{"id":2114,"date":"2022-03-05T05:47:48","date_gmt":"2022-03-05T03:47:48","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2114"},"modified":"2022-07-17T10:22:22","modified_gmt":"2022-07-17T07:22:22","slug":"opiskelija-ja-tyoelamaa-otaniemessa-1970-luvulla","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/opiskelija-ja-tyoelamaa-otaniemessa-1970-luvulla\/","title":{"rendered":"Opiskelija- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 Otaniemess\u00e4 1970-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Esko Uotila<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
TKK:n p\u00e4\u00e4rakennus. Wikimedia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Dipolin k\u00e4pyovi. J-P K\u00e4rn\u00e4, Wikimedia.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Otaniemen kautta espoolaiseksi<\/p>\n\n\n\n

Nykyisen Otaniemen perusta rakennettiin 1950-luvun alussa, kun Helsingin vuoden 1952 olympialaisia varten rakennettiin kisakyl\u00e4. Se toimi kisakyl\u00e4n\u00e4 my\u00f6s vuoden 1971 yleisurheilun EM-kisoissa. Yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 muistikuvistani Otaniemest\u00e4 liittyykin n\u00e4ihin kisoihin. N\u00e4in Juha V\u00e4\u00e4t\u00e4isen harjoittelevan Otaniemen urheilukent\u00e4ll\u00e4 kisojen alla elokuun alkupuolella 1971 ennen h\u00e4nen 10 000 metrin mestaruusjuoksuaan.<\/p>\n\n\n\n

Helsingin seudun opiskelija-\u200basuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6 Hoas perustettiin vuonna 1969. Hoasin ensimm\u00e4iset rakennuskohteet olivat Otaniemen Teekkarikyl\u00e4\u00e4n vuosien 1971\u201372 aikana valmistuneet J\u00e4mer\u00e4ntaival 10 ja 11. My\u00f6s asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6n keskustoimisto sijaitsi aluksi n\u00e4iss\u00e4 rakennuksissa. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset opiskeluvuodet asuin alivuokralaisena Helsingiss\u00e4. Otaniemeen kuljin vihreill\u00e4 Espoon Auton busseilla, joita kulki niin Lauttasaaren kuin Munkkiniemenkin kautta. Muutto Otaniemeen Hoasin asuntoon J\u00e4mer\u00e4ntaipaleella lyhensi matkaa korkeakoululle ja lis\u00e4si paikallisten palvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Aina on l\u00f6ytynyt tilaa ja aikaa my\u00f6s lentopallolle, jota nyt on tullut harrastettua yli 55 vuotta. Talvella k\u00e4ytiin Otahallissa ja kes\u00e4ll\u00e4 ulkokent\u00e4ll\u00e4. Pisimmill\u00e4\u00e4n pihapelit kestiv\u00e4t iltakuudesta iltakymmeneen asti.<\/p>\n\n\n\n

Opiskelua Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa<\/p>\n\n\n\n

Teknillisen korkeakoulu siirtyi vaiheittain 1950- ja 1960-luvuilla Hietalahdesta Otaniemeen. Alvar Aalto laati Otaniemen asemakaavan ja suunnitteli muun muassa TKK:n p\u00e4\u00e4rakennuksen, ostoskeskuksen ja kirjastorakennuksen.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Teknillinen korkeakoulu 1970-luvulla.
Aalto-yliopiston arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Otaniemi vuoden 1972 opaskartalla.
Espoon kaupunki.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Otaniemess\u00e4 on monta muuta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 1950- ja 1960-luvuilla valmistunutta rakennusta, kuten Dipoli, TF, Otahalli, Servin M\u00f6kki ja Otakappeli. N\u00e4m\u00e4 tarjosivat opiskelijoille tiloja virkist\u00e4yty\u00e4, harrastaa ja rauhoittua opiskelun lomassa.<\/p>\n\n\n\n

TKK:ssa opiskelu oli tuohon aikaan tiivist\u00e4 l\u00e4hity\u00f6skentely\u00e4. Suuret luentosalit olivat t\u00e4ynn\u00e4 ja harjoituksiin assistenttien johdolla osallistuttiin s\u00e4ntillisesti. Ensimm\u00e4isill\u00e4 kursseilla matematiikasta luennoi muun muassa apulaisprofessori Harri Rikkonen. H\u00e4n johdatti opiskelijoita matematiikan perusasioiden saloihin. H\u00e4nen luennoiltaan j\u00e4i mieleen h\u00e4nen pohdiskelunsa, miten arkinen imurointi kotona antaa tilaisuuden syv\u00e4lliseen mietint\u00e4\u00e4n. Olen yritt\u00e4nyt samaa, mutta en ole p\u00e4\u00e4tynyt mihink\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4viin l\u00e4pimurtoihin.<\/p>\n\n\n\n

Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa toimi 1970-luvun alussa monia professoreita, jotka saavuttivat alallaan merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksia. Mieleen ovat j\u00e4\u00e4neet muun muassa professori, akateemikko Teuvo Kohonen, joka oli maailman tunnetuimpia neuroverkkojen tutkijoita, tietotekniikan uranuurtaja Hans Andersin, systeemiteorian ja prosessiautomaation tutkija Aarne Halme, professori, akateemikko ja VTT:n p\u00e4\u00e4johtaja Pekka Jauho, fysiikan erikoisopettaja V\u00e4in\u00f6 Kelh\u00e4, teknillisen korkeakoulun rehtori Pentti Laasonen, matematiikan professori Raimo Lehti, matematiikan professori Olli Lokki, tietojenk\u00e4sittelyopin professori Reijo Sulonen ja radiotekniikan professori Martti Tiuri. Jokaisella oli omintakeinen tyylins\u00e4 opettaa ja johtaa tutkimusta. Sen ajan huipputekniikkaa edustivat tutkimusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valmistettu Suomen ensimm\u00e4inen ydinreaktori, joka oli toiminnassa vuodesta 1962 vuoteen 2015 asti, ja akateemikko Olli Lounasmaan vuonna 1965 perustama kylm\u00e4laboratorio, jossa saavutettiin kylmyyden maailmanenn\u00e4tyksi\u00e4 ja kehitettiin aivojen magneettikuvausta.<\/p>\n\n\n\n

Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan TKY:n hallinnossa vaikutti 1970-luvun useita my\u00f6hemmin merkitt\u00e4viin asemiin nousseita teekkareita, kuten Jorma Ollila, Jorma Eloranta, Christer Granskog, Lauri Ratia, Ville Komsi ja Satu Hassi. Espoolaisittain tunnettuja nimi\u00e4 ylioppilaskunnan vastuuteht\u00e4viss\u00e4 olivat my\u00f6s Jouni S\u00e4rkij\u00e4rvi, Martti Tieaho, Juhani Kyt\u00f6 ja Marja-Liisa L\u00f6yttyj\u00e4rvi. My\u00f6hemmin on ollut mielenkiintoista tunnistaa ylioppilaskunnan toimijoita julkisuudessa ja seurata heid\u00e4n etenemist\u00e4\u00e4n urallaan.<\/p>\n\n\n\n

Vanhan ylioppilastalon valtauksesta vuonna 1968 alkanut opiskelijaliike sai jalansijaa my\u00f6s Otaniemess\u00e4. Opiskelijat vaativat muutoksia yliopistojen hallintoon mies ja \u00e4\u00e4ni -periaatteella, opetuksen uudistamista ja parannuksia sosiaaliseen asemaansa. My\u00f6s TKK:ssa j\u00e4rjestettiin luentolakko, mutta sill\u00e4 ei ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta opiskeluun. Seurasin liikehdint\u00e4\u00e4 sivusta kuten useimmat muutkin teekkarit.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ura alkoi Otaniemess\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Jo opiskeluaikoina tietotekniikka ja ohjelmointi kiinnostivat. P\u00e4\u00e4dyin opiskelemaan s\u00e4\u00e4t\u00f6tekniikkaa, ja jatkoin sen parissa ensimm\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6paikassani Valtion teknillisess\u00e4 tutkimuskeskuksessa VTT:ss\u00e4, jossa tein my\u00f6s diplomity\u00f6ni. VTT:n s\u00e4hk\u00f6tekniikan laboratoriossa esimiehin\u00e4ni toimivat laboratorionjohtaja Pekka Salminen ja Bj\u00f6rn Wahlstr\u00f6m, joka my\u00f6hemmin toimi laboratorionjohtajana. He antoivat erinomaisen mallin esimiehen roolista: auttoivat ja ohjasivat silloin, kun siihen oli tarvetta, ja antoivat jokaisen tehd\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 parhaaksi katsomallaan tavalla. <\/p>\n\n\n\n

Tutkin diplomity\u00f6ss\u00e4ni paperikoneen arkinmuodostuksen toimintaa hybriditietokoneen avulla. Samaa tekniikkaa k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin Loviisan turvaj\u00e4rjestelmien simuloinneissa. Pian digitaalisten tietokoneiden laskentateho kasvoi niin paljon, ett\u00e4 hankala analogialaskenta voitiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ohjelmointi vaihtui pian muihin teht\u00e4viin, mutta ohjelmointi on s\u00e4ilynyt harrastuksena, jonka tuloksia ovat lukuisat verkkosivustot, karttasovellukset, kuten J\u00e4rvenper\u00e4n kotikaupunkipolku<\/a> ja Maatiloja Espoossa<\/a>, ja Excel-ratkaisut muun muassa perinneseuran ja muiden yhdistysten kirjanpitoon.<\/p>\n\n\n\n

