{"id":2539,"date":"2022-04-25T13:29:32","date_gmt":"2022-04-25T10:29:32","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2539"},"modified":"2022-04-26T20:24:15","modified_gmt":"2022-04-26T17:24:15","slug":"matinkylan-lahihistoriasta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/matinkylan-lahihistoriasta\/","title":{"rendered":"Matinkyl\u00e4n l\u00e4hihistoriasta"},"content":{"rendered":"\n

Antero Krekola<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Espoon kaupunki on vuonna 2022 t\u00e4ytt\u00e4nyt 50 vuotta. Espoon pit\u00e4j\u00e4n ja kunnan historia on pitk\u00e4 ja hyvin kartoitettu yli 500 vuoden ajalta. Espoon kaupunkiajan l\u00e4hihistoriasta ja erityisesti uusista l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 eli kaupunginosista ja niist\u00e4 muodostuvista kaupunkikeskuksista on v\u00e4hemm\u00e4n j\u00e4sennelty\u00e4 tietoa. Nopeasti kasvaneen kaupungin nimist\u00f6kin on viimeisten vuosikymmenien aikana el\u00e4nyt ja muuttunut. Ennen kaupungiksi muuttumista Matinkyl\u00e4 miellettiin nykyisten Olarin ja Matinkyl\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 olevaksi vanhaksi omakotialueeksi. Olari sijaitsi l\u00e4hinn\u00e4 nykyisen Niittykummun tienoilla. Nykyisest\u00e4 Olarin kaupunginosasta yritettiin aluksi tehd\u00e4 Ruomelaa, mutta uusille asukkaille nimi ei kelvannut.<\/p>\n\n\n\n

Suur-Matinkyl\u00e4 (Matinkyl\u00e4, Olari, Suurpelto-Henttaa) on nykyisin yksi Espoon viidest\u00e4 kaupunkikeskukses-ta. Asukkaita Suur-Matinkyl\u00e4ss\u00e4 vuoden 2021 lopussa oli n. 44 000, joista Matinkyl\u00e4ss\u00e4 n.22.000, Olarissa n. 16.000 ja Suurpellossa n. 6.200. Matinkyl\u00e4 samoin kuin Olarikin ovat syntyneet poliittisten ja maank\u00e4yt\u00f6llis-ten kompromissien tuloksena 1960 -1970 luvulla. Kaupungiksi tulon yhteydess\u00e4 pidetyss\u00e4 juhlakokouksessa vuonna 1972 valtuusto teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen nelj\u00e4st\u00e4 kaupunkikeskuksesta (Espoon keskus, Lepp\u00e4vaara, Tapiola, Espoonlahti). Matinkyl\u00e4 ei viel\u00e4 kuulunut joukkoon. Uusia Matinkyl\u00e4n ja Olarin l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 pidettiin tuolloin Tapiolan l\u00e4ntisin\u00e4 l\u00e4hi\u00f6in\u00e4. Paljon keskustelua her\u00e4tt\u00e4neen aluerakentamisj\u00e4rjestelm\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Matinkyl\u00e4n kartanon maat siirtyiv\u00e4t tuohon aikaan punap\u00e4\u00e4omaa edustavan rakennusliike Hakan omistukseen. Kaupungin piti alun perin ostaa kartanon maat, mutta kartanon omistaja riitautui kaupungin edustajien kanssa ja myi alueen parempaa hintaa tarjonneelle Hakalle. N\u00e4in syntyi kartanon pelloille nykyinen kerrostalojen Matinkyl\u00e4, jonka ulkoista ilmett\u00e4 varsinkin alkuaikoina kovasti kritisoitiin.<\/p>\n\n\n\n\"\"\"\"\n\n\n\n

