{"id":2012,"date":"2022-02-16T19:36:23","date_gmt":"2022-02-16T17:36:23","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2012"},"modified":"2022-07-17T10:19:20","modified_gmt":"2022-07-17T07:19:20","slug":"rautatieliikenne-espoossa-1970-luvulle-saavuttaessa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/rautatieliikenne-espoossa-1970-luvulle-saavuttaessa\/","title":{"rendered":"Rautatieliikenne Espoossa 1970-luvulle saavuttaessa"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Kari Forsberg<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Suomen ensimm\u00e4inen rautatie avattiin Helsingin ja H\u00e4meenlinnan v\u00e4lille vuonna 1862. Espooseen rautatie tuli 40 vuotta my\u00f6hemmin, kun Pasilan ja Karjaan v\u00e4linen rataosuus avattiin v\u00e4liaikaiselle liikenteelle 1. marraskuuta 1902 ja luovutettiin 1. syyskuuta 1903 yleiselle liikenteelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Helsingin ja Turun v\u00e4lisen rantaradan Pasila-Karjaa-rataosan rakentamisesta p\u00e4\u00e4tettiin valtiop\u00e4ivill\u00e4 vuonna 1897 ja rakennust\u00f6ihin p\u00e4\u00e4stiin toden teolla vuonna 1900. Turun ja Karjaan v\u00e4lisen rataosuuden rakentaminen alkoi jo aikaisemmin ja yhteys Karjaalta Helsinkiin kulki Hyvink\u00e4\u00e4n kautta yksityisell\u00e4 rahoituksella rakennettua Hyvink\u00e4\u00e4-Hanko-rataa pitkin. Rata haluttiin rakentaa Espoossa suurimman kyl\u00e4n Bemb\u00f6len kautta, mutta vaikean maaston vuoksi rata p\u00e4\u00e4tettiin linjata Kilosta Espoon kirkolle ja sielt\u00e4 edelleen Kauklahden kautta Kirkkonummelle. Rautatien rakennusty\u00f6maan suomenkielisten ty\u00f6l\u00e4isten perheiden lapsia varten perustettiin tilap\u00e4inen kansakoulu ja se toimi Kauklahdessa vuodet 1900 \u2013 1903. Koulu sijaitsi Kauklahdessa. Rantaradan valmistuessa Espoossa oli asemat Espoo kirkolla ja Kauklahdessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\">S\u00e4hk\u00f6istys ja perusparannus<\/p>\n\n\n\n<p>Kes\u00e4kuussa 1965 valtioneuvosto teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mm. rataosan Helsinki\u2013Kirkkonummi s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4misest\u00e4. Suomen ensimm\u00e4inen rataosan s\u00e4hk\u00f6istysty\u00f6 p\u00e4\u00e4tettiin aloittaa Rantaradasta, joka oli selv\u00e4sti hiljaisempi eiv\u00e4tk\u00e4 ty\u00f6t n\u00e4in ollen h\u00e4irinneet pahasti muuta liikennett\u00e4. S\u00e4hk\u00f6istyksen rakensi Imatran Voiman ja Suomen Kaapelitehtaan perustama S\u00e4hk\u00f6radat Ay. Ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6nsy\u00f6tt\u00f6asema rakennettiin Kiloon. S\u00e4hk\u00f6istyksen yhteydess\u00e4 rantarata sai omat raiteensa Helsingin rautatieasemalle asti. Ensimm\u00e4isen kerran j\u00e4nnite kytkettiin M\u00e4kkyl\u00e4n ja Kauniaisten v\u00e4lille mittauksia varten 13. maaliskuuta 1968. Koeajot alkoivat saman vuoden kes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Sahkomoottorijuna.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2013\" width=\"618\" height=\"409\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Sahkomoottorijuna.png 618w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Sahkomoottorijuna-300x199.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 618px) 100vw, 618px\" \/><figcaption>L\u00e4hiliikenteen s\u00e4hk\u00f6moottorijuna Sm1. Valmistaja Valmet v. 1968-1973. Kuva: Suomen veturit ja moottorijunat 2005. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>S\u00e4hk\u00f6istysty\u00f6t saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vuoden 1969 alussa. Vihki\u00e4isjuna ajettiin 24. tammikuuta, ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ajettiin Helsingin ja Kauniaisten v\u00e4lill\u00e4 yleis\u00f6lle avoimia esittelyjunia. Aikataulunmukainen liikenne alkoi 26. tammikuuta 1969.<\/p>\n\n\n\n<p>Elsa-oikorataa suunniteltiin reitille Espoo\u2013Kauklahti\u2013Lohja\u2013Salo 1970-luvulla. Hanketta vastustettiin varsinkin L\u00e4nsi-Uudeltamaalla, kun pienet kunnat, kuten Karjaa ja Inkoo, pelk\u00e4siv\u00e4t menett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kunnolliset junayhteydet. Hanke haudattiin vuonna 1975 ja sen sijaan p\u00e4\u00e4tettiin parantaa vanhaa rataa.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet: <\/p>\n\n\n\n<p>Espoon perinneseura kotisivut, Wikipedia<br>Jussi Iltanen: Radan varrella &#8211; Suomen rautatieliikennepaikat, Karttakeskus, 2009<br>Markku Nummelin: Rantarata, Kustantaja Laaksonen, 2008<br>Pauli Saloranta: Albergasta Lepp\u00e4vaaraan &#8211; sata vuotta ihmisi\u00e4, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kehityst\u00e4, Lepp\u00e4vaara-seura, 2011<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kari Forsberg Suomen ensimm\u00e4inen rautatie avattiin Helsingin ja H\u00e4meenlinnan v\u00e4lille vuonna 1862. Espooseen rautatie tuli 40 vuotta my\u00f6hemmin, kun Pasilan ja Karjaan v\u00e4linen rataosuus avattiin v\u00e4liaikaiselle liikenteelle 1. marraskuuta 1902 ja luovutettiin 1. syyskuuta 1903 yleiselle liikenteelle. Helsingin ja Turun v\u00e4lisen rantaradan Pasila-Karjaa-rataosan rakentamisesta p\u00e4\u00e4tettiin valtiop\u00e4ivill\u00e4 vuonna 1897 ja rakennust\u00f6ihin p\u00e4\u00e4stiin toden teolla vuonna 1900.&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/rautatieliikenne-espoossa-1970-luvulle-saavuttaessa\/\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Rautatieliikenne Espoossa 1970-luvulle saavuttaessa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":298,"menu_order":102,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2012","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2012","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2012"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2012\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2015,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2012\/revisions\/2015"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}