{"id":1935,"date":"2022-02-09T09:44:32","date_gmt":"2022-02-09T07:44:32","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=1935"},"modified":"2022-02-09T09:44:32","modified_gmt":"2022-02-09T07:44:32","slug":"maankayton-murroksia-50-vuotta-sitten","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/maankayton-murroksia-50-vuotta-sitten\/","title":{"rendered":"Maank\u00e4yt\u00f6n murroksia 50 vuotta sitten"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Esko Uotila<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\">Aluerakentamisesta tehokkuutta asuntotuotantoon<\/p>\n\n\n\n<p>Kaupunkimainen rakentaminen alkoi Tapiolasta, jonka rakennutti p\u00e4\u00e4osin Asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6 1950- ja 1960-luvulla puutarhakaupungiksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Espoon kehitys kaupungiksi vauhdittui, kun Espoosta tuli kauppala vuonna 1963. Espoo sai uuden kuntamuodon perusteella kaavoitusoikeuden, mutta sill\u00e4 ei ollut valmiuksia vastata suureen asuntojen kysynn\u00e4n kasvuun. Rakentamista vauhdittamaan kehitettiin aluerakentamisj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa Espoon kumppaneina olivat pankit ja rakennusliikkeet.<\/p>\n\n\n\n<p>Espoo ja aluerakentaja sopivat rakentajan ostaman maan kaavoituksesta. Rakentaja otti vastuun kunnallistekniikan toteuttamisesta. Rakentamisen l\u00e4ht\u00f6kohtana olivat silloiset maank\u00e4ytt\u00f6- ja liikennesuunnitelmat.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen varsinainen aluerakennussopimusalue Espoossa oli Karakallio. Espoon kaupunki myi rakennusyhti\u00f6 Hakalle 1956 ostamansa 40 hehtaarin alueen ja rakennusty\u00f6t aloitettiin 60-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyv\u00e4ksyttiin ns. suuri aluerakentamispaketti. Karakallio II-III, Westend ja Matinkyl\u00e4 tulivat Hakalle sek\u00e4 Iivisniemi, Lounaisrannikko ja Lounaisrannikko III Asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6n, Saton ja Polarin muodostamalle yhtym\u00e4lle. Sopimuksen piiriin kuului l\u00e4hes 1 000 hehtaaria maata, josta aluerakentajat omistivat p\u00e4\u00e4osan. Espoon omistamasta maasta kauppala sitoutui luovuttamaan asunto- ja liikerakennustontit aluerakentajan toimesta perustettaville yhti\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\">Kaupunkikeskukset kehittyv\u00e4t eri tahtiin<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Yleiskaavaluonnos-1968-scaled.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1937\" width=\"446\" height=\"640\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Yleiskaavaluonnos-1968-scaled.jpg 1785w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Yleiskaavaluonnos-1968-209x300.jpg 209w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Yleiskaavaluonnos-1968-714x1024.jpg 714w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Yleiskaavaluonnos-1968-768x1101.jpg 768w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Yleiskaavaluonnos-1968-1071x1536.jpg 1071w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Yleiskaavaluonnos-1968-1428x2048.jpg 1428w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Yleiskaavaluonnos-1968-1568x2248.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 446px) 100vw, 446px\" \/><figcaption>Espoon yleiskaavaluonnos vuodelta 1968. Pertti Maisala: Espoo \u2013 Oma lukunsa 2008.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Espoon ensimm\u00e4ist\u00e4 yleiskaavaa alettiin laatia vuonna 1966, ja yleiskaavaluonnos valmistui vuonna 1968. Kauppalan aluekeskuksiksi nimettiin Tapiola, Lepp\u00e4vaara, Muurala ja Kivenlahti ja paikalliskeskuksiksi Matinkyl\u00e4 ja Kauklahti. Muuralasta muotoutui Espoon hallinnollinen keskus.<\/p>\n\n\n\n<p>Tapiolan ja Lepp\u00e4vaaran hylk\u00e4\u00e4miseen hallinnollisina keskuksina vaikutti poliittisten kiistojen lis\u00e4ksi uhka Espoon it\u00e4isten alueiden liitt\u00e4misest\u00e4 Helsinkiin, jota Helsingin kaupunki tavoitteli useaan kertaan 1900-luvulla. Viel\u00e4 vuonna 1970 L.O. Johansson esitti selvityksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Espoon it\u00e4iset osat liitet\u00e4\u00e4n Helsinkiin, mutta hanke kariutui, kun vuonna 1972 Espoosta tuli kaupunki.