuden periaate omaksuttiin julkisiin palveluihin \u2013 niit\u00e4 ei maksettaisi vain k\u00f6yhille. Kaikki saisivat osansa eduista, kunhan niiden rahoitukseen osallistutaan. Uudistuksia valmisteltiin.<\/p>\n\n\n\n Suomen talous k\u00e4vi kuumana. Kolmeen vuosikymmeneen ei ollut koettu ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n syv\u00e4\u00e4 taantumaa. Suomi oli muuttunut lyhyess\u00e4 ajassa vauraaksi hyvinvointivaltioksi sek\u00e4 teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Suomi ajoi maatalouttaan alas. Vuonna 1970 eduskunta hyv\u00e4ksyi lain \u201dpeltojen paketoinnista\u201d eli viljelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4. Tavoitteena oli saada 100 000 peltohehtaaria pois viljelyk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maatalouden ylituotanto-ongelman ratkaisemiseksi.<\/p>\n\n\n\n Suomalaiset olivat muuttaneet ja muuttivat yh\u00e4 ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle nukkumal\u00e4hi\u00f6ihin keskusl\u00e4mmitettyihin. asuntoihin, joissa oli juokseva vesi ja sis\u00e4vessa.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6suhteet olivat tuolloin tyypillisesti pitki\u00e4 ja turvallisia. Lakkoja kuitenkin riitti niin tehtaissa, rakennuksilla, satamissa kuin teatterissakin. Ei ollut viel\u00e4 \u00e4lypuhelimia, ei videoita. Suuressa osassa maata n\u00e4kyi vain TV1, ja vain muutamilla oli v\u00e4ritelevisio. Uusi rahapeli Lotto oli innostava kansanhuvi. Se sai suomalaiset n\u00e4kem\u00e4\u00e4n unia t\u00e4ysosumista. Ensimm\u00e4inen voittosumma oli 383 825 Suomen markkaa.<\/p>\n\n\n\n Kes\u00e4ll\u00e4 nuoret ruisrockasivat. EM-kisoissa Juha V\u00e4\u00e4t\u00e4inen voitti 10 000 ja 5 000 m:n juoksut.<\/p>\n\n\n\n Syksyll\u00e4 kouluv\u00e4ki iloitsi, kun sen ei en\u00e4\u00e4 tarvinnut k\u00e4yd\u00e4 lauantaisin koulua. Non-stop-bingohallit valtasivat Helsinki\u00e4. Vuoden lopulla juhlittiin Finlandia-talon avajaisia. <\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 kuului Espoon kauppalalle?<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n Espoon pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 oli tullut kauppala vuonna 1963. Se olikin asukasluvultaan heti Suomen suurin kauppala ja viidenneksi suurin kaikista kunnista. Asukkaita oli tuolloin jo 65 000. Kauppalalla ei ollut kaikkia vanhojen kaupunkien eik\u00e4 edes kaikkia vuoden 1959 lakiuudistuksen j\u00e4lkeen perustettujen uusien kaupunkien oikeuksia ja velvollisuuksia. Kuntamuotona kauppala oli tehokkaampi kuin maalaiskunta, mutta v\u00e4est\u00f6lleen halvempi kuin kaupunki.<\/p>\n\n\n\n Espoo kasvoi 1960-luvulla voimakkaasti. Tulijoita riitti; Espoo hy\u00f6tyi Helsingin vetovoimasta. Espoon sijainti Helsingin vieress\u00e4 houkutteli p\u00e4\u00e4kaupungissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 muuttamaan kasvavaan naapurikaupunkiin. Espoon asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi jo 4000:lla joka vuosi ja enn\u00e4tysvuonna 1971 per\u00e4ti 6 265:lla.<\/p>\n\n\n\n Espooseen p\u00e4\u00e4si hyvin. Monet Suomen t\u00e4rke\u00e4t liikennev\u00e4yl\u00e4t kulkivat sen halki. L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4n rakentaminen moottoritieksi alkoi vuonna 1961. Suomen ensimm\u00e4inen moottoritie Turunv\u00e4yl\u00e4 valmistui vuonna 1962. My\u00f6s Keh\u00e4 ykk\u00f6st\u00e4 rakennettiin 1960-luvulla. Junat ja bussit kulkivat.