{"id":2048,"date":"2022-02-24T07:51:45","date_gmt":"2022-02-24T05:51:45","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2048"},"modified":"2022-07-17T09:54:12","modified_gmt":"2022-07-17T06:54:12","slug":"espoolaiset-kansakoulut","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/espoolaiset-kansakoulut\/","title":{"rendered":"Espoolaiset kansalaiskoulut"},"content":{"rendered":"<!-- Added by Post\/Page Specific Custom Code plugin, thank you for using! -->\n<style>.entry-title,  .entry-header {\r\n\tdisplay: none;\r\n}<\/style>\n\r\n<h5 style=\"padding:0 5px;\">Koulutuksen kehittyminen Espoossa<\/h5>\r\n<div style=\"margin: auto;\">\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #fff;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1970-luvulla\/\">1970-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1980-luvulla\/\">1980-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1990-luvulla\/\">1990-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-2000-luvulla\/\">2000-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-2010-luvulla\/\">2010-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-2020-luvulla\/\">2020-luku<\/a><\/div>\r\n<\/div>\r\n\r\n<div style=\"margin: auto;\"><header class=\"entry-header alignwide\" style=\"display: inline-block;\">\r\n<h1 class=\"entry-title\" style=\"display: inline-block; padding: 0;\">Espoon kansalaiskoulut<\/h1>\r\n<\/header><\/div>\r\n<p><em>Martti Hellstr\u00f6m<\/em><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"700\" height=\"315\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Seppo.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2057\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Seppo.jpg 700w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Seppo-300x135.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption>Vuonna 1972 Espoossa oli en\u00e4\u00e4 kolme kansalaiskoulua. Kuvan Etel\u00e4-Espoon\/Tapiolan kansalaiskoulu oli niist\u00e4 yksi. Se toimi Sepon kansakoulun sivurakennuksessa.&nbsp;<\/figcaption><\/figure>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-large-font-size\">Millainen koulu kansalaiskoulu oli?<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kansakoulu syntyi virallisesti Suomeen vuonna 1866. Maalaiskunnille se oli aluksi vapaaehtoinen, kaupungeille, joita oli noihin aikoihin nelisenkymment\u00e4, opetuksen j\u00e4rjest\u00e4minen oli velvoite. Alusta alkaen kansakoulunopettajien piti \u2013 tai olisi ainakin pit\u00e4nyt antaa \u2013 my\u00f6s kansakoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4neelle nuorisolle ns. jatko-opetusta iltaisin.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Vuonna 1958 kansankouluihin tehtiin iso muutos: 1920-luvulla perustetut erilliset alakansakoulut ja yl\u00e4kansakoulut yhdistettiin varsinaiseksi kansakouluksi ja siihen liitettiin aluksi kaksi- ja hieman my\u00f6hemmin kolmivuotinen kansalaiskoulu.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-large-font-size\">Mihin kansalaiskoulua tarvittiin?<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Suuri osa kansasta halusi lapsilleen koulutuksen. Suomi oli muuttumassa teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Jatko-opetusta oli kehitett\u00e4v\u00e4. Kansakoulun jatkokoulun asemaa oli vahvistettava: Siit\u00e4 haluttiin voittopuolisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisammatillista ja sen olisi liitytt\u00e4v\u00e4 joustavuuden vuoksi paikkakunnan elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tarpeisiin.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Jatkokoulun nimeksi tuli kansalaiskoulu. Kansalaiskoulusta tuli ammattiopintoihin valmentava &#8221;v\u00e4liaste&#8221;, jossa ammatinvalinnanohjaukseen alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota. Kansalaiskoulun is\u00e4n Alfred Salmelan samoin: Kansalaiskoulu oli Homo Faberien ty\u00f6t\u00e4tekevien ihmisten koulu.