{"id":2633,"date":"2022-05-09T09:08:59","date_gmt":"2022-05-09T06:08:59","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2633"},"modified":"2022-05-09T09:15:46","modified_gmt":"2022-05-09T06:15:46","slug":"muistoja-kirstinmaelta-espoon-kaupungiksitulon-ajoilta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/muistoja-kirstinmaelta-espoon-kaupungiksitulon-ajoilta\/","title":{"rendered":"Muistoja Kirstinm\u00e4elt\u00e4 Espoon kaupungiksitulon ajoilta"},"content":{"rendered":"\n

Pirkko Sillanp\u00e4\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

Maija Haataja muutti perheineen Kirstinm\u00e4elle vuonna1973. Vuosi 1972 oli ollut Haatajan perheess\u00e4 muutosten vuosi. Maijan kymmenkunta vuotta kest\u00e4nyt ty\u00f6suhde Viherlaakson Kodinhoitajaopiston lastenkodissa p\u00e4\u00e4ttyi toukokuussa 1972 ja samalla meni my\u00f6s ty\u00f6suhdeasunto, 24 m2:n yksi\u00f6 rivitalossa. Syyn\u00e4 oli koulutustoiminnan lakkauttaminen ja lastenkotitoiminnan p\u00e4\u00e4ttyminen. Maija oli muuttanut Somerolta Espooseen vuonna 1961, jolloin h\u00e4n oli aloittanut opiskelun kodinhoitajaksi Viherlaakson kodinhoitajaopistossa. Ennen Kirstinm\u00e4elle muuttoaan h\u00e4n oli asunut monissa paikoissa Espoossa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 vallitsi tuolloin valtaisan maassamuuton seurauksena huutava asuntopula. Ty\u00f6t\u00e4 oli kyll\u00e4 hyvin tarjolla, mutta asuntoa oli vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Maijan aviopuoliso teki maansiirtoalan t\u00f6it\u00e4 eri puolilla Suomea ja joutui sen vuoksi olemaan poissa kotoa.<\/p>\n\n\n\n

Maija muisteli, ett\u00e4 vuonna 1972 h\u00e4n teki ty\u00f6sopimuksen Espoon kaupungin kanssa kahden kuukauden sijaisuudesta lastenhoitajana Myllykyl\u00e4n lastenkodissa. Sijaisuus j\u00e4i vain kuukauden mittaiseksi, koska h\u00e4n sai vakituisen ty\u00f6n Karakallion p\u00e4iv\u00e4kodissa, seimen puolella. Asuntoasia olikin vaikeampi hoitaa. Haatajan perhe sai kes\u00e4kuussa 1972 vuokra-asunnon Bodomilta, Aittam\u00e4en leirint\u00e4alueelta. Siell\u00e4 oli ulkorakennukseen kyh\u00e4tty laudoista asuntoja. \u201dOlimme yritt\u00e4neet kysell\u00e4 vuokra-asuntoa jopa pylv\u00e4silmoituksillakin, joissa mainittiin, ett\u00e4 lapseton pariskunta etsii asuntoa, kaikki huomioidaan, huonompikuntoisemmatkin\u201d. Yht\u00e4\u00e4n ilmoitusta ei tullut. Asuntopula oli todella vaikea. Haatajan perhe oli jo varannut yksi\u00f6n rakenteilla olevasta kerrostalosta Suvelasta, Kirstim\u00e4ki 1:st\u00e4. Talon valmistumisaika oli alkuvuosi 1973. Maija kertoi, ett\u00e4 Aittam\u00e4en asunnosta luovuttiin jo kes\u00e4ll\u00e4 1972, koska meille j\u00e4rjestyi \u201dty\u00f6suhdeasunto\u201d Ersin tilalta Talomuseo Glimsin naapurista. Asunto oli pihasaunan yl\u00e4kerrassa oleva huone, jossa oli keitti\u00f6 ja oma sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti. Asunto oli ihanteellinen kes\u00e4ll\u00e4, mutta talvella v\u00e4h\u00e4n kylm\u00e4. Asunnossa oli hella ja Porin Matti. Is\u00e4nt\u00e4pariskunnan kanssa sovittiin, ett\u00e4 vuokraa vastaan teemme navetassa ty\u00f6t\u00e4 yhden p\u00e4iv\u00e4n viikossa. Maalaistalon tytt\u00e4ren\u00e4 suostuin ja puolisoni auttoi mit\u00e4 t\u00f6ilt\u00e4\u00e4n ehti. Maalaistalon ty\u00f6t olivat h\u00e4nellekin tuttuja. Kaikki meni ihan mallikkaasti lehmien kanssa. Yksi vasikkakin syntyi hoidossamme. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 ei tarvittu kertaakaan. Lehm\u00e4t olivat ruskeita, rodultaan Suomenkarjaa. Vuokrasuhde ja sen mukana karjanhoitovelvoite p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t alkuvuodesta 1973.<\/p>\n\n\n\n

