{"id":2191,"date":"2022-03-24T14:10:26","date_gmt":"2022-03-24T12:10:26","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2191"},"modified":"2022-07-17T09:51:19","modified_gmt":"2022-07-17T06:51:19","slug":"kauklahti-puikkarista-katsottuna-vuonna-1972","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/kauklahti-puikkarista-katsottuna-vuonna-1972\/","title":{"rendered":"Kauklahti Puikkarista katsottuna vuonna 1972"},"content":{"rendered":"\n

Esa Lahtinen<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n artikkelin l\u00e4hdeaineisto koostuu omista muistoista ja Ty\u00f6v\u00e4en Arkistossa olevasta Kauklahden Sos.dem. yhdistyksen arkistosta. Yhdistyksen arkistossa on my\u00f6s yhdistyksen julkaisema Kauklahti-lehti, joka alkoi ilmesty\u00e4 vuonna 1971 ja muutti nimens\u00e4 my\u00f6hemmin Rata-Espooksi. Ty\u00f6v\u00e4en Arkistossa on satoja kuvia Kauklahdesta. Itsell\u00e4ni ei ole tarkempaa tietoa muiden j\u00e4rjest\u00f6jen arkistoista. Tiedon ker\u00e4\u00e4minen niist\u00e4 olisi ollut liian ty\u00f6l\u00e4s teht\u00e4v\u00e4 suppeaan artikkelin. Lis\u00e4\u00e4 tietoa olisi toki saanut my\u00f6s L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4-lehdest\u00e4 sek\u00e4 Espoon Sanomista, mutta niidenkin l\u00e4pik\u00e4yminen olisi vaatinut runsaasti aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Kun tarkastelee vuoden 1972 tapahtumia, joutuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ottamaan vauhtia edellisist\u00e4 vuosista. Kauklahden Sos.dem. Yhdistys oli hankkinut omistukseensa ns. Liljebergin tontin vuonna 1959. Alue k\u00e4sitti nykyisen Puikkarin alueen. Alueella oli kaksi purkukuntoista vanhaa rakennusta, joista toinen oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asumiskelvoton. Lis\u00e4ksi tontilla oli varastorakennus, joissa tietysti sijaitsi ulkohuussit. Yhdistyksen piirissa aluetta kutsuttiin leikillisesti Noskelaksi.
Yhdistyksen tarkoituksena oli alun alkaen rakennuttaa tontille kerrostaloja. Noin kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 ostosta p\u00e4\u00e4stiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimiin. Puikkariin rakennettiin aluksi kaksi aravakerrostaloa (Asunto oy Puikkarinlahti) ja my\u00f6hemmin kolme \u201dkovan rahan\u201d vuokrataloa vakuutusyhti\u00f6 Ilmarisen toimesta (Asunto oy Puikkarinm\u00e4ki). Rakentajana toimi rakennusyhti\u00f6 Puolimatka. Ensimm\u00e4iset talot valmistuivat vuonna 1970 ja viimeinen vuonna 1974. Rakennusoikeuksien myynnill\u00e4 rahoitettiin yhdistykselle oma talo, joka sai nimekseen Puikkarin kerhotalo.<\/p>\n\n\n\n

Puikkarin kerhotalo<\/p>\n\n\n\n

Puikkarin kerhotalo saatiin Kauklahden Sos.dem. yhdistyksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo vuoden 1971 alussa. Talon valmistumisella oli eritt\u00e4in suuri merkitys yhdistyksen toiminnalle ja oikeastaan koko Kauklahdelle. Talosta tuli kaksikerroksinen, mutta alakerta oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kellarikerros, joten sen k\u00e4ytt\u00f6 oli rajoitettua. Yl\u00e4kerrassa oli juhlasali, johon mahtui runsaat 250 henke\u00e4 tanssimaan. Kokoustilana, jolloin salissa oli p\u00f6yd\u00e4t ja tuolit, saliin mahtui noin 150 henke\u00e4. Sis\u00e4\u00e4ntuloaulan per\u00e4ll\u00e4 oli naisten ja miesten vessat. Kahvilatila oli mahdollista jakaa kolmeen erilliseen kokoustilaan. Perimm\u00e4ist\u00e4 tilaa kutsuttiin johtokunnan huoneeksi. Alun perin keitti\u00f6 oli hyvin pieni. Kaappien lis\u00e4ksi sinne mahtui kaksi j\u00e4\u00e4kaappia ja liesi sek\u00e4 pieni baaritiski. Kellariin menev\u00e4ss\u00e4 portaikossa oli pieni varasto ja siivouskomero. Yl\u00e4kerrassa oli lis\u00e4ksi liiketila, jota yhdistys vuokrasi ravintolak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Kellarikerroksessa oli sauna pukuhuoneineen, kaksi vessaa sek\u00e4 kaksi pukuhuonetta. Pukuhuoneet oli ajateltu orkesterien ja muiden esiintyjien tiloiksi. Ajan mittaan ne muutettiin varastoiksi. Lis\u00e4ksi alhaalla oli isohko kerhohuoneisto ja avoin tila, jossa oli mahdollista harrastaa painonnostoa. Talossa sijaitsi koko alueen talojen yhteinen l\u00e4mp\u00f6keskus.<\/p>\n\n\n\n