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kansalaiskoulu oli aluksi kaksivuotinen. Se sai kuitenkin \u2013 jos olosuhteet niin vaativat \u2013 olla yksivuotinen, jolloin varsinainen kansakoulu oli seitsenvuotinen. Kolmas vuosi oli vuodesta 1962 alkaen kunnille \u2013 ja oppilaille \u2013 vapaaehtoinen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Maaseutukunnille annettiin siirtym\u00e4aikaa uuteen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n vuoteen 1970 saakka. Siirtym\u00e4kaudella riitti kurssimuotoinen kansalaiskoulu, jossa opetusta annettiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 200 tuntia.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kansalaiskoulu oli ilmainen toisin kuin oppikoulu. Oppilaat saivat joka p\u00e4iv\u00e4 my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4n aterian. Samaan perheeseen annettiin yhdet kirjat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Lukuvuoteen kuului 200 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Koulua k\u00e4ytiin kuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 viikossa. Opetusta oli 30-36 tuntia viikossa. Tunti oli 60 minuuttia, josta opetukseen k\u00e4ytettiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 45 minuuttia ja v\u00e4lituntiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 minuuttia.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kansalaiskoulussa opiskeltiin sek\u00e4 yleissivist\u00e4vi\u00e4 ett\u00e4 ammatillisia aineita. Vuonna 1964 ohjelmaan tuli my\u00f6s vapaaehtoisina ruotsi ja vieras kieli. Paikkakuntakohtaisesti tarjolla oli erilaisia linjoja (ja yleislinja). Kansalaiskoulun opetusohjelmassa oli suuri vapaus, jotta se palvelisi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Erillisopetusta ty\u00f6t\u00f6ille ja pojille oli k\u00e4sity\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 voimistelussa ja urheilussa. Muutoin kansalaiskoulu oli yhteiskoulu.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kansalaiskoulun menetelmi\u00e4 olivat mm. ennakolta hiljainen lukeminen, jota seurasi tuntikeskustelu, harjoittelu kauppaliikkeiss\u00e4, harrastustoiminta, harjoitusty\u00f6t, kotilukemisteht\u00e4vi\u00e4, laulujen varasto, l\u00e4hdekirjat, oppilaiden kysymykset ja ty\u00f6. Ohjelmaan kuului my\u00f6s paljon opintoretkeily\u00e4 ja urheilukilpailuja. Pedagogiseen keinovalikkoon kuuluivat my\u00f6s kaunokirjallisuus, ty\u00f6harjoittelu, oppilaskunta ja kerhot.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kansalaiskoulun uskottiin positiiviseen kuriin. Kuria ohjattiin j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4. My\u00f6s oppilaille jaettiin vastuuta j\u00e4rjestyksenpidosta. Kansalaiskouluissa toteutettiin itsehallintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Oppilailla oli luottamusteht\u00e4vi\u00e4: luokissa oli j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4, joka huolehti p\u00e4iv\u00e4kirjan kuljettamisesta aineluokasta toiseen ja tuuletti luokat. J\u00e4rjest\u00e4jien esimiehin\u00e4 toimivat p\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4t, jotka huolehtivat my\u00f6s ulko-ovien avaamisesta ja lukitsemisesta ja auttoivat opettajia mm. jalkojen pyyhkimisen, ikkunoiden avaamisen ja sulkemisen, vaatenaulakoiden ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n s\u00e4\u00e4telyss\u00e4. Er\u00e4iss\u00e4 kansalaiskouluissa oli pihapartioita, jotka valvoivat istutusalueita ja ruohokentti\u00e4, poistivat roskia pihalta, vastasivat urheilu- ja leikkiv\u00e4lineiden tuonnista paikalleen, tarkastivat py\u00f6r\u00e4telineen j\u00e4rjestyksen ja seurasivat leikkien vaarallisuutta.