{"id":2566,"date":"2022-04-26T14:20:23","date_gmt":"2022-04-26T11:20:23","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2566"},"modified":"2022-04-26T20:23:11","modified_gmt":"2022-04-26T17:23:11","slug":"salaisten-kytkentojen-saaristossa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/salaisten-kytkentojen-saaristossa\/","title":{"rendered":"Salaisten kytkent\u00f6jen saaristossa"},"content":{"rendered":"\n

Reima T.A. Luoto<\/em>
luku kirjasta Reima T.A. Luoto: Espoo \u2013 kasvun n\u00e4kij\u00e4t ja tekij\u00e4t. Espoon Kaupunginmuseo 2004.<\/p>\n\n\n\n

Aluerakentamiseen liittyi niin Espoossa kuin muuallakin joukko enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n salaisia kytkent\u00f6j\u00e4. Niihin kuuluivat mm. ulkomaiset opinto- ja neuvottelumatkat, kiistat siit\u00e4 kuka mit\u00e4kin saa rakentaa sek\u00e4 grynderien ja puolueiden v\u00e4liset suhteet \u2013 kaikki asioita, joissa haastateltavien muisti viel\u00e4kin p\u00e4tkii.<\/p>\n\n\n\n

Kunnanisien ulkomaanmatkat olivat 1960-luvulla viel\u00e4 kohtalaisen harvinaisia. Jos sellaisia ’paljastui’ ne olivat yleens\u00e4 lehdist\u00f6lle herkkupaloja. Silloinen kunnallislakikin oli tiukka, ja kuntien kansainv\u00e4linen toiminta rajoittui l\u00e4hinn\u00e4 yst\u00e4vyyskuntatoimintaan \u2013 monissa kunnissa ei tuolloin viel\u00e4 siihenk\u00e4\u00e4n. Espookin solmi ensimm\u00e4iset yst\u00e4vyyskuntasuhteensa vasta vuonna 1968. Kun rakennuttajat t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa kutsuivat kunnan edustajia neuvotteluihin, joita Espoon osalta k\u00e4ytiin mm. Leningradissa. Roomassa, Wieniss\u00e4 ja Budapestiss\u00e4, niin harva kutsutuista ja valituista kielt\u00e4ytyi \u2013 semminkin kun ’pojat’ olivat kertoneet, ett\u00e4 vieraanvaraisuus oli ollut ’viimeisen p\u00e4\u00e4lle’ ylenpalttista. Suosittuja kohteita olivat my\u00f6s Englannin ja Saksan ns. uudet kaupungit.<\/p>\n\n\n\n

Periaatteessa opintomatkat \u2013 sik\u00e4li kuin sellaisista oli kysymys \u2013 olivat hy\u00f6dyllisi\u00e4. Harvalla luottamus- tai virkamiehell\u00e4 oli mink\u00e4\u00e4nlaista n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, miss\u00e4 Euroopassa nyt mentiin. Rakennettiin puutarhakaupunkeja, uudentyyppisi\u00e4 l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 ja saneerattiin vanhaa. Rakennustekniikassa teollinen rakentaminen elementteineen oli tulossa muotiin niin id\u00e4ss\u00e4 kuin l\u00e4nness\u00e4kin. Ongelmana oli oikeastaan vain se, kenen kustannuksella matkoja tehtiin ja mit\u00e4 niiden aikana todellisuudessa sovittiin. Itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 oli, etteiv\u00e4t grynderit n\u00e4it\u00e4 matkoja puhtaasta l\u00e4himm\u00e4isenrakkaudesta j\u00e4rjest\u00e4neet.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n oivalsi my\u00f6s lehdist\u00f6. joka seurasi matkoja silm\u00e4 kovana. Kun toimittaja sai ’skuupin’, ett\u00e4 isot pojat olivat Leningradissa, niin toimittaja hypp\u00e4si junaan alta aikayksik\u00f6n. Vantaalaisten taas oli siirrett\u00e4v\u00e4 opintomatkansa hamaan tulevaisuuteen, kun ”Espoon pojat olivat juuri k\u00e4rynneet matkastaan” ja Hymy-lehti tehnyt siit\u00e4 raflaavan jutun. Ja mik\u00e4p\u00e4 oli ollut tehdess\u00e4, kun toimittaja istui Espoon valtuustossa\u2026<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ill\u00e4 yhteyksill\u00e4 oli oma merkityksens\u00e4 Espoon tulevaisuudelle. Vaikka asiat k\u00e4siteltiinkin muodollisesti kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa, niin todelliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehtiin usein sulassa sovussa grynderien saunakabineteissa, ulkomaisissa hotelleissa ja muissa virkistyslaitoksissa. Asialla olivat p\u00e4\u00e4asiassa luottamusmiehet. Jokaisella merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 puolueella oli edusmiehens\u00e4, joka hoiti yhteydet \u201domaan grynderiin\u201d \u2013 joskus parikin. Puolueiden v\u00e4liset raja-aidat oli helppo ylitt\u00e4\u00e4, koska kaavap\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaativat m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6n, jota kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei yksin ollut. Oli siis huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki nettosivat kohtuullisesti.<\/p>\n\n\n\n