Talossa kokoontuivat Kauklahden Sos.dem. yhdistyksen lis\u00e4ksi Kauklahden Nuoret Kotkat, Kauklahden Sos.dem. nuoret ja Kauklahden Sos.dem. yhdistyksen naisjaosto. Pian siell\u00e4 alkoivat kokoontua my\u00f6s K\u00f6klax svenska arbetarf\u00f6rening, Espoon Ankkurit, Kauklahden El\u00e4kkeensaajat, Suomi-Neuvostoliitto Seuran Kauklahden osasto ja jokunen paikallinen ammattiosasto. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokoustiloja vuokrattiin kaikille halukkaille. Kauklahdessa oli tuolloin toki muitakin kokoontumispaikkoja, kuten VPK:n talo, Walhalla ja kolme koulua. Rannikon ty\u00f6v\u00e4entalo alkoi 1970-luvun alussa olla niin huonossa kunnossa, ettei siell\u00e4 voinut en\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 isompia juhla- tai kokoustilaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Puikkarin kerhotalon perustukset valmiina. Taustalla valmistumassa olevat aravatalot. Puikkarin alueen tontti oli alun perin sankan mets\u00e4n peitossa. Kauklahden Sos.dem. Yhdistys kaatoi puut, jotta pystyi maksamaan Helsingin Ty\u00f6v\u00e4en S\u00e4\u00e4st\u00f6pankilta saamansa lainan lyhennykset ja korot. (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puikkarin alueella ollut huvila, joka purettiin 1960-luvun lopulla. Talossa asui 1960-luvulla Aune Silvennoinen poikansa Hannun kanssa. My\u00f6hemmin Aune muutti Brobackaan, jossa toimi ulkoilumajan em\u00e4nt\u00e4n\u00e4 kuolemaansa asti. H\u00e4n kuoli auto-onnettomuudessa traagisesti. Talon toisessa huoneistossa asui Rantasen perhe. (kuva Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Puikkarin alueella sijainnut toinen huvila, joka purettiin 1960-luvun lopulla. Kauklahden Sos.dem. Yhdistys piti alakerrassa kokouksiaan ja yl\u00e4kerrassa kokoontui nuoriso pelailemaan koronaa. Kuin talo joutui l\u00e4mmityskieltoon, niin toiminta loppui siell\u00e4 kokonaan (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\"\"
Puikkarin kerhotalon perustukset valmiina. Taustalla valmistumassa olevat aravatalot. Puikkarin alueen tontti oli alun perin sankan mets\u00e4n peitossa. Kauklahden Sos.dem. Yhdistys kaatoi puut, jotta pystyi maksamaan Helsingin Ty\u00f6v\u00e4en S\u00e4\u00e4st\u00f6pankilta saamansa lainan lyhennykset ja korot. (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Puikkarin harjannostajaiset 1970. Aukeama Kauklahti-lehdest\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Puikkarin kerhotalon vihkij\u00e4iset marraskuussa 1971. Kuvassa mm. puoluesihteeri Kalevi Sorsa, tuleva kansanedustaja Veikko Pajunen, Kauklahden Sos.dem. Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka J\u00e4rvinen ja entinen puheenjohtaja Veikko Silvennoinen (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Puikkarin vihkij\u00e4iset. Kahvilla kansanedustaja Kaisa Raatikainen, Kalevi Sorsa, Pirkko Kokko-Rahikainen, Tuulikki Alkio? Taustalta katsoo Uuno Sirki\u00e4 (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Puikkarin vihkij\u00e4isjuhlan esiintyji\u00e4 (Kauklahti-lehti 3\u20134.1971)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Kauklahti-lehti<\/p>\n\n\n\n

Kauklahden Sos.dem. Yhdistys alkoi julkaista Kauklahti-lehte\u00e4 vuoden 1971 alusta. Ensimm\u00e4inen numero ilmestyi edellisen\u00e4 vuonna Yhteys-nimisen\u00e4. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 vastaavan niminen lehti oli jo olemassa ja sen vuoksi lehden nimeksi otettiin yksinkertaisesti Kauklahti. Muutaman vuoden kuluttua p\u00e4\u00e4tettiin lehden levikkialuetta laajentaa ja nimi muuttui Rata-Espooksi. Lehti ilmestyi jossain muodossa aina 1990-luvun alkuun asti. Lehti raportoi laajasti Kauklahden tapahtumia. Varsinkin alkuaikoina lehdess\u00e4 oli aika piukkojakin aatteellisia kirjoituksia, mutta v\u00e4hitellen alaa valtasivat Kauklahden alueen kunnallispoliittiset ongelmat ja tavoitteet. Tilaa annettiin my\u00f6s yhdistyksen ulkopuolisille tahoille. Kauklahden Sos.dem. Yhdistys kustansi lehte\u00e4, mutta se sai kohtalaisesti mainostuloja Kauklahden yritt\u00e4jilt\u00e4. Lehte\u00e4 selaamalla l\u00f6yt\u00e4\u00e4kin mainiosti Kauklahdessa 1970-luvulla toimineet yritt\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kauklahti-lehti ilmestyi ensin Yhteys-nimisen\u00e4. Kansikuvapojat Esa Lahtinen ja Seppo Jahnsson pullistelevat talkoissa Kirkkonummen Thorsvikissa. Kauklahden Nuoret Kotkat maksoivat talkooty\u00f6ll\u00e4 vuokraamansa saaren Kone Oy:n vuorineuvos Heikki Herlinille.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kauklahti-lehti ilmestyi vuoteen 1975 t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4. Nimi vaihtui Rata-Espooksi, kun jakelualue kasvoi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Kauklahtelaisten yritysten mainoksia Kauklahti-lehdess\u00e4. Kauklahtelaiset yritykset mainostivat lehdess\u00e4 kiitett\u00e4v\u00e4sti, sill\u00e4 levisih\u00e4n lehti alueella jokaiseen talouteen. Saaduilla mainostuloilla oli luonnollisesti merkityst\u00e4 lehden talouteen. Muutamat lehdess\u00e4 olleet aika voimakkaasti ideologiset artikkelit eiv\u00e4t yrityksi\u00e4 karkottaneet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puikkarin kerhotalossa oli liiketila, joka vuokrattiin baariksi. Ensimm\u00e4isen yritt\u00e4j\u00e4n aikana baarin nimi oli Puikkis ja v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin Annospala. Baari oli yhdistykselle paitsi tulonl\u00e4hde niin samalla jatkuva riesa. L\u00e4hialueen asukkaat valittivat jatkuvasti h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 j\u00e4rjestyksen pito ei tahtonut mill\u00e4\u00e4n onnistua. V\u00e4lill\u00e4 yhdistys esitti, ett\u00e4 baarissa saa tarjota enint\u00e4\u00e4n kolme olutta, mutta sit\u00e4 oli tietysti mahdotonta valvoa. Ruoka oli my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n tasokasta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kauklahti-seura perustetaan<\/p>\n\n\n\n