Haatajan perhe muutti Kirstinm\u00e4ki 1:st\u00e4 varaamaansa yksi\u00f6\u00f6n talon valmistuttua. Muutto sattui kreivin aikaan, koska perheeseen oli tulossa perheenlis\u00e4yst\u00e4. Maija kertoi, ett\u00e4 lapsemme syntyi syyskuussa 1973. \u201dUusi asunto, uusi koti tuntui aivan taivaalliselta ja viel\u00e4 kun p\u00e4\u00e4simme muuttamaan ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4\u201d.
Asunto oli 36 m2:n suuruinen yksi\u00f6 kerrostalon ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa. Maija kertoi, ett\u00e4 asunnossa ei ollut parveketta mutta ilmankin p\u00e4rj\u00e4ttiin. Olohuoneen iso ikkuna oli auringon puolella ja ikkunalaudalla kukkivat kaktus sek\u00e4 muut kukat valtoimenaan. Keittokomerossa oli my\u00f6s ikkuna sek\u00e4 p\u00f6yt\u00e4 ja jakkarat. Lattialla oli iloisen v\u00e4riset r\u00e4symatot. J\u00e4lkeenp\u00e4in ajatellen se oli kuin nukkekoti, johon kiintyi ja luopuminen 10 vuotta my\u00f6hemmin oli vaikeaa, kun siirryttiin isompaan, Kirstim\u00e4ki 15:ss\u00e4 sijaitsevaan asuntoon.<\/p>\n\n\n\n

Kirstinm\u00e4ki 1:n lis\u00e4ksi alueella oli muutamia ennen vuotta 1972 rakennettuja kerrostaloja. Suvelassa oli Kirstin tilan rakennuksista j\u00e4ljell\u00e4 viel\u00e4 tuolloin navettarakennus, johon suunniteltiin nuorisotilan perustamista. Harmaa latorakennus oli my\u00f6s viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 Kirstinm\u00e4ki 1:n parkkipaikan kohdalla.<\/p>\n\n\n\n

Suvelan huolto ja taloyhti\u00f6den is\u00e4nn\u00f6inti toimi nykyisen Fysikaalisen hoitolaitoksen tiloissa, Kirstinm\u00e4ki 3:ssa. Jos avain unohtui, niin oli lyhyt matka hakea vara-avain.
Suvela oli vasta rakentumassa, mutta Alfan kauppa oli jo silloin aloittanut toimintansa. Siell\u00e4 oli hyv\u00e4 palvelu. Jos asiakas kysyi tuotetta, jota ei sill\u00e4 hetkell\u00e4 ollut niin kauppias hypp\u00e4si autoonsa ja k\u00e4vi hakemassa puuttuvan tavaran. Kauppiaalla oli erinomainen huumorintaju.
Suvelassa oli my\u00f6s puhelinkioski ja se oli t\u00e4rke\u00e4, koska monissa uudelle asuinalueelle muuttaneilla perheiss\u00e4 ei ollut viel\u00e4 omaa puhelinta. Bussilinja kulki Kirstinm\u00e4elle ja l\u00e4hell\u00e4 oli junayhteys Espoon ja Tuomarilan asemilta. Suvelan alueella oli viel\u00e4 pieni\u00e4 m\u00f6kkej\u00e4, jotka katosivat v\u00e4hitellen yksi toisensa j\u00e4lkeen ja alueelle rakennettiin uusia kerrostalorypp\u00e4it\u00e4. Suvelasta on vuosikymmenten aikana kehittynyt pidetty asuinalue, jonka sis\u00e4ll\u00e4 muutetaan paljon juuri pienemm\u00e4st\u00e4 asunnosta suurempaan. My\u00f6s Haatajan perhe muutti nykyiseen osoitteeseen vuonna 1982. Maija totesi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4, jos mik\u00e4 osoittaa suurta kotiseuturakkautta aluetta kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