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kansalaiskoulurakennuksiin rakennettiin monenlaisia tiloja. mm. kirjasto- ja kerhohuone, voimistelusali, kotitalouden opetustilat, tytt\u00f6jen k\u00e4sity\u00f6luokka, poikien k\u00e4sity\u00f6luokka, kone- ja s\u00e4hk\u00f6opin huoneisto, maatilatalouden opetustilat, mallimyym\u00e4l\u00e4, koulun johtajalle oma huone ja oppilasasuntola. Joka luokalle ei kuitenkaan taattu omaa luokkahuonetta. Leikkikentt\u00e4 (= koulupiha) tarvittiin my\u00f6s.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kalusteita tarvittiin my\u00f6s: ty\u00f6koneita ja v\u00e4lineist\u00f6\u00e4, irtotuoleja ja p\u00f6yti\u00e4- ei pulpetteja, ajan tasalla olevat AV-laitteet, opettajakirjasto ja lainauskirjasto.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<figure class=\"wp-block-gallery has-nested-images columns-default is-cropped wp-block-gallery-1 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\">\r\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"700\" height=\"464\" data-id=\"2061\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kotitalous.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2061\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kotitalous.jpg 700w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kotitalous-300x199.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><\/figure>\r\n\r\n\r\n\r\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"700\" height=\"464\" data-id=\"2063\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Teoriaa.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2063\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Teoriaa.jpg 700w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Teoriaa-300x199.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><\/figure>\r\n\r\n\r\n\r\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"488\" data-id=\"2062\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Metallitoita.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2062\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Metallitoita.jpg 640w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Metallitoita-300x229.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/figure>\r\n<figcaption class=\"blocks-gallery-caption\">Kotitaloutta, teoriaa ja metallit\u00f6it\u00e4 kansalaiskoulussa.<\/figcaption><\/figure>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-large-font-size\">Kansalaiskoulujen hiipuminen<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Suurten ik\u00e4luokkien my\u00f6t\u00e4 kansalaiskoulun oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat aluksi nopeasti, mutta oppikoulupaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa ne k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laskuun. Kansalaiskoulun kehitt\u00e4misen into loppui jo 10 vuodessa. Vuonna 1963 eduskunnassa hyv\u00e4ksyttiin ponsi, jossa puollettiin peruskoulua. Lukuvuonna 1971-72 kansalaiskouluja oli en\u00e4\u00e4 351.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Mik\u00e4 meni pieleen? Vanhemmat hylk\u00e4siv\u00e4t kansalaiskoulun \u2013 he halusivat lapsensa oppikouluun \u2013 erityisesti Espoossa. 1960-luvun lopulla jo puolet ik\u00e4luokasta l\u00e4hti oppikouluun.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kansalaiskoulu ei ilmeisesti antanut tarpeeksi valmiuksia uuteen yhteiskuntaan. Esimerkiksi vieraita kieli\u00e4 tai ruotsia opetettiin vuoteen 1964 saakka vain vapaaehtoisena aineena. Kansalaiskoulun pohjalta ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarpeeksi jatkokoulutusmahdollisuuksia. Opetuksen sitominen oman paikkakunnan elinkeinorakenteeseen aiheutti sekin muuttotilanteissa ongelmia.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kansalaiskoulu oli koko historiansa ajan leimallisesti ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n nuorten koulutusv\u00e4yl\u00e4. Se valmisti oppilaansa l\u00e4hinn\u00e4 alempiin yhteiskunnallisiin asemiin: ruumiilliseen ty\u00f6h\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ammatteihin sek\u00e4 sukupuolitettuihin ammatteihin. N\u00e4iden teht\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja suosio vanhempien keskuudessa v\u00e4heni oleellisesti.