Suomi on tunnetusti yhdistysten luvattu maa. Useasti on k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 virallinen merkint\u00e4 yhdistysrekisteriin on tullut huomattavasti varsinaisen perustamisen j\u00e4lkeen. N\u00e4in on k\u00e4ynyt my\u00f6s Kauklahti-seuran kohdalla. Kauklahti-seuran arkistosta ei ole minulla tarkempaa tietoa, mutta Kauklahti-lehdest\u00e4 l\u00f6ytyy seurasta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen tieto l\u00f6ytyy Kauklahti-lehden numerosta 2 vuonna 1971. P\u00e4\u00e4kirjoituksessa lehden p\u00e4\u00e4toimittaja Kalevi Kivist\u00f6 kirjoittaa vasemmiston yhteisty\u00f6st\u00e4 Kauklahdessa. Kauklahden Sos.dem. Yhdistys, K\u00f6klax svenska arbetarf\u00f6rening ja Suomen Kommunistisen Puolueen Kauklahden osasto olivat pit\u00e4neet muutaman yhteisen kokouksen ja yleis\u00f6tilaisuuden. Yhdess\u00e4 tilaisuudessa vuoden 1971 alussa nostettiin esiin ajatus paikkakuntaseuran perustamisesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ote Kauklahti-lehdest\u00e4 2\/1971<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kauklahden Sos.dem. Yhdistyksen kokouksessa 13.4. valittiin Kauklahti-seuran valmistelevaan kokoukseen edustajiksi Kalevi Kivist\u00f6 ja Olavi Hiirikoski. Tulevaan johtokuntaa ehdotettiin Olavi Hiirikoskea ja Pentti Halosta. Toukokuun alussa pidetyss\u00e4 kokouksessa Olavi Hiirikoski ilmoitti, ett\u00e4 Kauklahti-seuran perustava kokous on 25.5.1971 Espoon Yhteislyseolla.
Seuran toiminta l\u00e4hti vilkkaasti liikkeelle, sill\u00e4 se j\u00e4rjesti tanssit Puikkarissa 28. elokuuta. Seura j\u00e4rjesti Espoon kaupungiksi tulon kunniaksi juhla Puikkarin kerhotalossa uuden vuoden aattona 1971. Vuokraksi sovittiin 250 markkaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Espoon kaupungiksi tulon juhla uuden vuoden aattona Puikkarissa. Kuvassa Helena Hiirikoski (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Veikko Pajunen eduskuntavaalien \u00e4\u00e4niharava vuonna 1972<\/p>\n\n\n\n

Presidentti Kekkonen oli sis\u00e4poliittisista syist\u00e4 hajottanut eduskunnan lokakuussa 1971 ja uudet vaalit pidettiin heti tammikuun alussa 1972. Kauklahden \u00e4\u00e4nestysalueet olivat tuolloin 38 radan pohjoispuolella ja 39 radan etel\u00e4puolella. \u00c4\u00e4nioikeutettuja oli Kauklahdessa tuolloin noin 2 300 henke\u00e4. Olin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vaalilautakunnan j\u00e4senen\u00e4. Lautakunnan puheenjohtajana toimi Artturi Aalto. Olin tuntenut h\u00e4net jo lapsuudessani erityisesti Kauklahden Pyrinn\u00f6st\u00e4, jonka sihteerin\u00e4 Artturi toimi pitk\u00e4\u00e4n. SDP:n puoluehajaannuksessa Artturi j\u00e4i ns. skogilaisten puolelle ja liittyi sittemmin TPSL:n j\u00e4seneksi. Artturin n\u00e4ki kyl\u00e4ll\u00e4 yleens\u00e4 duunarin kamppeissa lantsarit jalassa ja holkkitupakka huulessa. Hyv\u00e4luontoisena ihmisen\u00e4 h\u00e4n hoiteli ja avusti kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 monella tavalla esim. t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 veroilmoituksia muiden puolesta ja auttamalla yksinkertaisissa viranomaisasioissa. Kaksip\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 vaaleissa lautakunnan ruokahuollosta vastasi Artturi Aallon vaimo Maire, joka puolestaan ei pahemmin pit\u00e4nyt kynttil\u00e4\u00e4ns\u00e4 vakan alla.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nten laskun alettua k\u00e4vi hyvin nopeasti ilmi kenest\u00e4 tulisi Kauklahden \u00e4\u00e4nikuningas. Veikko Pajusen lippupino oli aivan omaa luokkaansa. Tarkkaa lukua en muista, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4nen \u00e4\u00e4nisaaliinsa oli 15 prosentin luokkaa kaikista Kauklahden \u00e4\u00e4nist\u00e4. Veikko Pajunen veti aikoinaan televisiossa Liikennesolmu nimist\u00e4 ohjelmaa ja oli eritt\u00e4in suosittu esiintyj\u00e4. Kun ottaa huomioon, ett\u00e4 Kauklahdessa oli poikkeuksellisen paljon autonkuljettajia (linja-autoyhti\u00f6 Auto Arvela), niin luonnollista kannatuspohjaa riitti. H\u00e4n sai nelj\u00e4nneksi eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4 koko maassa (yli 14 000). Vain Raimo Ilaskivi (KOK), Kalevi Sorsa ja Tellervo Koivisto (SDP) saivat enemm\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4. Vaalien voittaja oli SDP, joka sai \u00e4\u00e4nist\u00e4 25,8 %. Kokoomus sai 17,6, SKDL 17,2, Keskusta 16,4, SMP, 9,2 ja RKP 5,0 prosenttia. \u00c4\u00e4nestysvilkkaus nousi maassa yli 81 prosenttiin.<\/p>\n\n\n\n