Paperikoneen toimintaan liittyviss\u00e4 tutkimuksissa VTT:n kumppanina oli ruotsalainen Kalmar AB, joka my\u00f6hemmin siirtyi Partekin kautta Cargotecin omistukseen. Diplomity\u00f6t\u00e4 tein tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ruotsalaisen kollegani kanssa. T\u00e4m\u00e4n ansiota oli, ett\u00e4 ruotsin kielen suullinen taito kehittyi huomattavasti. Ratkaiseva k\u00e4\u00e4nne oli, kun ajattelu n\u00e4iss\u00e4 asioissa k\u00e4\u00e4ntyi ruotsin kielelle. T\u00e4st\u00e4 oli my\u00f6hemminkin paljon hy\u00f6ty\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ruotsalaisten kanssa. Luottamus ja ymm\u00e4rrys kasvoi, kun pystyi diskuteeraamaan keskustelukumppaneiden kanssa t\u00f6iss\u00e4 ja vapaa-aikana n\u00e4iden omalla \u00e4idinkielell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

VTT:ll\u00e4 oli tilaisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n huipputekniikan parissa, kun mikroprosessorit tulivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja niit\u00e4 alettiin soveltaa my\u00f6s prosessitekniikassa. Ohjelmointi tehtiin assembler-kielell\u00e4 laitel\u00e4heisesti. Muistia oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4h\u00e4n, ja haasteena oli joka vaiheessa toteuttaa toiminnot mahdollisimman tehokkaasti muistitilaa s\u00e4\u00e4st\u00e4en. Jo varhain tuli selv\u00e4ksi, ett\u00e4 uusi digitaalinen aikakausi oli alkamassa. Sovellusten ohjelmointi ja k\u00e4ytt\u00f6 tehostui, kun mikrotietokoneet saatiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1980-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

VTT:n j\u00e4lkeen siirryin Nokian palvelukseen vuoden 1980 alussa. Otaniemi j\u00e4i taakse, ja alkoi uusi vaihe niin ty\u00f6- kuin perhe-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Paluu juurille<\/p>\n\n\n\n

Otaniemess\u00e4 on tullut k\u00e4yty\u00e4 aika ajoin my\u00f6hemminkin. Aalto-yliopiston kirjastossa tai oppimiskeskuksessa, kuten sit\u00e4 nykyisin kutsutaan, on mukava pist\u00e4yty\u00e4 toteamassa, kuinka kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalta kuin ennen. Kirjahyllyiss\u00e4 monet kirjat ovatkin samoja, jotka l\u00f6ytyiv\u00e4t niilt\u00e4 jo viime vuosisadalla. Tieto ja tiedonhaku on siirtynyt s\u00e4hk\u00f6iseen muotoon ja verkkoon.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 2010 aikoihin palasin Otaniemeen kuvaamaan paikallisia n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 perinneseuran sivulle Veistoksia ja muistomerkkej\u00e4 Espoossa<\/a>, joka on pitk\u00e4\u00e4n ollut yksi suosituimmista perinneseuran sivuista. Teekkariajoista muistuttavat monet teokset, kuten J\u00e4mer\u00e4n silm\u00e4, Teemu Teekkari ja lukuisat ikiteekkari Ossi T\u00f6rr\u00f6sen muistomerkit. <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Ensimm\u00e4isen teekkarin hauta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pro Teekkari<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Ossin littu 80%<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
J\u00e4mer\u00e4n silm\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Teemu Teekkari<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Tunnelma, Hannu Sir\u00e9n<\/figcaption><\/figure>\n
Veistoksia ja muistomerkkej\u00e4 Otaniemess\u00e4. Kuvat: Esko Uotila.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nykyinen Otaniemi on L\u00e4nsimetron ja Aalto-yliopiston my\u00f6t\u00e4 aivan erilainen kaupunki kuin 50 vuotta sitten. Se on s\u00e4ilytt\u00e4nyt asemansa teknisen koulutuksen ja tutkimuksen k\u00e4rkipaikkana Suomessa ja tuottaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista ja innovaatioita koko maan hyv\u00e4ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Esko Uotila Otaniemen kautta espoolaiseksi Nykyisen Otaniemen perusta rakennettiin 1950-luvun alussa, kun Helsingin vuoden 1952 olympialaisia varten rakennettiin kisakyl\u00e4. Se toimi kisakyl\u00e4n\u00e4 my\u00f6s vuoden 1971 yleisurheilun EM-kisoissa. Yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 muistikuvistani Otaniemest\u00e4 liittyykin n\u00e4ihin kisoihin. N\u00e4in Juha V\u00e4\u00e4t\u00e4isen harjoittelevan Otaniemen urheilukent\u00e4ll\u00e4 kisojen alla elokuun alkupuolella 1971 ennen h\u00e4nen 10 000 metrin mestaruusjuoksuaan. Helsingin seudun opiskelija-\u200basuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6 Hoas… Jatka lukemista Opiskelija- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 Otaniemess\u00e4 1970-luvulla<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":302,"menu_order":116,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2114","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2114"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2172,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2114\/revisions\/2172"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}