{"id":1521,"date":"2022-01-24T05:37:42","date_gmt":"2022-01-24T03:37:42","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=1521"},"modified":"2022-07-28T10:08:18","modified_gmt":"2022-07-28T07:08:18","slug":"tuore-koulukaupunki-espoo-vuonna-1972","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/tuore-koulukaupunki-espoo-vuonna-1972\/","title":{"rendered":"Tuore koulukaupunki Espoo vuonna 1972"},"content":{"rendered":"<!-- Added by Post\/Page Specific Custom Code plugin, thank you for using! -->\n<style>.entry-title,  .entry-header {\r\n\tdisplay: none;\r\n}<\/style>\n\r\n<h5 style=\"padding: 0 5px;\">Koulutuksen kehittyminen Espoossa<\/h5>\r\n<div style=\"margin: auto;\">\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #fff;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1970-luvulla\/\">1970-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1980-luvulla\/\">1980-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1990-luvulla\/\">1990-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-2000-luvulla\/\">2000-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-2010-luvulla\/\">2010-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-2020-luvulla\/\">2020-luku<\/a><\/div>\r\n<\/div>\r\n\r\n<div style=\"margin: auto;\"><header class=\"entry-header alignwide\" style=\"display: inline-block;\">\r\n<h1 class=\"entry-title\" style=\"display: inline-block; padding: 0;\">Tuore koulukaupunki Espoo vuonna 1972<\/h1>\r\n<\/header><\/div>\r\n<p><em>Martti Hellstr\u00f6m<\/em><\/p>\r\n\r\n<p>1970-luku oli Suomessa koulu-uudistusten vuosikymmen. Koulutustasoa haluttiin nostaa ja koulutuksellista tasa-arvoa edist\u00e4\u00e4. Elettiin voimakkaan koulutusoptimismin ja my\u00f6s vahvan keskitetyn suunnittelu-uskon aikaa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Koulutukseen panostettiin. Koulutusmenot olivat UNESCO:n tilastojen mukaan Suomessa 1970-luvun taitteessa kansantuloon verrattuna maailman korkeimpia. Uusi sukupolvi oli inhimillist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa, jota kannatti jalostaa koulutuksella.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Vuonna 1970 oli ilmestynyt peruskoulun kaksiosainen valtakunnallinen opetussuunnitelma POPS I ja II. Niiss\u00e4 kuvattiin, millaista hyv\u00e4n oppimisen tulisi olla. Ajateltiin, ett\u00e4 kaikilla kouluasteilla pit\u00e4isi voida opiskella toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 opetustapoja k\u00e4ytt\u00e4en. Erityisesti suosittiin ryhm\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ja itsen\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4. Koulutiloille laadittiin vuosikymmenen alussa uudet valtionosuuss\u00e4\u00e4nn\u00f6t; muunneltavista tiloista ja soluratkaisuista innostuttiin. My\u00f6s teknologia teki l\u00e4pimurtoa pedagogiikkaan. Tukiopetus keksittiin ja opinto-ohjaajien koulutus ja koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta alkoi.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Koko ik\u00e4luokalle tarkoitettuun maksuttomaan peruskouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n alettiin siirty\u00e4 syksyll\u00e4 1972 pohjoisesta alkaen. Yksityisoppikoulujen sulauttaminen osaksi kunnallista koululaitosta takkuili. Etel\u00e4-Suomessa jatkui rinnakkaiskouluj\u00e4rjestelm\u00e4 oppi- ja kansakouluineen viel\u00e4 viitisen vuotta.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Peruskoulua odoteltaessa oppivelvollisuutta suoritettiin kansa- ja kansalaiskouluissa sek\u00e4 oppikoulujen keskikoululuokilla.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Oppikouluihin oltiin tuomassa Suomen Teiniliiton ajamia kouluneuvostoja. Ammatillista koulutusta uudistettiin ja laajennettiin. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n muutos jatkui kohti teollisuus- ja palveluyhteiskuntaa. Se antoi sys\u00e4yksen laajentaa my\u00f6s ammatillista aikuiskoulutusta. Yliopistolaitos levisi yli koko valtakunnan. Vapaan sivistysty\u00f6n alueella ty\u00f6v\u00e4enopistot tekiv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4<\/p>\r\n\r\n\r\n<div class=\"wp-block-image\">\r\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"367\" class=\"wp-image-1526\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/viherkallio-2012.jpg\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/viherkallio-2012.jpg 800w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/viherkallio-2012-300x138.jpg 300w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/viherkallio-2012-768x352.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>\r\n<figcaption>Viherlaakson kansakoulu, vuodesta 1977 Viherkallion koulu ja vuodesta 2018 osa Viherlaakson koulua. Kuva: Esko Uotila 2012.<\/figcaption>\r\n<\/figure>\r\n<\/div>\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>Ja sitten 1970-luvun alun Espooseen<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Espoo kasvoi 1970-luvulla koulukaupunkina. Peruskouluun siirrytt\u00e4ess\u00e4 vuonna 1977 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli jo 33 kansakoulua, puolenkymment\u00e4 kansalaiskoulua ja 11 oppikoulua.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Suomenkielisi\u00e4 kansalaiskouluja oli Espoossa noihin aikoihin\u00a0tiett\u00e4v\u00e4sti viisi: Kauklahdessa, Lepp\u00e4vaarassa, Olarissa, Tapiolassa (Tapiolan\/Etel\u00e4-Espoon kansalaiskoulu)\u00a0ja Viherlaaksossa. Arkistol\u00e4hteet tuntevat lis\u00e4ksi nimet Pohjois-Espoon ja L\u00e4nsi-Espoon kansalaiskoulu.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Ruotsinkielisi\u00e4 kansakouluja oli 1970-luvulla 11: Alberga folkskola, Bemb\u00f6le folkskola, Finn\u00e5 folkskola, Gr\u00f6ndal folkskola, K\u00f6klax folkskola, Lagstads folkskola, Mattby folkskola, Noux folkskola, R\u00f6dskogs folkskola, Smedsby folkskola ja Tr\u00e4skby folkskola.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Ruotsinkielisi\u00e4 kansalaiskouluja Espoossa oli 1970-luvun alussa en\u00e4\u00e4 yksi: Lagstadin kansalaiskoulu.\u00a0Kilo-Viherlaaksossa ja Matinkyl\u00e4ss\u00e4 toimineet kansalaiskoulut joutuivat 1960-luvun lopulla lopettamaan toimintansa oppilaspulan vuoksi.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>Oppikoulut<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Oppikouluja oli kolmenlaisia: yksityisi\u00e4, valtion ja kuntien omistamia. Espoon ensimm\u00e4inen oppikoulu, Viherlaakson yhteiskoulu, oli perustettu jo vuonna 1939. Seuraava oli Etel\u00e4-Espoon yhteiskoulu vuonna 1951. Lepp\u00e4vaaran yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1955 ja Tapiolan yhteiskoulu vuonna 1958. Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu ja valtion omistama Espoon yhteislyseo\u00a0(EYL) k\u00e4ynnistyiv\u00e4t vuonna 1962. Hakalehdon yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1963. Espoon ainoa kaupungin itse omistama oppikoulu, Lahnuksen yhteiskoulu, aloitti toimintansa vuonna 1966.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>1960\/1970-lukujen taitteessa oli perustettu viel\u00e4 kolme erikoista kaupungin omistamaa, yksityist\u00e4 oppikoulua. Matinkyl\u00e4n keskikoululla ei ollut omaa rakennusta. Koulua pidettiin muun muassa Matinkyl\u00e4n kansakoulussa. Osa luokista oli l\u00e4heisen ruotsinkielisin koulun tiloissa, osa ammattikoulussa. Kaksi muuta olivat Vapaaniemen yhteiskoulu (1966) ja my\u00f6hemmin vuonna 1975 Karakallion keskikoulu.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Ruotsinkielist\u00e4 oppikoulua ei Espoossa ollut. L\u00e4hin sellainen oli naapurikaupungissa Kauniaisissa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Aikuisille j\u00e4rjestettiin oppikouluopetusta kahden koulun iltalinjoilla: Tapiolan yhteiskoulussa vuodesta 1969 ja Viherlaakson yhteiskoulussa vuodesta 1972.