Kun tarkastelee tilannetta Kauklahdessa, niin varmaan moni t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kauklahtelainen h\u00e4mm\u00e4stelee vaalitulosta. Vuonna 1972 Kauklahden v\u00e4est\u00f6pohja oli aivan toisenlainen. V\u00e4est\u00f6 koostui p\u00e4\u00e4osin ty\u00f6v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Kauklahtea dominoi kolme vasemmistolaista puolueosastoa nimitt\u00e4in Kauklahden Sos.dem. Yhdistys, K\u00f6klax svenska arbetarf\u00f6rening ja SKP:n Kauklahden osasto. Ruotsalaisella kansanpuolueella oli my\u00f6s eritt\u00e4in vahva asema. Muiden puolueiden kannatus oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taulukko Kauklahti-lehden numerosta 1\/1972<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kauklahden El\u00e4kkeensaajat<\/p>\n\n\n\n

Kun suomalainen el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 saatiin uudistettua 1960-luvulla, niin maahan alkoi synty\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isten j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Aivan kuten Kauklahti-seurakin Kauklahden El\u00e4kkeensaajat perustettiin jo vuonna 1971. Se tosin saatiin yhdistysrekisteriin vasta vuoden 1972 puolella. Perustava kokous pidettiin Puikkarissa 6.10.1971. Kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Haatainen. Johtokuntaan valittiin lis\u00e4ksi Urho Katajala, Edit Strandstr\u00f6m, Hilma Natunen, Viktor Hagelberg ja Reino Juntunen.<\/p>\n\n\n\n

Kauklahden El\u00e4kkeensaajien perustajaj\u00e4senist\u00e4 huomattava osa oli rintamamiehi\u00e4 ja Alkon entisi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 puolisoineen. Huomattava osa j\u00e4senist\u00e4 oli perustamisaikaan viel\u00e4 selv\u00e4sti alle 70-vuotiaita. Monet olivat puoluekannaltaan sosialidemokraatteja. Puikkarin kerhotalo antoi hyv\u00e4t edellytykset el\u00e4kel\u00e4istoimintaan, sill\u00e4 kahvilassa saattoi pit\u00e4\u00e4 erilaisia kerhoja ja juhlasalissa oli tilaa voimistelulle. Kerhotalon kellarin sauna annettiin el\u00e4kkeensaajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kerran viikossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
El\u00e4kkeensaajien voimistelua renkaiden kanssa Puikkarin juhlasalissa (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
El\u00e4kkeensaajat Puikkarin kahvilassa (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Kokouksia, retki\u00e4, juhlia, tanssia ja bingoa Puikkarissa<\/p>\n\n\n\n

Vietin huomattavan osan nuoruudestani Puikkarin kerhotalossa. Puikkarissa oli alkuaikoina ylett\u00f6m\u00e4n paljon toimintaa, elettiin poliittisen toiminnan kulta-aikaa. Erilaisia kokouksia, kerhoja ja palavereita oli l\u00e4hes joka ilta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 1972 Pentti Halonen, sihteerin\u00e4 Kalevi Kivist\u00f6 ja rahastonhoitajana Olavi Hiirikoski. Yhdistyksess\u00e4 oli tuolloin 107 j\u00e4sent\u00e4. Yleisi\u00e4 kokouksia pidettiin 11 ja johtokunnan kokouksia 22. P\u00f6yt\u00e4kirjasivuja kertyi hieman toista sataa. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4lle tulivat viel\u00e4 erilaiset jaostojen ja kerhojen kokoukset. Vuoden aikana yhdistyksen kokouksissa k\u00e4viv\u00e4t alustamassa poliittisesta tilanteesta Kaarlo af Heurlin, Tellervo Koivisto ja Erkki Tuomioja. Yhdistys teki kaksi retke\u00e4, joista toinen oli SDP:n puoluekokoukseen Tampereelle ja toinen maakuntajuhliin Lohjalle. Molempiin retkiin saatiin kokoon t\u00e4ysi bussi.<\/p>\n\n\n\n

Jos en ollut Puikkarissa, niin illat kuluivat opiskelijaliikkeen kokouksissa ja opintokerhoissa. Osallistuin aktiivisti Opiskelijoiden Sos.dem. yhdistyksen historiajaoston toimintaan Helsingin yliopistolla sek\u00e4 Espoossa Oteniemen sosialistiseuran ja Espoon sosialistiseuran kokouksiin ja tapahtumiin. Mielenosoituksia oli harva se viikko. K\u00e4vin t\u00f6iss\u00e4 samaan aikaan Kauniaisten Alkossa, mutta siit\u00e4 huolimatta opinnot eteniv\u00e4t ihan hyvin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kokouksia oli paljon. Yhdistyksen kokouksessa Risto Lepist\u00f6, Kimmo Lahtinen ja Esa Lahtinen (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Bingoty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 tauolla. Rauno Str\u00f6m, Martti Lepp\u00e4nen ja Marja-Liisa Lahtinen (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Viikonloppu alkoi yleens\u00e4 siten, ett\u00e4 olin perjantain t\u00f6iss\u00e4 Alkossa. Sielt\u00e4 kiiruhdin pikavauhtia Puikkariin, jossa pelattiin joka perjantai bingoa. Toimin bingossa sihteerin\u00e4 joka perjantai useamman vuoden. V\u00e4lill\u00e4 bingoa pelattiin my\u00f6s sunnuntaisin, mutta se ei osoittautunut kovin kannattavaksi toiminnaksi. Bingossa oli aluksi aika vaatimattomia palkintoja, p\u00e4\u00e4asiassa kahvia, mutta v\u00e4hitellen voitot kasvoivat televisioihin ja ulkomatkoihin asti. Kerran voittaja ei halunnut voittamaansa matkaa, vaan korvauksen rahassa. Lunastin matkan edullisesti ja k\u00e4vin Istanbulissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Bingoa pelataan. Rauno Str\u00f6m arpoo numerot ja Ville Virtanen on valmiina tarkistamaan numeroita. (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pelaamiseen keskittynytt\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 bingossa (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Puikkarin juhlasaliin mahtui kerralla pelaamaan l\u00e4hes 150 henke\u00e4. Vuonna 1972 tupakointi yleis\u00f6tilaisuuksissa oli yleist\u00e4. Hyvin monet polttivat pelin aikana ja vaikka salissa olikin ilmastointi, niin ilma oli kyll\u00e4 sakeana savusta. V\u00e4liajalla piti sali tuulettaa kunnolla. Alkoholia ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut tarjolla.<\/p>\n\n\n\n