Ei ollut mik\u00e4\u00e4n salaisuus. ett\u00e4 puolueilla oli omat grynderins\u00e4. Porvaripuolella ne olivat Sato\/Polar ja Asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6, vasemmalla taas Haka. Turusta Espooseen tunkeutunutta Puolimatkaa pidettiin demarien tukijana, mutta kuten Armas Puolimatka <\/em>oikeudenk\u00e4yntien yhteydess\u00e4 totesi, h\u00e4n ei koskaan sijoittanut muniaan vain yhteen koriin … Varsin avok\u00e4tisi\u00e4 olivat my\u00f6s Arjatsalon veljekset. Otto Karme <\/em>ja monet muut taistellessaan elintilasta Espoossa.<\/p>\n\n\n\n

Puolueiden ja grynderien v\u00e4linen veljeily oli melko julkista. Niinp\u00e4 yhdell\u00e4 jos toisellakin puolueella oli toimistonsa hyviss\u00e4 liikehuoneistoissa n\u00e4kyvill\u00e4 paikoilla mm. Kauklahdessa, Lepp\u00e4vaarassa, Olarissa jne. Vuokria ei yleens\u00e4 peritty, ennenkuin vcrottajat puuttuivat asiaan, ja muutamassa tapauksessa grynderit maksoivat jopa kunnallisj\u00e4rjest\u00f6jen sihteereille palkkaa.<\/p>\n\n\n\n

On joskus viisasteltu siit\u00e4, oliko se korruptiota vai ei, kun raha virtasi puolueille eik\u00e4 yksityishenkil\u00f6ille. Tuohon maailmanaikaanhan valtiollisia puoluetukia ei ollut; punap\u00e4\u00e4oma rahoitti vasemmistoa, yksityinen sektori porvareita. Niin tai n\u00e4in, mutta itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 silloin kysymys oli laittomasta toiminnasta, kun puolueet myiv\u00e4t selv\u00e4ll\u00e4 rahalla rakennusoikeuksia ja lis\u00e4tehokkuutta kaavoihin. Laskun t\u00e4st\u00e4kin maksoivat asunnonostajat \u2013 puoluev\u00e4rist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n politiikan ja er\u00e4iden muidenkin tulonl\u00e4hteiden ansiosta puolueiden espoolaiset kunnallisj\u00e4rjest\u00f6t olivatkin melko varakkaita, mik\u00e4 n\u00e4kyi sek\u00e4 niiden toiminnassa ett\u00e4 erityisesti ylimitoitetuissa vaalikampanjoissa.<\/p>\n\n\n

