{"id":1884,"date":"2022-02-03T20:27:49","date_gmt":"2022-02-03T18:27:49","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=1884"},"modified":"2022-07-17T10:19:40","modified_gmt":"2022-07-17T07:19:40","slug":"myllykylan-kansakoulu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/myllykylan-kansakoulu\/","title":{"rendered":"Myllykyl\u00e4n kansakoulu"},"content":{"rendered":"\n

Martti Hellstr\u00f6m<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Myllykyl\u00e4n kansakoulu, my\u00f6hemmin Auroran koulu. Kuva: Esko Uotila 2012.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1972 Espoon kaupungissa oli noin 20 suomenkielist\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n yli 10 ruotsinkielist\u00e4 kansakoulua. Kansakoulut olivat kaikille lapsille tarkoitettuja, ilmaisia pohjakouluja, joista koulunk\u00e4ynti jatkui joko kansalaiskoulussa tai maksullisissa oppikouluissa. Yksi n\u00e4ist\u00e4 suomenkielisest\u00e4 kansakouluista 1970-luvun alussa oli Myllykyl\u00e4n kansakoulu. Se sijaitsi Lippaj\u00e4rvell\u00e4, Kauniaisten Espooseen tekem\u00e4n \u201dreik\u00e4leiv\u00e4n rei\u00e4n\u201d pohjoispuolella.<\/p>\n\n\n\n

Helsinkil\u00e4iset olivat 1800-luvulta alkaen hankkineet Espoosta huvilatontteja. Nyky\u00e4\u00e4n Lippaj\u00e4rven\u00e4 tunnettu Petaksen seutu oli t\u00e4llaista huvila-aluetta. Alueelle pysyv\u00e4mmin muuttaneet suomenkieliset lapset olivat k\u00e4yneet pitk\u00e4\u00e4n kansakoulua Viherlaakson kansakoulussa. Vuonna 1949 Petakseen luotiin sille oma sivukoulu. Se toimi nyt jo puretussa vanhassa kartanorakennuksessa Turuntien varrella.<\/p>\n\n\n\n

Espoon maalaiskunnan kasvaessa my\u00f6s Petaksen alueelle muutti yh\u00e4 enemm\u00e4n lapsiperheit\u00e4. Oman koulun perustaminen tuli ajankohtaiseksi. Niinp\u00e4 vuonna 1957 sivukoululle valmistui oma, uusi kivirakennus. Se edusti oman aikansa kouluarkkitehtuuria.<\/p>\n\n\n\n

Koulurakennuksessa oli kaksi kerrosta. Kotiluokkia oli molemmissa kerroksissa. Lis\u00e4ksi koulussa oli liikuntasali ja teknisen ty\u00f6n oma aineluokka. Monessa muussa koulussa n\u00e4m\u00e4 tilat oli yhdistetty. Keitti\u00f6 ja ruokala sijaitsivat toisessa kerroksessa. Ruokatarvikkeet kuljetettiin sinne pikkuhissill\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa oli pieni opettajainhuone ja viel\u00e4 pienempi koulunjohtajan kanslia. Takapihan puolella oli talonmiehen asunto. Takapihan puolella oli my\u00f6s rivitalollinen opettajien asuntoja ajan tavan mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Joko vuonna 1957 tai vuonna 1958 filiaali sitten itsen\u00e4istyi Myllykyl\u00e4n kansakouluksi. Viralliset vihki\u00e4iset pidettiin 23.11.1958.<\/p>\n\n\n\n

1960-luvulla Espoo kasvoi rajua vauhtia, ja my\u00f6s Myllykyl\u00e4n koulu j\u00e4i pian ahtaaksi. Oppilaita oli sijoitettava muihin kouluihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Myllykyl\u00e4n kansakoulun V-VI-luokka vuosina 1958-60 englannin tunnilla, opettaja Maija Jalava. Opetusta seuraamassa kouluneuvos Kuosmanen ja kouluhallituksesta Reino Oittinen. Englannin kielen opetus kansakoulussa alkoi Myllykyl\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 Espoossa. Kuva: Juhani H\u00e4meri.<\/figcaption><\/div><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1972 Myllykyl\u00e4n kansakoulun koulunjohtajana oli edelleen koulun ensimm\u00e4inen koulunjohtaja Sakari Vilonen. Koulun opettajakuntaan kuuluivat my\u00f6s mm. Aino H\u00e4meri ja Inkeri Soiniitty. Koulussa harrastettiin vilkkaasti musiikkia. My\u00f6s englannin kielen opetuksesta oli kokemuksia, mik\u00e4 oli uutta kansakoulussa. Ensimm\u00e4inen televisio kouluun hankittiin vuonna 1963. Koulun etupihalle rakennettiin nyt urheilukentt\u00e4 jalkapallomaaleineen.<\/p>\n\n\n\n

Lapsiperheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 alueella kasvoi edelleen. Koulussa oli 1970-luvun alussa jo yli 200 oppilasta. Tilapulan vuoksi yksi luokista sijoitettiin koulun liikuntasalin yhteydess\u00e4 olleelle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Kouluun liitettiin Tr\u00e4sk\u00e4ndassa toiminut 1-2-luokkien yhdysluokka. Oppilaita kuljetettiin muihin kouluihin mm. Karhusuolle, Bemb\u00f6leen, Viherkallioon, Rastaalaan ja Karakallioon.<\/p>\n\n\n\n

Ahtaus jatkui vuonna 1977 Auroran kouluksi muuttuneessa peruskoulun ala-asteen koulussa. Vuonna 1980 ”ylim\u00e4\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4” oppilaita jouduttiin sijoittamaan yht\u00e4 aikaa jopa kuuteen eri kouluun. Tilanne helpottui vasta, kun vuonna 1981 koululle valmistui puinen lis\u00e4siipi ja kaksi tilap\u00e4isiksi tarkoitettua parakkia.<\/p>\n\n\n\n

KIRJALLISUUTTA JA LINKKEJ\u00c4<\/p>\n\n\n\n

Hellstr\u00f6m, Martti. (1993). Pilkkeit\u00e4 Auroran koulun 35-vuotishistoriasta. Aurora-lehti 1993, (1), ss. 5-12.
Hellstr\u00f6m, Martti. (1995). Koulunk\u00e4ynnin historiaa Lippaj\u00e4rvell\u00e4. Aurora-lehti 1995, (1), ss. 11-13.
Lahti, Matti J. (1975). Espoo maalaispit\u00e4j\u00e4st\u00e4 suurkauppalaksi. Espoo-sarja. Espoon kaupunki.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/asiakas.kotisivukone.com\/files\/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com\/koulunkynti_140_v_sitten.pdf
<\/a>https:\/\/espoonperinneseura.net\/perinnetietoa\/espoon-kansakoulut\/<\/a>
http:\/\/pedagogiikkaa.blogspot.com\/2013\/05\/puhe-rakkaalle-auroran.html<\/a>
https:\/\/www.finna.fi\/Record\/ekm.urn%3Anbn%3Afi-ekmhttp%253A%252F%252Fwww.profium.com%252Farchive%252FArchivedObject-C3E9EBB0-52C1-576F-3FD6-735CFB8BF340<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Martti Hellstr\u00f6m Vuonna 1972 Espoon kaupungissa oli noin 20 suomenkielist\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n yli 10 ruotsinkielist\u00e4 kansakoulua. Kansakoulut olivat kaikille lapsille tarkoitettuja, ilmaisia pohjakouluja, joista koulunk\u00e4ynti jatkui joko kansalaiskoulussa tai maksullisissa oppikouluissa. Yksi n\u00e4ist\u00e4 suomenkielisest\u00e4 kansakouluista 1970-luvun alussa oli Myllykyl\u00e4n kansakoulu. Se sijaitsi Lippaj\u00e4rvell\u00e4, Kauniaisten Espooseen tekem\u00e4n \u201dreik\u00e4leiv\u00e4n rei\u00e4n\u201d pohjoispuolella. Helsinkil\u00e4iset olivat 1800-luvulta alkaen hankkineet Espoosta… Jatka lukemista Myllykyl\u00e4n kansakoulu<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":302,"menu_order":108,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-1884","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1884","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1884"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1884\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1900,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1884\/revisions\/1900"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1884"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}