Perjantain bingon j\u00e4lkeen menin lauantaiaamuna taas kahdeksalta Kauniaisten Alkoon t\u00f6ihin. Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 oli lauantaisin lyhyempi, sill\u00e4 myym\u00e4l\u00e4t suljettiin kahdelta. Homma oli kuitenkin opiskelijalle kannattavaa, sill\u00e4 lauantaista sai t\u00e4yden kahdeksan tunnin ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n palkan. T\u00f6ist\u00e4 kotiin ja saunaan ja sen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestysmieheksi tansseihin. Ihan joka lauantai ei sent\u00e4\u00e4n t\u00e4ytynyt menn\u00e4, koska tansseja varten oli muodostettu kolme ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4. Molemmissa ty\u00f6ryhmiss\u00e4 oli kymmenen j\u00e4sent\u00e4, miehet j\u00e4rjestysmiehin\u00e4 ja naiset kahvilassa. Minun teht\u00e4v\u00e4ni oli organisoida, ett\u00e4 tanssi-iltoina oli aina riitt\u00e4v\u00e4 miehitys.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vapputanssit, Esa Lahtinen, Ville Virtanen, Raili Halonen, Kalevi Kivist\u00f6, Pekka Haatainen, Hannu Silvennoinen ja lapsia joiden nimi\u00e4 en valitettavasti muista. N\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen en muista miksi sein\u00e4ll\u00e4 on Leninin kuva. (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Parkettien partaveitset tanssin py\u00f6rteiss\u00e4 (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Yleens\u00e4 tanssit sujuivat ilman suurempia ongelmia ja tuottokin oli varsin kohtuullinen, varsinkin alkuaikoina. Joskus j\u00e4rjestysmiehen homma oli kuitenkin aika rankkaa. Humalaisten jorinoita oli ajoittain raskasta kuunnella, varsinkin jos kyseess\u00e4 oli tuttuja. Rauhallisena miehen\u00e4 en kannattanut v\u00e4kivaltaista tanssipaikalta poistamista, mutta joskus oli pakko toimia. Harvoin sent\u00e4\u00e4n poliisia piti kutsua paikalle. Tosin poliisit tulivat joskus piipahtamaan paikalle tsekkaamaan tilannetta ihan muuten vain. Oli kuitenkin yksi kaveri, joka her\u00e4tti meiss\u00e4 j\u00e4rjestysmiehiss\u00e4 jopa kauhua. Homma oli ihan ok. jos Vesku tuli selvin p\u00e4in, mutta humalassa h\u00e4n saattoi alkaa riehua. Vesku oli aivan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n vahva. Parhaimmillaan meit\u00e4 oli nelj\u00e4 miest\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pitelem\u00e4ss\u00e4, mutta heiluttiin kuin hanskat tuulessa, kun Vesku oikein riehaantui. H\u00e4ness\u00e4 oli kuitenkin yksi heikkous, jonka Koskion Pera oivalsi. Veskulla oli \u201dlasileuka\u201d ja h\u00e4n putosikin kuin s\u00e4kki kun sai koukun leukaansa. J\u00e4rjestysmiehen teht\u00e4v\u00e4 ei ollut kovin mukavaa. Monesti kesti tanssien j\u00e4lkeen pari kolme tuntia ennen kuin sai unen p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni.<\/p>\n\n\n\n

Normaalien kokousten, tanssien ja bingon lis\u00e4ksi j\u00e4rjestettiin my\u00f6s erilaisia juhlia. Syyskuussa vuonna 1972 j\u00e4rjestettiin Puikkarissa suuri Ty\u00f6v\u00e4enjuhla. Juhla liittyi luonnollisesti syksyn kunnallisvaaleihin. Kauklahden Sos.dem. Yhdistyksen lis\u00e4ksi juhlan j\u00e4rjest\u00e4miseen osallistui my\u00f6s K\u00f6klax svenska arbetarf\u00f6rening. Juhla puhujina olivat suositut Veikko Pajunen ja Lars Lindeman. Veikko Pajunen tuli suosituksi televisiosta vet\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Liikennesolmusta. Juhlan j\u00e4lkeen veti Puikkarissa nuorisolle viel\u00e4 aivan erikseen \u201dmoposolmun\u201d. Lars Lindeman oli suomenruotsalainen poliitikko, joka loi my\u00f6hemmin merkitt\u00e4v\u00e4n diplomaattiuran Oslossa, Reykjavikissa ja Lissabonissa. Juhlassa esiintyi my\u00f6s M.A. Numminen, joka muistaakseni ei pyyt\u00e4nyt varsinaista esiintymispalkkiota, ainoastaan matkakulut. Nuorilla Kotkilla oli Seppo Jahnssonin vet\u00e4m\u00e4 lauluryhm\u00e4, johon kuuluivat ainakin Arja Halonen, Arja Str\u00f6m ja Pirjo Lapinsalo. Juhlassa v\u00e4ke\u00e4 tanssitti Alfred Nivan orkesteri solistinaan Gitta. Nivan orkesteri olikin oikeastaan vakiorkesteri Puikkarin tansseissa. Alfred Nivalainen oli itse asiassa siviiliss\u00e4 kondukt\u00f6\u00f6ri.<\/p>\n\n\n\n