Joskus puolueiden grynderismi sai hauskojakin piirteit\u00e4. Kerran muuan puolue vietti vuosijuhlia t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n py\u00f6reit\u00e4. Jossain ohjelman vaiheessa luettiin sitten puolueelle l\u00e4hetetyt onnittelus\u00e4hkeet ja -adressit. Kun tasavallan presidentin, eduskunnan puhemiehen ja p\u00e4\u00e4ministerin tervehdykset oli luettu, oli joku koiranleuka sijoittanut ”protokollaj\u00e4rjestyksess\u00e4” seuraaviksi kaikki toistakymment\u00e4 tervehdyksens\u00e4 l\u00e4hett\u00e4nytt\u00e4 rakennusliikett\u00e4. Yleis\u00f6ll\u00e4 oli todella hauskaa…<\/p>\n\n\n

Vain harvoin t\u00e4m\u00e4 korruptio johti oikeussaleihin ja silloinkin, kun n\u00e4in tapahtui, jutut yleens\u00e4 raukesivat pitk\u00e4llisen k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen riitt\u00e4v\u00e4n n\u00e4yt\u00f6n puutteeseen. T\u00e4m\u00e4 oli ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sis\u00e4renkaaseen kuuluivat vain harvat ja valitut: turhan l\u00f6rp\u00f6ttelyn estiv\u00e4t ’perheen’ kirjoittamattomat lait.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkimaailman kannalta kiinnostava saattaa olla my\u00f6s tapa. jolla pyrittiin valitsemaan rakennusliikkeist\u00e4, ketk\u00e4 Espooseen p\u00e4\u00e4siv\u00e4t, ketk\u00e4 eiv\u00e4t. Sek\u00e4 kauppalan viranomaisten ett\u00e4 grynderien yhteistoiminta pelasi hyvin; kummankin etuna oli pit\u00e4\u00e4 rakentajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 mahdollisimman pienen\u00e4. Aina siin\u00e4 ei onnistuttu. sill\u00e4 yritykset. jotka olivat onnistuneet ostamaan maata Espoosta, yleens\u00e4 p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sit\u00e4 my\u00f6s rakentamaan. ennemmin tai my\u00f6hemmin. My\u00f6s pankeilla oli n\u00e4ppins\u00e4 peliss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Espoossa suurimmat rakennusoikeudet olivat Sato\/Polarilla, Hakalla ja Asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kuuluivat p\u00e4\u00e4osin \u2019maakunnan miesten\u2019 jo 1950-luvulla perustamaan \u2019sile\u00e4valukerhoon\u2019<\/em>, joka matkusteli maailmalla tutustumassa mm. uusiin rakennustekniikoihin. Ulkoj\u00e4senen\u00e4 reissasivat mukana mm. asuntohallituksen Olavi Lindblom<\/em> ja Postipankin Teuvo Aura<\/em>. Puolimatka ei t\u00e4h\u00e4n joukkoon kuulunut, mutta p\u00e4\u00e4si Espooseen omin avuin.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 suurimman taistelun kultapossukerhoon p\u00e4\u00e4syst\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t Arjatsalon veljekset. Yhti\u00f6n taustalla oli Teora Oy, joka oli tehnyt maamme suurimman konkurssin ns. k\u00e4til\u00f6opiston rakennusurakassa. Arjatsalo Oy:n nimi periytyi veljeksist\u00e4 Arvid <\/em>ja Leo Lyytik\u00e4inen. <\/em>joista edellinen muutti nimens\u00e4 Arjatsaloksi <\/em>Arjala-nimisen tilansa mukaan. Espoon johtavat poliitikot olivat sopineet. ett\u00e4 muita ei oteta mukaan, jolloin alkoi ”hirve\u00e4 taistelu” Arjatsalon ja Puolimatkan mukaanp\u00e4\u00e4syst\u00e4, muisteli Harto Helpinen.<\/p>\n\n\n