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Peruskouluun siirryttiin Etel\u00e4-Suomessa syksyll\u00e4 1977 ohjeiden mukaan niin, ett\u00e4 luokka-asteet 1-6 loikkasivat kerralla uuteen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Syksyll\u00e4 1977 kansalaiskoulun 7-9-luokilla olleet suorittivat oppivelvollisuutensa kansalaiskoulussa. Viimeinen oppilas sulki kansalaiskoulun oven vuonna 1980.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-large-font-size\">Espoon kansalaiskoulut<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Espoolaisista kansalaiskouluista l\u00f6ytyy s\u00e4hk\u00f6isist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 todella v\u00e4h\u00e4n tietoa. Ensimm\u00e4iset perustettiin jo vuonna 1958: Kauklahti, Lepp\u00e4vaara, Olari ja Viherlaakso. Kaikki ne fuusioitiin ennen 60-luvun loppua.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Espoossa ehti olla suomenkielisi\u00e4 kansalaiskouluja 1960-\/ 1970-luvuilla Kauklahdessa, Lepp\u00e4vaarassa, Matinkyl\u00e4ss\u00e4, Olarissa, Tapiolassa, Pohjois-Espoossa ja Viherlaaksossa. Kun Espoosta tuli kaupunki vuonna 1972 elossa oli en\u00e4\u00e4 vain kolme. Etel\u00e4-Espoon\/Tapiolan kansalaiskoulu, L\u00e4nsi- Espoon kansalaiskoulu ja Pohjois-Espoon kansalaiskoulu.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Er\u00e4iden tietojen mukaan my\u00f6s Espoonlahdessa olisi ollut kansalaiskoulu 1960-luvulla. Arkistotiedoista t\u00e4llaista koulua ei kuitenkaan. l\u00f6ydy.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-normal-font-size\">Etel\u00e4-Espoon\/Tapiolan kansalaiskoulu<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Etel\u00e4-Espoon\/Tapiolan kansalaiskoulu perustettiin vuonna 1962. Se lakkautettiin vuonna 1977, kun Espoo siirtyi peruskouluun. Kansalaiskoulu toimi vuodesta 1964 Pohjois-Tapiolassa Matti Hakurin suunnitteleman Sepon koulun sivurakennuksessa osoitteessa Louhentie 10.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"has-normal-font-size\">Kauklahden kansalaiskoulu<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kauklahden kansalaiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1958. Se lakkautettiin KHO:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 vuonna 1969. Kes\u00e4ll\u00e4 koulun irtaimisto vietiin Lepp\u00e4vaaran ja Tapiolan kansalaiskouluille.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Lepp\u00e4vaaran kansalaiskoulu<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Lepp\u00e4vaaran kansalaiskoulu toimi vuodet 1958-1969. Vuonna 1967 kansalaiskoulu sai k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 Vihrelaakson kansakoulun vanhat tilat. Kansalaiskoulussa oli liike-, talous- ja teknillinen linja. Kansalaiskoulun juhlasalissa j\u00e4rjestettiin lapsille erilaista liikuntaa. J\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 olivat paikalliset urheiluseurat.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti 28.6.1967, ett\u00e4 Viherlaakson ja Lepp\u00e4vaaran kansalaiskoulupiiri yhdistet\u00e4\u00e4n uudeksi suomenkieliseksi Pohjois-Espoon kansalaiskoulupiiriksi. Koulun toiminta jatkui vuonna 1969-1977 Pohjois-Espoon kansalaiskouluna.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>L\u00e4nsi-Espoon kansalaiskoulu<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>L\u00e4nsi-Espoon kansalaiskoulu jatkoi vuonna 1969 lopetetun Kauklahden kansalaiskoulun toiminta vuonna 1970. Lepp\u00e4vaaran ja Tapiolan kansalaiskouluille viety irtaimisto palautettiin nyt sinne.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Koulussa toimi luokat 7 ja 8 ja useat sen oppilaista siirtyiv\u00e4t sinne<br>Kauklahden kansakoulusta. Toiminnan ensimm\u00e4iset vuodet se toimi parakeissa. Peruskoulu-uudistuksen j\u00e4lkeen koulun toimintaa jatkui Kivenlahden kouluna.