Itse en noihin juhliin osallistunut, sill\u00e4 oli tuolloin Kronoksen (Helsingin yliopiston historianopiskelijoiden j\u00e4rjest\u00f6) matkalla Petroskoissa. Minulla oli mahdollisuus samalla vierailla siell\u00e4 sukulaisissa, sill\u00e4 \u00e4itini t\u00e4ti oli muuttanut 1920-luvulla Ven\u00e4j\u00e4lle. No, niinh\u00e4n siin\u00e4 k\u00e4vi, ett\u00e4 mies tapettiin Stalinin puhdistuksissa, t\u00e4ti joutui leirille ja tytt\u00e4ret lastenkotiin. Molemmat \u00e4idin serkut eliv\u00e4t kuitenkin kohtalaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Petroskoissa, mutta Neuvostoliiton hajottua molemmat muuttivat perheineen Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Juhlaesite (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Puikkarissa toimi my\u00f6s kalakerho. Kalle J\u00e4ppinen esittelee ankeriassaalista. Nyky\u00e4\u00e4n Espoonlahdelta ei liene mahdollista kalastaa ankeriaita (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Kauklahti-seuran kannanotto<\/p>\n\n\n\n

Koska Kauklahti-seura edusti kaikkia kauklahtelaisia puoluekannasta riippumatta, oli seuran lausunnolla laaja hyv\u00e4ksynt\u00e4 asukkaiden keskuudessa. Vuosi 1972 oli kunnallisvaalivuosi ja sen vuoksi kunnallispoliittista keskustelua k\u00e4ytiin eritt\u00e4in vilkkaasti joka puolella. Yleisesti Kauklahdessa oltiin aika nyreiss\u00e4\u00e4n alueen kehityksen hitaudesta. Alueelle oli toki rakennettu tai oli rakenteilla Puikkarin lis\u00e4ksi viisi muutakin kerrostaloa, mutta nekin kaikki radan pohjoispuolelle. Radan etel\u00e4puolelle oli suunnitteilla teollisuusalue, mutta asuinrakentamista ei alueella ollut juuri lainkaan. <\/p>\n\n\n\n

Rakennuslupaa oli vaikea saada edes poikkeusluvalla. Kauklahti teollisuusalueena oli voimakkaassa murroksessa. Lasi- ja tiiliteollisuus oli ajettu alas, Korkkitehtaan toiminta oli p\u00e4\u00e4ttynyt. Slevin toiminta oli myyty Elektroheliokselle ja toiminta Kauklahdessa oli p\u00e4\u00e4ttynyt vuonna 1971. Alueella toimi oikeastaan en\u00e4\u00e4 Kuusakoski, Sinkkivalko ja Onsa. Ohessa oleva Kauklahden Sos.dem. Yhdistyksen arkistossa oleva seuran lausunto 17.4. \u2013 2.5.1972 esill\u00e4 olleesta Kauklahden keskustan ja teollisuusalueen kaavasta:<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Kauklahden Sos.dem. Yhdistyksen kunnallispoliittiset aloitteet<\/p>\n\n\n\n

Yhdistys otti aktiivisti kantaa Kauklahden kehitt\u00e4miseksi vuonna 1972. Yleisesti ottaen Kauklahdessa oltiin tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 Espoossa vallinneeseen tilanteeseen. Kauklahdessa koettiin voimakkaasti, ett\u00e4 kaupungin kehitt\u00e4minen tapahtui aivan liikaa Tapiolan ja Espoon rannikkoalueiden ehdoilla. Yhdistys teki kaupunginhallitukselle kaksi aloitetta ja yhden valituksen kaavoitukseen liittyen. My\u00f6s yksitt\u00e4iset kunnallisvaaliehdokkaat tekiv\u00e4t aloitteita Kauklahden kehitt\u00e4miseksi. Yleisesti yhdistys oli samoilla linjoilla Kauklahti-seuran kanssa, mutta ohessa aloitteita, jotka her\u00e4tt\u00e4nev\u00e4t kiinnostusta my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kauklahtelaisissa<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Seppo Jahnsson teki aloitteita my\u00f6s Espoon keskustan ja Suvelan alueen nuoritilojen j\u00e4rjest\u00e4miseksi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Vihreit\u00e4 ajatuksia<\/p>\n\n\n\n

Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta on yleisesti pidetty savupiippupuolueena ja syyst\u00e4kin. Muistan kuinka lapsuudessani opettajani ja Kauklahden Sos.dem. Yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Silvennoinen totesi, ett\u00e4 Kauklahti on Espoon Manchester. Kuitenkin jo 1970-uvun alussa puolueessa oli paljon vihre\u00e4t\u00e4 ajattelua, joka ei kuitenkaan lopulta saanut riitt\u00e4v\u00e4sti vastakaikua. Osoituksena t\u00e4st\u00e4 pieni ote Kauklahti-lehdest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kunnallisvaalit 1972<\/p>\n\n\n\n