L\u00e4hi\u00f6iden syntyyn vaikuttaneita tekij\u00f6it\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Suomessa tapahtui 1950 \u2013 1960 luvuilla valtava elinkeinorakenteen muutos. Maa teollistui ja sadat tuhannet maaseutuelinkeinojen parissa ty\u00f6skennelleet joutuivat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 ja muuttamaan, suuri osa Ruotsiin ja loput l\u00e4hinn\u00e4 etel\u00e4n kasvu- keskuksiin ja erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa oli pakko keksi\u00e4, miten muuttoliike saataisiin hallintaan ja ihmisille ennen kaikkea asuntoja. Syntyi aluerakentamisj\u00e4rjestelm\u00e4. Samanaikaisesti talojen rakentamisessa siirryttiin k\u00e4sity\u00f6m\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6otteesta teolliseen rakentamiseen. Syntyi talotehtaita, joissa teollisesti tuotettiin valmiita elementtej\u00e4, joita sitten aluekohteissa siirreltiin kiskoja pitkin kohteesta toiseen. My\u00f6s rakennusliikkeiden maanhankinta-politiikka aktivoitui. Haettiin tietoisesti sopivia laajoja yhten\u00e4isi\u00e4 kohteita, joissa uutta aluerakentamistekniikkaa kyettiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Nykyinen Espoon monikeskuksinen kaupunkirakenne ei ole kovin perusteellisesti ennakolta suunniteltua. Keskukset ovat useissa tapauksissa, kuten Matinkyl\u00e4ss\u00e4kin syntyneet sinne, mist\u00e4 rakentajat ovat onnistuneet saamaan riitt\u00e4v\u00e4n suuria maa-alueita uuden, tehokkaan teollisen rakentamisen hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Aluerakentamisen perusidea on, ett\u00e4 kunta ja aluerakentaja sopivat rakentajan ostaman maan kaavoituksesta. Eli kaavoitettavan rakennusoikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, kunnallistekniikan rakentamisen kustannusten jakamisesta ja kunnalle korvauksetta siirtyvien tonttien (puistot, koulut, tiet ym.) m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Keskeist\u00e4 on siis, ett\u00e4 rakentaja rakentaa ja maksaa kunnallistekniikan, jonka kustannukset siirtyv\u00e4t asuntojen hintoihin. N\u00e4in kunnan talous pysyy hyv\u00e4n\u00e4 ja veroprosentti alhaisempana. J\u00e4rjestelm\u00e4n seurauksena asuntoja rakennettiin nopeasti ja tehokkaasti ja kunnan talous pysyi kunnossa. Kielteisin\u00e4 seurauksina on usein mainittu, ett\u00e4 yht\u00e4aikainen rakentaminen j\u00e4tti alueet keskener\u00e4isiksi ja palvelut viiv\u00e4styiv\u00e4t. My\u00f6s vanhojen alueiden kehitt\u00e4minen pys\u00e4htyi, kun l\u00e4hes kaikki voimavarat kohdennettiin aluerakentamiskohteisiin. Kaupunkirakenteen hajoaminen koettiin my\u00f6s kielteisen\u00e4, vaikka my\u00f6hemmin alkuper\u00e4inen ongelma on k\u00e4\u00e4nnettykin vahvuudeksi, modernin ja luonnonl\u00e4heisen verkostokaupungin ideaksi. Aluerakentamisen periaatteista ja Matinkyl\u00e4n alkuvaiheen kaavoituksesta ks. tarkemmin Pertti Maisala: Espoo \u2013 oma lukunsa 2008 [1] sek\u00e4 Matinkyl\u00e4n Huolto Oy:n asiakaslehti MASA 1\/2019<\/a> [2].<\/p>\n\n\n\n