<\/p>\n\n\n\n<p>Espoon nykyinen viiteen kaupunkikeskukseen ja paikalliskeskuksiin perustuva kaupunkirakenne alkoi muotoutua 1970-luvulla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kaavoitus eteni 1970-luvulla nopeimmin Etel\u00e4-Espoossa. Tapiola oli jo suurelta osin rakennettu ja rakentamisen painopiste oli Matinkyl\u00e4n ja Espoonlahden alueilla. Kun Espoosta tuli kaupunki vuoden 1972 alussa, asukkaita oli 104 000. Pohjois-Espoo oli edelleen maaseutua, ja kaupungin keskiosissakin maataloutta harjoitettiin laajasti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\">Valtav\u00e4yl\u00e4t kasvun tukena<\/p>\n\n\n\n<p>Rantaradan avaaminen vuonna 1903 k\u00e4ynnisti Espoon kasvukehityksen. Rautatie voimisti sen varrella olevia asemien ja seisakkeiden l\u00e4hiseutuja Lepp\u00e4vaarassa, Kilossa, Espoon kirkolla ja Kauklahdessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Jorvaksentie, nykyinen L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4, avattiin liikenteelle vuonna 1937. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961. Moottoritie oli valmis Espoonlahdelle saakka vuonna 1969. Tien nimeksi vakiintui L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4. Moottoritie vauhditti etel\u00e4isten kaupunginosien rakentamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisin Turunv\u00e4yl\u00e4n\u00e4 tunnettu Tarvontie oli Suomen ensimm\u00e4inen moottoritie. Helsingin Munkkiniemest\u00e4 Espoon Gumb\u00f6leen johtavan valtatie 1:n osuuden rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962.<\/p>\n\n\n\n<p>Keh\u00e4 I:n L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4lt\u00e4 Turuntielle Lepp\u00e4vaaraan johtava tieosuus rakennettiin jo 1960-luvun alussa yleiseksi tieksi. Tien viimeinen osuus Turuntielt\u00e4 Vihdintielle valmistui vuonna 1980, jolloin Keh\u00e4 I muodosti yhten\u00e4isen nelikaistaisen poikittaisv\u00e4yl\u00e4n L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4lt\u00e4 It\u00e4v\u00e4yl\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p>Helsingin ohikulkutie, vuodesta 1971 alkaen nimelt\u00e4\u00e4n Keh\u00e4 III, valmistui Espoon osalta vaiheittain vuosina 1963\u20131968.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Metron rakentamista Kivenlahteen selvitettiin jo 1980-luvulla. Silloin p\u00e4\u00e4dyttiin jatkamaan linja-autoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Maank\u00e4ytt\u00f6 ja liikenneyhteydet painottuivat rantaradan ja Etel\u00e4-Espoon liikennek\u00e4yt\u00e4v\u00e4n varteen. Pohjois-Espoo s\u00e4ilytettiin viher-, suojelu- sek\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousalueena. N\u00e4m\u00e4 periaatteet ovat edelleen yleiskaavojen ja kaupunkisuunnittelun pohjana.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n<p>Pertti Maisala: Espoo \u2013 Oma lukunsa, Kaupunkisuunnittelun, kaupunkirakentamisen ja kaavoitushallinnon kehitys vuoteen 2000, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008.<\/p>\n\n\n\n<p>Reima T.A. Luoto: Espoo &#8211; kasvun n\u00e4kij\u00e4t ja tekij\u00e4t. Espoon kaupunginmuseo 2004.<\/p>\n\n\n\n<p>Maija-Liisa Kaistila, Aapo Kirvesniemi, Pirkko Sillanp\u00e4\u00e4 ja Esko Uotila: Maatilojen Espoo. Espoon perinneseura 2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Esko Uotila Aluerakentamisesta tehokkuutta asuntotuotantoon Kaupunkimainen rakentaminen alkoi Tapiolasta, jonka rakennutti p\u00e4\u00e4osin Asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6 1950- ja 1960-luvulla puutarhakaupungiksi.&nbsp; Espoon kehitys kaupungiksi vauhdittui, kun Espoosta tuli kauppala vuonna 1963. Espoo sai uuden kuntamuodon perusteella kaavoitusoikeuden, mutta sill\u00e4 ei ollut valmiuksia vastata suureen asuntojen kysynn\u00e4n kasvuun. Rakentamista vauhdittamaan kehitettiin aluerakentamisj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa Espoon kumppaneina olivat pankit ja rakennusliikkeet. Espoo&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/maankayton-murroksia-50-vuotta-sitten\/\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Maank\u00e4yt\u00f6n murroksia 50 vuotta sitten<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":298,"menu_order":101,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-1935","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1935","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1935"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1935\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1939,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1935\/revisions\/1939"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1935"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}