Vuosi 1972 oli varsinainen vaalivuosi, sill\u00e4 lokakuussa pidettiin kunnallisvaalit. Espoon kaupungin v\u00e4kiluku oli noussut yli 100 000 asukkaan, joten valtuuston koko my\u00f6s kasvoi 53 valtuutettun. My\u00f6s \u00e4\u00e4nioikeusik\u00e4rajaa laskettiin 20 vuodesta 18 vuoteen, joten \u00e4\u00e4nest\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi runsaasti. Kauklahden Sos.dem. Yhdistys ja K\u00f6klax svenska arbetarf\u00f6rening tekiv\u00e4t vahvan yhteisen vaalikampanjan. Molemmat yhdistykset olivat vuonna 1972 kovassa iskussa. Aiemmin on jo todettu kuinka Kauklahden Sos.dem. Yhdistyksen toiminta oli lujassa nosteessa. K\u00f6klax svenska arbetarf\u00f6rening oli 1950-luvun alusta asti omistanut Bj\u00f6rkhagenin alueen ja py\u00f6ritt\u00e4nyt siell\u00e4 tanssitoimintaa. Yhdistys oli historiansa aikana rakentanut ja uudistanut tanssilavansa kolme kertaa. Viimeisin uudistus tehtiin 1960-luvun alussa, joka mahdollisti todella suurien tanssien ja tapahtumien j\u00e4rjest\u00e4misen. Parhaimmillaan kes\u00e4lauantaisin paikalle tuli yli 2000 henke\u00e4 junalla ja busseilla ymp\u00e4ri p\u00e4\u00e4kaupunkiseutua. T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti vankisti yhdistyksen taloutta ja toimintaa. Yhdistys oli Espoon toiseksi suurin sos.dem. yhdistys noin 150 j\u00e4senell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yhdistyksen vaalilehti. Kauklahti-lehti 3\/1972<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Koska Kauklahti-lehdess\u00e4 k\u00e4siteltiin eritt\u00e4in laajasti kunnallisvaaleja, niin on mahdotonta lyhyesti esitt\u00e4\u00e4 eri ehdokkaiden vaaliteemoja. Kauklahden Sos.dem. Yhdistys oli j\u00e4senpohjaltaan 50 vuotta sitten hyvin duunaripitoinen. J\u00e4senist\u00f6ss\u00e4 ei ollut yht\u00e4\u00e4n akateemisesti koulutettua. Toki joukossa oli pari kansakoulunopettajaa ja muutama opiskelija. K\u00f6klax svenska arbetarf\u00f6reningiss\u00e4 oli sama tilanne. Viel\u00e4 50 vuotta sitten ehdokkaaksi p\u00e4\u00e4sy kunnallisvaaleihin oli vaikeaa. Halukkaista oli ylitarjontaa. Kauklahden molemmat yhdistykset saivat asettaa nelj\u00e4 ehdokasta SDP:n listoille. Itse olin tuolloin historianopiskelija, mutta totta puhuen kunnallispolitiikka yleisesti ottaen ei kiinnostanut tippaakaan. Ohessa ehdokkaiden esittely muutamilla lehtileikkeill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n
Kauklahden Sos.dem. Yhdistyksen ehdokkaat<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n
K\u00f6klax svenska arbetarf\u00f6reningenin ehdokkaat<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kunnallisvaalien voittaja koko maassa oli SDP, sen kannatus oli 27 %, Kokoomus sai 18 %, Kepu 18 %, SKDL 17,5 % ja RKP 5,2 %. Espoossa valtuustossa s\u00e4ilyi porvarienemmist\u00f6, vaikka SDP sai kaksi lis\u00e4paikkaa. Kauklahdessa SDP oli aivan ylivoimainen kuten oheinen tilasto osoittaa:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kauklahtelaisten vaalimenestys oli siis toisaalta hyv\u00e4 ja toisaalta huono. Valtuustoon tuli valituksi Per (Pelle) Bj\u00f6rklund, mutta h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 asunut Kauklahdessa. Valtuuston varaj\u00e4seniksi valittiin Anna-Liisa Str\u00f6m ja Seppo Jahnsson. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Anna-Liisa oli valtuutettu ja seuraavissa vaaleissa h\u00e4n menikin l\u00e4pi. Vaikka Kauklahden Sos.dem. Yhdistys siis sai kaksi varavaltuutettua, niin onnistunut vaality\u00f6 poiki runsaasti muita luottamusmiespaikkoja. Anna-Liisa Str\u00f6m valittiin terveydenhoitolautakuntaan, Rauha Toiviainen ty\u00f6voimalautakuntaan, Terttu Jahnsson matkailulautakuntaan, Esa Lahtinen kotiseutulautakuntaan, Seppo Jahnsson nuorisolautakuntaan, Olavi Hiirikoski Asemakaavalautakuntaan, Pentti Halonen teknilliseen lautakuntaan. Lis\u00e4ksi lautakuntien varaj\u00e4seniksi valittiin Aili Lahtinen irtaimen omaisuuden tarkastajaksi, Taisto Uusitalo elinkeinolautakuntaan, Pentti Ikkala vesilautakuntaan ja Pentti Jokiniemi kiinteist\u00f6lautakuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Itse tulin siis valituksi kotiseutulautakuntaan, jonka yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli Glimsin talomuseon kehitt\u00e4minen kaupunginmuseoksi. Museolla oli tuolloin vain kaksi ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, kotiseutusihteeri ja museoamanuenssi. Lautakunta koostui aika sekalaisesta joukosta, mutta ty\u00f6 lautakunnassa oli kuitenkin mielenkiintoista. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta mielenkiintoisinta on tietysti se, ett\u00e4 kotiseutusihteerin tointa hoiti Eeva Ahtisaari. H\u00e4n oli viel\u00e4 tuolloin nuori humanististen tieteiden kandidaatti, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n arka ja ujokin, mutta ehdottomasti p\u00e4tev\u00e4 ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen sympaattinen ihminen. Olimme molemmat sosialidemokraatteja, mutta Eeva ei kyll\u00e4 tuonut puoluekantaansa mill\u00e4\u00e4n tavalla esille.<\/p>\n\n\n\n