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Espoossa ei tunnettu muualla oppikouluv\u00e4en piiriss\u00e4 kovin yleist\u00e4 peruskoulukauhua. Vuonna 1971 oli hallinnossa alettu valmistella yksityisoppikoulujen ja niiss\u00e4 opiskelevien lasten vanhempien tukemista. Vuonna 1972 alettiinkin maksaa p\u00e4\u00e4oma- ja lukukausimaksutukea, jotta lukukausimaksuja voitaisiin alentaa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>Ammatilliset koulut<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Ammatilliselle koulutukselle oli Espoossakin kasvavaa tarvetta. Espoo p\u00e4\u00e4tti perustaa toisen ammattikoulun jo 1950-luvulla k\u00e4ynnistyneen Lepp\u00e4vaarassa sijainneen Espoon Ammattikoulun lis\u00e4ksi. Matinkyl\u00e4n ammattikoulu aloitti toimintansa uusissa tiloissa vuonna 1974.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Samana vuonna Espoo perusti my\u00f6s toisen kauppaopiston, Espoonlahden kauppaopiston Rehtorintielle. Vuonna 1961 perustettu Espoon kauppakoulu jatkoi toimintaansa erillisen\u00e4 kauppakouluna ja kauppaopistona.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Ammatillista koulutusta Espoossa tarjosivat edelleen my\u00f6s er\u00e4\u00e4t muut koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t. N\u00e4k\u00f6vammaisten ammattikoulu toimi Mikkel\u00e4ss\u00e4. Vuonna 1958 Espooseen perustettu Valtion palokoulu vaihtoi vuonna 1970 nimens\u00e4 Valtion Palo-opistoksi. Vuonna 1961 Espoon Otaniemeen siirtynyt Poliisiopisto toimi koko 1970-luvun Espoossa. Vuonna 1944 perustettu ja Espooseen 1959 siirtynyt yksityinen Kellosepp\u00e4koulu jatkoi sekin toimintaansa Tapiolassa. Westendin Invalidien Ammattioppilaitos oli aloittanut ammattikoulutustoiminnan jo vuonna 1942. Sekin jatkoi toimintaansa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>Korkeakoulut<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Korkeakouluopetusta oli tarjolla 1950-luvun alussa Otaniemeen siirtyneess\u00e4 Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa. Teekkarikyl\u00e4 oli valmistunut vuonna 1962 ja Dipoli vuonna 1966.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>Vapaan sivistysty\u00f6n oppilaitokset<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Vapaan sivistysty\u00f6n veturina Espoossa oli vuonna 1957 perustettu oma kaksikielinen ty\u00f6v\u00e4enopisto, joka oli Suomen toiseksi suurin. Se sai oman opistotalon kielistudioineen Lepp\u00e4vaaraan vuonna 1972 ja ensimm\u00e4isen p\u00e4\u00e4toimisen opettajan vuonna 1974. Ty\u00f6v\u00e4enopisto j\u00e4rjesti tavoitteellista opiskelua: ammatillisia kursseja muun muassa kotiavustajaksi, auskultointikursseja, jatko- ja t\u00e4ydennyskoulutusta peruskoulujen opettajille, esikoulun ja erityisopettajille, lukiokurssien tukiopetusta, yliopistollisia arvosanoja, ja muun muassa perehdytt\u00e4miskursseja valtuutetuille.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Espoossa jo 1800-luvun lopulla toimineen Finnsin ruotsinkielisen kansanopiston toiminta oli hiipumassa, ja kes\u00e4ll\u00e4 1973 se lakkautettiinkin suunnattomien taloudellisten vaikeuksien sek\u00e4 vakavan oppilaspulan vuoksi \u2013 synty\u00e4kseen samana vuonna uudelleen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kirjallisuutta:<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Alku, K. \u00a0&amp; ym. (toim.) 1958. \u00a0Mit\u00e4 Miss\u00e4 Milloin 1959. \u00a0Kansalaisen vuosikirja. Helsinki: Otava.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Hellstr\u00f6m, Martti ja Kettunen, Timo (toim.) (2015). Erkki Kangasniemi &#8211; Kovan linjan taktikko.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Hellstr\u00f6m, Martti (2021). Omnian tarina. Matka monialaiseksi ja monimuotoiseksi koulutus- ja palveluorganisaatioksi. Espoo: Omnia.