”Se oli paketti. jossa vasemmistolla oli oma pottinsa ja porvareilla omansa. Porvaripuolta edusti Asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja Keskus\u00adSato. \u2013 Silloin johtavat poliitikot olivat sopineet kesken\u00e4\u00e4n. ett\u00e4 muita rakentajia ei sitten p\u00e4\u00e4stet\u00e4. Arjatsalo joutui kerta kaikkiaan tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 ja tarjosi upeita illallisia koko valtuustolle moneen otteeseen. Lopulta se sitten sai sen enemmist\u00f6n taakseen. Rakentajan maapala, Arjala-niminen tila, sijaitsi Keskuspuistossa, Kaupunki omisti Olarin maa-alueet ja maat vaihdettiin.”<\/p>\n

Helpisen mukaan kyseess\u00e4 eiv\u00e4t olleet vain kilpailulliset tai poliittiset syyt. vaan mukana oli sik\u00e4li logiikkaa, ett\u00e4 keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 harvempiin kohteisiin kustannukset kunnalle olisivat pienemm\u00e4t; Helpinen oli kyll\u00e4 kannattamassa useampien alueiden rakentamista kerralla, vaikka se tulisi kalliimmaksi. H\u00e4n oli siis eri linjoilla kuin silloinen kauppalanjohtaja Tiihonen.”<\/p>\n

”Veljekset Arjatsalo-Lyytik\u00e4inen olivat hyvin taitavia manipuloimaan kunnallista koneistoa”, tunnusti Tiihonenkin. ”Minun tarkoituksenani todellakin oli, ett\u00e4 joka rakentaja maasta ja joka yksil\u00f6 ei saa rakentaa Espoossa. vaan ne, jotka valitaan. Ei niin, ett\u00e4 yks kaks alkaa rakentaa Henttaan metsiin omakotitaloa. En n\u00e4hnyt mitenk\u00e4\u00e4n ihastuksella, ett\u00e4 esim. Puolimatka Turusta pomppasi t\u00e4nne. Keskukset olisivat hajonneet ja ne hajosivatkin.”<\/p>\n\n\n

V\u00e4rikk\u00e4iden kuvioiden j\u00e4lkeen Arjatsalo p\u00e4\u00e4si rakentamaan Olaria. Vaikka aluetta arvosteltiinkin mm. korkeiden rakennusten sijoittamisesta korkealle kalliolle, Olarista tuli hyv\u00e4, toimiva ja lapsiyst\u00e4v\u00e4llinen l\u00e4hi\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Jossain vaiheessa mukaan Espoota rakentamaan onnistui p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n my\u00f6s ruotsalainen Tiefundamentti Oy Kirstin alueelle. Se vet\u00e4ytyi kuitenkin enemmist\u00e4 yrityksist\u00e4, kun asuntohallitus ei my\u00f6ntynyt sen yhteenk\u00e4\u00e4n aravahintahakemukseen, joita se piti korkeina, vaikka oli muualla hyv\u00e4ksynyt korkeampiakin neli\u00f6hintoja. Asuntohallituksessakin \u2019pelin politiikka\u2019 tunnettiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Reima T.A. Luotoluku kirjasta Reima T.A. Luoto: Espoo \u2013 kasvun n\u00e4kij\u00e4t ja tekij\u00e4t. Espoon Kaupunginmuseo 2004. Aluerakentamiseen liittyi niin Espoossa kuin muuallakin joukko enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n salaisia kytkent\u00f6j\u00e4. Niihin kuuluivat mm. ulkomaiset opinto- ja neuvottelumatkat, kiistat siit\u00e4 kuka mit\u00e4kin saa rakentaa sek\u00e4 grynderien ja puolueiden v\u00e4liset suhteet \u2013 kaikki asioita, joissa haastateltavien muisti viel\u00e4kin p\u00e4tkii.… Jatka lukemista Salaisten kytkent\u00f6jen saaristossa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":302,"menu_order":137,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2566","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2566","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2566"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2566\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2569,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2566\/revisions\/2569"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2566"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}