Saariska<\/p>\n\n\n\n

Kauklahti-lehdess\u00e4 julkaistiin paljon muutakin kuin yhteiskunnallisia ja poliittisia juttuja. Risto Kannisto pohdiskeli lehdess\u00e4 usein maailmanmenoa esitt\u00e4en arkisen tuntuisia mutta varsin syv\u00e4llisi\u00e4 filosofisia pohdintoja. Risto oli autonasentajana Auto-Arvelalla. Vieno Pitk\u00e4sen jutuissa pohdiskeltiin usein uskonto- ja moraalikysymyksi\u00e4. Eniten vanhoissa Kauklahti-lehdiss\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiota kuitenkin Saariska (Marjatta Saarinen). Monesti ekstrovertit sujuvasti esiintyv\u00e4t ja sliipatut tyypit tekev\u00e4t fiksun vaikutuksen, kunnes kuoren alta l\u00f6ytyy t\u00e4ydellinen typerys. N\u00e4in ei todellakaan voi sanoa Saariskasta. Saariska oli jo 50 vuotta sitten eritt\u00e4in vaatimattomasti esiintyv\u00e4 ja ensivaikutelmalta hieman outo ilmestys. Tuntui, ett\u00e4 h\u00e4n joskus teki itsest\u00e4\u00e4n jopa hieman hupsun ja turhan n\u00f6yr\u00e4n ihmisen, joka tuntui el\u00e4v\u00e4n jossain kalevalaisessa menneisyydess\u00e4. Harvoin kuitenkin erehtyy ihmisest\u00e4 enemm\u00e4n kuin esimerkiksi min\u00e4 Saariskasta. Saariskan sis\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyi ter\u00e4v\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n tarkasti seuraava ihminen, joka osasi ilmaista itse\u00e4\u00e4n juttujen ja runojen kautta. Kauklahti-lehti tarjosi Saariskalle foorumin purkaa tuntojaan. My\u00f6hemmin h\u00e4n julkaisi jopa pari runokirjaa. T\u00e4ss\u00e4 pari h\u00e4nen kirjoitustaan<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Ennen kaikki oli paremmin?<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi voi hieman pohtia t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja Kauklahtea 50 vuotta sitten. Kauklahdessa ei ollut yleisesti ottaen vesijohtoa ja viem\u00e4r\u00f6inti\u00e4, kunnallistekniikka oli l\u00e4hes olematon. Teiden varsilla ei ollut jalkak\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 ja tievalot olivat aika vaatimattomia. Kauklahdessa oli viisi radan ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tasoristeyst\u00e4 Bensulsista Mankkiin, joista kolme oli vartioimatonta. Onnettomuuksia sattui paljon. Kauklahdenv\u00e4yl\u00e4\u00e4 ei viel\u00e4 ollut ja muukin tieverkosto oli erilainen. Suurin osa alueesta oli vailla asemakaavaa ja erityisesti radan etel\u00e4puoli l\u00e4hes rakennuskiellossa. Asukkaita oli noin kolmannes t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lukuihin n\u00e4hden. Kauklahden v\u00e4est\u00f6rakenne oli hieman vinoutunut, sill\u00e4 alue oli Espoon v\u00e4h\u00e4varaisinta seutua.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta meill\u00e4 oli aika monipuoliset kaupalliset palvelut, kuten Kauklahti-lehden ilmoituksista voi todeta. Oli posti ja kaksi pankkia. Oli oma neuvola nykyisen Lintukodon p\u00e4iv\u00e4kodin kohdalla ja kunnanl\u00e4\u00e4k\u00e4ri nykyisen Riiantien kohdalla. Kouluolot olivat hyv\u00e4t, sill\u00e4 nykyisten koulujen lis\u00e4ksi Kauklahdessa oli tuolloin viel\u00e4 lukio. P\u00e4iv\u00e4kotikin oli olemassa jo tuolloin. Varsinaista vanhuusongelmaa ei viel\u00e4 ollut, sill\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 oli suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Urheilukentt\u00e4 oli saatu jo 1950-luvun alussa. Talvella oli luistinrata ja kaukalo, mutta pienille lapsille ja tavallisille luistelijoille siell\u00e4 ei ollut turvallista luistella.<\/p>\n\n\n\n

Totta kai Kauklahti on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 yksi parhaimmista paikoista el\u00e4\u00e4. Valittiinhan Kauklahti vuoden kaupunginosaksi vuonna 2018. Ai, niin ja minusta vuoden kauklahtelainen samana vuonna.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puikkarin kerhotalon toimintaa py\u00f6ritettiin talkoovoimin. Yhdistys p\u00e4\u00e4tti palkita talkoolaiset Ruotsinmatkalla. Laivaan l\u00e4hdettiin Turusta ja Tukholmassa y\u00f6vyttiin Solnan Scandicissa. Olin matkanjohtajana reissussa ja kyll\u00e4 tuossa porukassa oli paimentamista, ett\u00e4 oltiin oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Porukka oli kuin varpusparvi, mutta lopulta kaikki olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 (Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Esa Lahtinen T\u00e4m\u00e4n artikkelin l\u00e4hdeaineisto koostuu omista muistoista ja Ty\u00f6v\u00e4en Arkistossa olevasta Kauklahden Sos.dem. yhdistyksen arkistosta. Yhdistyksen arkistossa on my\u00f6s yhdistyksen julkaisema Kauklahti-lehti, joka alkoi ilmesty\u00e4 vuonna 1971 ja muutti nimens\u00e4 my\u00f6hemmin Rata-Espooksi. Ty\u00f6v\u00e4en Arkistossa on satoja kuvia Kauklahdesta. Itsell\u00e4ni ei ole tarkempaa tietoa muiden j\u00e4rjest\u00f6jen arkistoista. Tiedon ker\u00e4\u00e4minen niist\u00e4 olisi ollut liian ty\u00f6l\u00e4s teht\u00e4v\u00e4… Jatka lukemista Kauklahti Puikkarista katsottuna vuonna 1972<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":302,"menu_order":73,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2191","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2191"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2314,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2191\/revisions\/2314"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}