Matinkyl\u00e4 osana Suur-Matinkyl\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n\"\"\"\"\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainittu maakauppa Matinkyl\u00e4n kartanon maiden p\u00e4\u00e4omistajan Hilding Fredrikssonin ja Asunto-osuuskunta Hakan kanssa tehtiin v.1965. Aluerakentamissopimus kaupungin kanssa solmittiin vuonna 1966, asemakaavoitus k\u00e4ynnistyi 1968, ensimm\u00e4iset kerrostalot (Matinraitti 7) valmistuivat 1969 poikkeusluvilla ennen kaavojen lopullista hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Rakentamisen vauhti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli tuolloin Espoossa ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Muodollinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei aina pysynyt vauhdissa mukana, mutta suuri enemmist\u00f6 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ist\u00e4 hyv\u00e4ksyi kehityksen tilanteessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Aluerakentamisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja grynderismi\u00e4 siihen liittyvine joskus kielteisine oheisilmi\u00f6ineen my\u00f6s kritisoitiin. Puhuttiin mm. j\u00e4rjestelm\u00e4llisest\u00e4 korruptiosta paikallisten puoluej\u00e4rjest\u00f6jen tukemisen muodossa, yksitt\u00e4isten ehdokkaiden vaality\u00f6n tukemisesta, ulkomaanmatkoista, kestitsemisest\u00e4 jne. Peruslinja kuitenkin hyv\u00e4ksyttiin. Kielteisist\u00e4 oheisilmi\u00f6ist\u00e4 on kirjoittanut tarkemmin Reima T.A. Luoto kirjassaan Espoo \u2013 kasvun n\u00e4kij\u00e4t ja tekij\u00e4t. [2]<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4lj\u00e4sti suunnitellut lapsiyst\u00e4v\u00e4lliset ja autoista vapaat korttelit ja puistoalueet olivat alueen alkuvaiheiden my\u00f6nteiseksi koettuja asioita. Betonipinnat ja alueen harmaus sen sijaan olivat mainehaittoja. Alettiin puhua ankean harmaasta ja DDR-tyyppisest\u00e4 vasemmistolaisesta betonil\u00e4hi\u00f6st\u00e4. Olarin punatiilipinnoitteet nostivat alueen, siis Olarin, arvoa ja asuntohintoja, vaikka tutkimukset esim. palvelutasosta osoittivat Matinkyl\u00e4n paremmuutta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, erityisesti 1980- ja 1990-luvulla rakentamisen painopisteen siirtyess\u00e4 Matinkyl\u00e4ntien l\u00e4nsipuolelle, Matinmets\u00e4n alueelle tiiliverhoilu ja pintojen monipuolisuus yleistyiv\u00e4t ja betonimaine alkoi hiipumaan. SOFY projekti 1980-luvulla sek\u00e4 90 kuvun EU-rahoitteiset ymp\u00e4rist\u00f6projektit monipuolistivat kaupunkikuvaa ja alueen yleisilmett\u00e4. Maineen parantumisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s asuntojen hinnoissa tapahtui arvonnousua. Matinkyl\u00e4l\u00e4iset ovat kiinnittyneit\u00e4 alueeseensa ja muuttavat runsaasti my\u00f6s alueen sis\u00e4ll\u00e4. Alkuvuosien nukkumal\u00e4hi\u00f6vaiheesta alkaen Matinkyl\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin ollut koko ajan vilkasta asukastoimintaa. Siit\u00e4 kertovat hyvin alkuvuosien sek\u00e4 Matinkyl\u00e4-seuran, ett\u00e4 Matinkyl\u00e4n Asukasyhdistyksen tiedotuslehtiset. Mm. Matinkyl\u00e4-seuran tiedotuslehtisess\u00e4 marraskuulta 1974<\/a> on yksi sivu otsikolla \u201dKerho ja yhdistystoiminta Matinkyl\u00e4ss\u00e4\u201d ja siin\u00e4 15 yhdistyksen nimet, puheenjohtajat ja yhteystiedot poliittisista paikallisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 toimiviin urheiluseuroihin. [3]<\/p>\n\n\n\n

2000-luvulla, viimeisten 20 vuoden aikana Matinkyl\u00e4 on oleellisesti muuttunut. T\u00e4m\u00e4n muutoksen ovat aiheuttaneet vuonna 2001 rakennettu kauppakeskus Iso Omena ja sen ymp\u00e4rille rakentuneen uuden keskustan syntyminen ja Metron valmistuminen Matinkyl\u00e4\u00e4n vuonna 2017.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Matinkyl\u00e4n loppuajoillaan hieman huonomaineinen vanha ostoskeskus on purettu ja korvaavat toiminnat l\u00f6ytyv\u00e4t nyt Isosta Omenasta. Uuden keskuksen palvelut ja asiointilogiikka viittaavat siihen, ett\u00e4 Matinkyl\u00e4 ja Olari ymp\u00e4rist\u00f6ineen tulee muodostamaan yh\u00e4 selvemmin yhden kaupunkikeskus kokonaisuuden.
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suuria huolenaiheita sek\u00e4 Olarissa ett\u00e4 Matinkyl\u00e4ss\u00e4 ovat l\u00e4hipalvelujen, erityisesti p\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppojen h\u00e4vi\u00e4minen ja keskittyminen Isoon Omenaan.<\/p>\n\n\n\n