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Matinkyl\u00e4n kansalaiskoulu<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Mattbyn ruotsinkielisen kansakoulun rakennuksessa toimi lyhyen aikaa (1959-1964) my\u00f6s suomenkielinen Matinkyl\u00e4n kansalaiskoulu. Koulu joutui lopettamaan toimintansa oppilaspulan vuoksi.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Olarin kansalaiskoulu<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Olarin kansalaiskoulu perustettiin vuonna 1958. Se lakkautettiin vuonna 1969.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Pohjois-Espoon kansalaiskoulu<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Pohjois-Espoon kansalaiskoulu jatkoi vuodesta 1969 vuoteen 1977 Lepp\u00e4vaaran kansalaiskoulun toimintaa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Viherlaakson kansalaiskoulu<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Arkistotietojen mukaan Vihrelaaksossa olisi toiminut kansalaiskoulu jo vuonna 1955 (olisiko sittenkin 1958?). Kansalaiskoulu toimi aluksi Viherlaakson yhteiskoululta vuokratuissa tiloissa. Liikelinjan luokka toimi Solvalla nimisess\u00e4 koulurakennuksessa Viherlaaksossa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>1.9.1959 kokouksessaan johtokunta p\u00e4\u00e4tti valita kansa- ja kansalaiskouluihin omat johtajat. Kansalaiskoulun johtajaksi valittiin Eino Lassila 1.9.1959 l\u00e4htien. Kansalaiskoulu siirtyi Viherlaakson uuteen koulurakennukseen 1.9.1959.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti 28.6.1967, ett\u00e4 Viherlaakson ja Lepp\u00e4vaaran kansalaiskoulupiiri yhdistet\u00e4\u00e4n uudeksi suomenkieliseksi Pohjois-Espoon kansalaiskoulupiiriksi. Koulun toiminta jatkui vuonna 1969 Pohjois-Espoon kansalaiskouluna.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Ruotsinkielisi\u00e4 kansalaiskouluja Espoossa oli viel\u00e4 1960-luvun alkupuolella kolme: Kilo- Viherlaaksossa, Lagstadissa ja Matinkyl\u00e4ss\u00e4. Kilo-Viherlaakson ja Matinkyl\u00e4n kansalaiskoulu joutuivat vuosikymmenen lopulla lopettamaan oppilaspulan vuoksi.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<div class=\"wp-block-group\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-flow wp-block-group-is-layout-flow\">\r\n<p>KIRJALLISUUTTA<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Ahtokari, R. (1958). Uusi kansakoululaki. Teoksessa K. Alku &amp; ym. (toim.). 1958, ss. 145- 147.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Alku, K. &amp; ym. (toim.). 1958. Mit\u00e4 Miss\u00e4 Milloin 1959. Kansalaisen vuosikirja. Helsinki: Otava.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Jauhiainen, T.A. (2002). Ty\u00f6v\u00e4en lasten koulutie ja nuorisokasvatuksen yhteiskunnalliset merkitykset. Kansakoulun jatko-opetuskysymys 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. V\u00e4it\u00f6skirja. Ann.Univ.Turkuensis C 187.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Kailanp\u00e4\u00e4, A. (1962). Kansalaiskoulu. Porvoo-Helsinki: WSOY.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Karttunen, T.J. (1966). Ilta-jatko-opetuksesta 2- ja 3-vuotiseen kansalaiskouluun. Teoksessa A. Valtasaari ym. (toim.) 1966, ss. 48- 71<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Salmela, A. (1966). Kansalaiskoululains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 oppivelvollisuuslain j\u00e4lkeen. Teoksessa A. Valtasaari ym. (toim.) 1966, ss. 72-101.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Salmela, O. (2009). Is\u00e4 Salmela. Ihminen ja koulunuudistaja. Helsinki: Okka.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Sarjala, J. (2008). J\u00e4rki hyv\u00e4 her\u00e4tetty. Koulu politiikan py\u00f6rteiss\u00e4. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Syv\u00e4oja, H. ( 2002). Kansalaiskoulu 1958-81. Omakustanne.