<\/p>\n\n\n\n Asunnoista oli pulaa. Espoo vastasi asuntojen tarpeeseen hieman erikoisesti aluerakentamissopimusten avulla. Grynderit rakensivat l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 ja vastasivat my\u00f6s kaavoituksesta. Sopimukset mahdollistivat asunnot, pa\u0308iva\u0308kodit ja koulut uusille asukkaille, mutta Espoo ei ollut itse aktiivinen. Asuntoja saatiin nopeasti, mutta kaupunkirakenne hajosi ja palvelut viiv\u00e4styiv\u00e4t. Koulutiloista ja -paikoista oli vakavaa pulaa niin kansa- ja oppikouluissa kuin kauppalan ainoassa omassa ammattikoulussa ja kauppakoulussa.<\/p>\n\n\n\n Otaniemi ja Tapiola olivat alkaneet kasvaa jo 1950-luvulla. Teekkarikyl\u00e4 vihittiin 1962. Karakalliota oli alettu rakentaa vuonna 1964. Tapiolan Heikintori valmistui vuonna 1968. Ensimm\u00e4iset uudet asunnot Olariin valmistuivat vuonna 1969. Suvelaan ja Soukkaan nousi ensimm\u00e4iset kerrostalot vuonna 1971. Maxi-market perustettiin keskelle espoolaista peltoa samana vuonna.<\/p>\n\n\n\n 1970-luvun alussa Espoon kauppalassa toimi omakotitalojen kellareissa ja maatalojen tyhjentyneiss\u00e4 navetoissa pieni\u00e4 perheverstaita: metalliverstaita, maalaamoita, leipomoita, muovialan yrityksi\u00e4, ompelimoita, puusep\u00e4nliikkeit\u00e4, autokorjaamoita ja veneveist\u00e4m\u00f6it\u00e4. Oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s muutama suuri tehdas: AGA ja Orion.<\/p>\n\n\n\n Uudet espoolaiset olivat usein hyvin koulutettuja ja aktiivisia. Kaikilla ei kuitenkaan mennyt Espoossa hyvin. Vuonna 1971 Mankkaan kaatopaikan ymp\u00e4rille oli kasvanut alkoholistien h\u00f6kkelikyl\u00e4, jopa yli sadan hengen yhteis\u00f6, jossa el\u00e4m\u00e4 oli kovaa.<\/p>\n\n\n\n Vuoteen 1954 saakka Espoon valtuustossa oli ollut porvarienemmist\u00f6. Tuolloin vallan sai vasemmisto, jolla oli valta vuonna 1971 ja muutamia vuosia sen j\u00e4lkeenkin. Noina aikoina Espoo oli Suomen riitaisimman kunnan maineessa. Se sai pilkkanimen Villi L\u00e4nsi, kyl\u00e4poliitikkojen kuntajuonittelukeskus.<\/p>\n\n\n\n Espoo kaupungiksi<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n Espoo oli nyt valmis kauppalanjohtaja Teppo Tiihosen johdolla ottamaan loikan kaupungiksi. Asukkaita oli vuoden 1971 alussa hieman alle 100 000. Selv\u00e4 enemmist\u00f6 heist\u00e4 oli suomenkielisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Espoon keskuksen sijainnista k\u00e4yty pitka\u0308llinen ka\u0308denva\u0308a\u0308nto\u0308 oli saatu loppuun. Vuonna 1965 oli tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6s sijoittaa keskus Muuralan alueelle Espoon kirkon ja rautatieaseman l\u00e4heisyyteen Espoon kaupungintalo rakennettiin keskelle peltoja vuonna 1971. Samana vuonna valmistui viereen puolalaisten arkkitehtien suunnittelema betoninen toimistotalo – se sama, joka on seisonut yli 10 vuotta hyl\u00e4ttyn\u00e4 rumiluksena. <\/p>\n\n\n\n Ihanteellisen puutarhakaupungin Tapiolan rakentaja Asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6 lahjoitti vuoden 1971 lopulla tontin Tapiolan kulttuurikeskukselle. <\/p>\n\n\n\n Vuosien 1971 ja 1972 vaihtuessa rauhoittui my\u00f6s\u00a0pitk\u00e4\u00e4n jatkunut uhka liitt\u00e4\u00e4\u00a0p\u00e4\u00e4kaupunkisudun kunnat Suur-Helsingiksi.