Matinkyl\u00e4st\u00e4 tehtyj\u00e4 tutkimuksia ja selvityksi\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Matinkyl\u00e4st\u00e4 kuten muistakin kaupunginosista sek\u00e4 koko kaupungista on vuosien kuluessa tehty monenlaisia selvityksi\u00e4 ja tutkimuksia. Kaupunki itse on ollut aktiivinen toimija. Helsingin Yli-opistossa on 2010-luvulla valmistunut ainakin kaksi Matinkyl\u00e4\u00e4 koskevaa pro gradu tutkimusta. Toinen liittyy Espoon Nuotta-niemen l\u00e4ntiseen osaan liittyv\u00e4\u00e4n kiistaan rantaraitin toteuttamisesta. Aihe on edelleen ajankohtainen eik\u00e4 kaupunki ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ryhtynyt maan lunastustoimenpiteisiin vahvistetun kaavan mukaisesti rantaraitin toteuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kiinnostava on my\u00f6s Matinkyl\u00e4n segregaatiota ja eriarvoisuutta selvitt\u00e4nyt tapaustutkimus. Helsingin Yliopiston aluetieteen laitoksella valmistunut Pro Gradu tutkimus, jossa Matinkyl\u00e4n viiden pienalueen erojen avulla tarkastellaan sosiaalisen sekoittumisen politiikkaa, segregaatiota ja alueiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja. Pienalueet ovat Matinlahti, Matinmets\u00e4, Tiistil\u00e4, Nuottaniemi ja Matinkyl\u00e4n keskus. Tutkimuksen mukaan sosioekonomisesti heikoimmat v\u00e4est\u00f6nosat (matalampi tulo- ja koulutustaso, suurempi ty\u00f6tt\u00f6mien ja vieraskielisten osuus ym.) ovat keskittyneet Matinmets\u00e4n ja Tiistil\u00e4n 1970-1980 -luvulla rakennettuihin kerrostaloihin. Poikkeuksellisen korkeatuloinen ja korkeasti koulutettu hyv\u00e4osaisten keskittym\u00e4 on muodostunut merenrannan tuntumaan Nuottaniemen pientaloalueelle.<\/p>\n\n\n\n

Viimeisten vuosikymmenien aikana alueelliset erot ovat jonkin verran tasoittuneet ja osin kaventuneet. Tutkimuksen tekoaikoihin ongelmallisin alue oli vanhan ostoskeskuksen alue. T\u00e4m\u00e4 ongelma on t\u00e4ysin h\u00e4vinnyt vanhan ostarin purkamisen my\u00f6t\u00e4 vuonna 2020.<\/p>\n\n\n\n


L\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

[1] Pertti Maisala: Espoo – oma lukunsa : kaupunkisuunnittelun, kaupunkirakentamisen ja kaavoitushallinnon kehitys vuoteen 2000. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008.<\/p>\n\n\n\n

[2] Matinkyl\u00e4n Huolto Oy:n asiakaslehti MASA 1\/2019<\/a><\/p>\n\n\n\n

[3] Reima T.A. Luoto: Espoo \u2013 kasvun n\u00e4kij\u00e4t ja tekij\u00e4t. Espoon Kaupunginmuseo 2004, luku Salaisten kytkent\u00f6jen saaristossa<\/a> <\/p>\n\n\n\n

[4} Paikallisia asukaslehti\u00e4 1970 \u2013 1980 luvuilta: Matinkyl\u00e4–<\/s>Seura: kes\u00e4kuu 1972<\/a>, marraskuu 1974<\/a> ja toukokuu 1982. Matinkyl\u00e4n Asukasyhdistys: Matias 2\/79<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antero Krekola Espoon kaupunki on vuonna 2022 t\u00e4ytt\u00e4nyt 50 vuotta. Espoon pit\u00e4j\u00e4n ja kunnan historia on pitk\u00e4 ja hyvin kartoitettu yli 500 vuoden ajalta. Espoon kaupunkiajan l\u00e4hihistoriasta ja erityisesti uusista l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 eli kaupunginosista ja niist\u00e4 muodostuvista kaupunkikeskuksista on v\u00e4hemm\u00e4n j\u00e4sennelty\u00e4 tietoa. Nopeasti kasvaneen kaupungin nimist\u00f6kin on viimeisten vuosikymmenien aikana el\u00e4nyt ja muuttunut. Ennen kaupungiksi muuttumista… Jatka lukemista Matinkyl\u00e4n l\u00e4hihistoriasta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":302,"menu_order":99,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2539","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2539"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2539\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2570,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2539\/revisions\/2570"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}