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\">Valtasaari, A., Henttonen, A., J\u00e4rvi, L. &amp; Nurmi, V. (toim.). (1966). Kansakoulu 1866-1966. Helsinki: Otava.<\/p>\r\n<\/div><\/div>\r\n\r\n\r\n\r\n<div class=\"wp-block-group\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-flow wp-block-group-is-layout-flow\">\r\n<p>Tietoa netist\u00e4:<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p style=\"line-height:1.5\"><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kansalaiskoulu\">http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kansalaiskoulu<\/a><br><a href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/perinnetieto\/Muut-oppilaitokset.htm\">https:\/\/espoonperinneseura.net\/perinnetieto\/Muut-oppilaitokset.htm<\/a>l<br><a href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/perinnetietoa\/suomalainen-kansalaiskoulu-1958-1980\/\">https:\/\/espoonperinneseura.net\/perinnetietoa\/suomalainen-kansalaiskoulu-1958-1980\/<\/a><br><a href=\"http:\/\/pedagogiikkaa.blogspot.com\/2013\/02\/kansalaiskoulu-55-vuotta.html\">http:\/\/pedagogiikkaa.blogspot.com\/2013\/02\/kansalaiskoulu-55-vuotta.html<\/a><br><a href=\"http:\/\/www.ekyl.fi\/wp-content\/uploads\/2012\/11\/vihko_lep_LR.pdf http:\/\/www.koulurakennus.fi\/File\/3192\/170307-espoon-koulut.pdf https:\/\/static.espoo.fi\/cdn\/ff\/4FhGDvOew2E6DHYHcARmw_ZlxicmXp8jYGJtF86vxKk\/1619602163\/public\/2021-04\/Mattlidenin%20Rakennushistoriaselvitys%2029.4.2016%20Ei%20saavutettava.pdf\">http:\/\/www.ekyl.fi\/wp-content\/uploads\/2012\/11\/vihko_lep_LR.pdf<br>http:\/\/www.koulurakennus.fi\/File\/3192\/170307-espoon-koulut.pdf<br>https:\/\/static.espoo.fi\/cdn\/ff\/4FhGDvOew2E6DHYHcARmw_ZlxicmXp8jYGJtF86vxKk\/1619602163\/public\/2021-04\/Mattlidenin%20Rakennushistoriaselvitys%2029.4.2016%20Ei%20saavutettava.pdf<\/a><br><a href=\"https:\/\/taju.uniarts.fi\/bitstream\/handle\/10024\/7078\/ikkunoita_inkerin_el\u00e4m\u00e4\u00e4n_lores.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/taju.uniarts.fi\/bitstream\/handle\/10024\/7078\/ikkunoita_inkerin_el\u00e4m\u00e4\u00e4n_lores.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a><br><a href=\"https:\/\/yksa.disec.fi\/Yksa4\/public\/Espoo\/\">https:\/\/yksa.disec.fi\/Yksa4\/public\/Espoo\/<\/a><br><a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2007\/02\/14\/kansalaiskoulu-kasvatti-suoraan-ammattiin\" target=\"_blank\">https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2007\/02\/14\/kansalaiskoulu-kasvatti-suoraan-ammattiin<\/a><\/p>\r\n<\/div><\/div>\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koulutuksen kehittyminen Espoossa 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku Espoon kansalaiskoulut Martti Hellstr\u00f6m Millainen koulu kansalaiskoulu oli? Kansakoulu syntyi virallisesti Suomeen vuonna 1866. Maalaiskunnille se oli aluksi vapaaehtoinen, kaupungeille, joita oli noihin aikoihin nelisenkymment\u00e4, opetuksen j\u00e4rjest\u00e4minen oli velvoite. Alusta alkaen kansakoulunopettajien piti \u2013 tai olisi ainakin pit\u00e4nyt antaa \u2013 my\u00f6s kansakoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4neelle nuorisolle ns. jatko-opetusta&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/espoolaiset-kansakoulut\/\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Espoolaiset kansalaiskoulut<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":298,"menu_order":71,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2048","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2048","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2048"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2048\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3383,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2048\/revisions\/3383"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2048"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}