\u00a0\u00a0 Espoon itsena\u0308isyys oli varmistunut. Keskiy\u00f6ll\u00e4 Espoon taivaalla r\u00e4iskyiv\u00e4t raketit.<\/p>\n\n\n\n L\u00c4HTEIT\u00c4<\/p>\n\n\n\n Tiainen, J.O. (toim.) (1987). Vuosisatamme kronikka. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus Oy.<\/p>\n\n\n\n Heiskanen, Alpo. (2008). Kurkistuksia Espooseen \u2013 pienia\u0308 suuria tapauksia kaupungin la\u0308hihistoriasta. Espoon kaupunki. https:\/\/asiakas.kotisivukone.com\/files\/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com\/kurkistuksia_espooseen_netti_23.6.081_1.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Hellstr\u00f6m, M. (2021). Omnian tarina. Matka monialaiseksi ja monimuotoiseksi koulutus- ja palveluorganisaatioksi. Espoo: Omnia.<\/p>\n\n\n\n T\u00f6yt\u00e4ri, J. ja Rasilainen, R. (2011). Sinun vuotesi 1971. Positiivarit Oy.<\/p>\n\n\n\n T\u00f6yt\u00e4ri, J. ja Rasilainen., R. (2011). Sinun vuotesi 1972. Positiivarit Oy.<\/p>\n\n\n\n Virtanen, T. ja Paalanen, I. (2008). Siltaa rakentaen. Espoo: Espoon kaupunki.<\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.hs.fi\/kaupunki\/espoo\/art-2000008343166.html<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.hs.fi\/sivu\/hs-50-vuotta-sitten\/<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.hs.fi\/kaupunki\/espoo\/art-2000007377968.html<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.hs.fi\/kaupunki\/espoo\/art-2000007724330.html?fbclid=IwAR2toPZlV90EpQ-rFoIsHZDyF9WxqPT_iuTEdOEXiTLRSTV-q5VDbwl6m0g<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.hs.fi\/historia\/art-2000008392588.html<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/1971<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomi_1960-luvulla<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.kaupunkiliikenne.net\/Espoo\/eshistoria.html#_1970<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Espoo vuonna 1971. Mit\u00e4 oli ennen interneti\u00e4? Martti Hellstr\u00f6m Espoon perinneseuran vuoden 2022 teemana on 50-vuotias Espoon kaupunki. Olemme kutsuneet suuren joukon perinnety\u00f6n yst\u00e4vi\u00e4 perinteenkeruutalkoisiin: Millainen Espoo eri kaupunginosineen oli vuonna 1972? Mutta katsotaanpa ensin, millainen maailma, Suomi ja Espoon kauppala oli ennen interneti\u00e4. Vuonna 1971 maailman v\u00e4kiluku ylitti nelj\u00e4 miljardia. Vuosi oli hyvin v\u00e4kivaltaista… Jatka lukemista Espoo kaupungiksi 50 vuotta sitten<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":298,"menu_order":39,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-1094","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1094","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1094"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1094\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1712,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1094\/revisions\/1712"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1094"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Lansivayla-1971-1.jpg\")
Kuva: Kai R. Lehtonen, Espoon kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Tapiola-1962-1967.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Kaupungintalo-1024x789.jpg\")