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Jauhiainen, T.A. (2002). Ty\u00f6v\u00e4en lasten koulutie ja nuorisokasvatuksen yhteiskunnalliset merkitykset. Kansakoulun jatko-opetuskysymys 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. V\u00e4it\u00f6skirja. Ann.Univ.Turkuensis C 187.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kinnunen, Kari, Marjom\u00e4ki, Ville, Nyback, Bror ja Tiensuu, Kyllikki. (toim.) \u00a0(1989). \u00a0Vapauden vankina. \u00a0Sata vuotta kansanopistotoimintaa Suomessa. Helsinki: Suomen kansanopistoyhdistys.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kivim\u00e4ki, Pirkko ja Uotila, Esko (2015). Espoolaisia kansakoulumuistoja. Espoon perinneseura.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Raitanen, Pirjo (2005). Kaikki el\u00e4m\u00e4ni koulut. Opin saunaa Espoossa ja muulla. Espoo: omakustanne.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Salmela, Olli (2009). Is\u00e4 Salmela. Ihminen ja koulunuudistaja. Helsinki: Okka.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Valtasaari, A., Henttonen, A., J\u00e4rvi, L. &amp; Nurmi, V. (toim.) (1966). Kansakoulu 1866-1966. Helsinki: Otava.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Vehmas, Risto (2004 ). Matinkyl\u00e4n kehittyminen koulun n\u00e4k\u00f6kulmasta. Masa 2. Matinkyl\u00e4n Huolto Oy:n asiakaslehti. <a href=\"https:\/\/www.matinkylanhuolto.fi\/media\/lzkf4kbq\/masa-2004-2.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.matinkylanhuolto.fi\/media\/lzkf4kbq\/masa-2004-2.pdf<\/a><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p><a href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/perinnetietoa\/espoon-kansakoulut\/\">https:\/\/espoonperinneseura.net\/perinnetietoa\/espoon-kansakoulut\/<\/a><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p><a href=\"http:\/\/www.koulurakennus.fi\/File\/3192\/170307-espoon-koulut.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">http:\/\/www.koulurakennus.fi\/File\/3192\/170307-espoon-koulut.pdf<\/a><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p><a href=\"http:\/\/pedagogiikkaa.blogspot.com\/2014\/06\/espoon-oppikoulujen-kronikka.html\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">http:\/\/pedagogiikkaa.blogspot.com\/2014\/06\/espoon-oppikoulujen-kronikka.html<\/a><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p><a href=\"http:\/\/www.yksityiskoulut.fi\/yksityiskoulujenmatrikkeli\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">http:\/\/www.yksityiskoulut.fi\/yksityiskoulujenmatrikkeli\/<\/a><\/p>\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koulutuksen kehittyminen Espoossa 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku Tuore koulukaupunki Espoo vuonna 1972 Martti Hellstr\u00f6m 1970-luku oli Suomessa koulu-uudistusten vuosikymmen. Koulutustasoa haluttiin nostaa ja koulutuksellista tasa-arvoa edist\u00e4\u00e4. Elettiin voimakkaan koulutusoptimismin ja my\u00f6s vahvan keskitetyn suunnittelu-uskon aikaa. Koulutukseen panostettiin. Koulutusmenot olivat UNESCO:n tilastojen mukaan Suomessa 1970-luvun taitteessa kansantuloon verrattuna maailman korkeimpia. Uusi sukupolvi oli inhimillist\u00e4&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/tuore-koulukaupunki-espoo-vuonna-1972\/\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Tuore koulukaupunki Espoo vuonna 1972<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":298,"menu_order":52,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-1521","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1521","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1521"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1521\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3601,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1521\/revisions\/3601"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1521"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}