Maija Haataja p\u00e4\u00e4si ty\u00f6ns\u00e4 puolesta l\u00e4heisesti tutustumaan perheiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n eri puolilla Espoossa. Maija ty\u00f6skenteli Viherlaaksossa lastenkodissa kymmenisen vuotta ja sen j\u00e4lkeen muutaman vuoden ensin Karakallion ja my\u00f6hemmin Suvelan p\u00e4iv\u00e4kodissa. Vuonna 1979 Maija aloitti kentt\u00e4ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n\u00e4 kunnallisena kodinhoitajana, josta j\u00e4i el\u00e4kkeelle vuonna 1997.<\/p>\n\n\n\n

Maija Haatajalla on paljon l\u00e4mpimi\u00e4 muistoja perheist\u00e4 toimiessaan kodinhoitajana Suvelan alueella. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ei ollut kahta samanlaista p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kodinhoitoty\u00f6 oli paljolti ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja esimerkiksi lapsiperheiden kohdalla yksi t\u00e4rkeist\u00e4 tavoitteista taustalla oli tehd\u00e4 \u201ditsens\u00e4 tarpeettomaksi\u201d perheen arjessa. Yleisesti Maija totesi, ett\u00e4 monilapsisia perheit\u00e4 oli silloin nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Ei ollut vallan harvinaista, ett\u00e4 perheess\u00e4 oli kymmenkunta lasta. Kunnan taholta suurperheet saivat kodinhoitoapua ja sama kodinhoitaja saattoi auttaa perheess\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Maija muisteli, ett\u00e4 pisin aika yhden perheen luona oli 17 vuotta. Maija kertoi, ett\u00e4 h\u00e4n kulki ty\u00f6kohteisiin joko k\u00e4vellen, py\u00f6r\u00e4ll\u00e4, bussilla tai junalla. Joskus ty\u00f6kohde saattoi olla samassa kerrostalossa, miss\u00e4 Maija itse asui.<\/p>\n\n\n\n

Maija muisteli, ett\u00e4 Suvelan alue oli 1970-luvun alussa Espoon kaupungiksitulon aikoihin aivan erilainen kuin t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Kirstinm\u00e4en alueesta ei ollut rakentunut viel\u00e4 kuin osa, Kirstinm\u00e4ki 15 puuttui kokonaan. Espoon keskukseen meni tie alas nykyisen k\u00e4velytien kohdalta. Elintarvikekauppoja olivat Kirstintien Elanto, K-kauppa ja T-kauppa Alfa. Espoon keskuksessa oli ruokakauppa Varuboden ja muita kauppoja. Tuomarilassa oli viel\u00e4 vanha Elanto. Vaateostokset Haatajan perhe k\u00e4vi tekem\u00e4ss\u00e4 vuonna 1971 avatussa Maxi-marketissa Lepp\u00e4vaarassa. Suvelaan saatiin ostoskeskus1983.<\/p>\n\n\n\n

Maija Haatajan mielest\u00e4 alue ei ollut niin rauhaton kuin yleisesti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Alkoholia k\u00e4ytettiin tietyss\u00e4 piiriss\u00e4, mutta se ei ollut julkisesti n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja yleisesti katukuvassa havaittavaa. Taloissa asui tuohon aika paljon lapsiperheit\u00e4 ja lapsilla oli aina leikkikavereita. Tunnelma oli alueella leppoisa ja Maijaa on aina harmittanut Suvelan alueen mustamaalaus. Kaikilla alueilla on omat haasteensa ja varsinkin 1970-luvulla, kun alue oli vasta rakentumassa.<\/p>\n\n\n\n

Maija aloitti el\u00e4kkeelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n harrastustoiminnan. Vuonna 1997 h\u00e4n liittyi Keski-Espoo-seuraan ja toimi aktiivisesti johtokunnassa kymmenisen vuotta. Maija toteaa, ett\u00e4 alueen viihtyvyyden lis\u00e4\u00e4miseksi on tehty paljon aloitteita ja t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on ollut mukana my\u00f6s Keski-Espoo-seura. Maija osallistui vuosien saatossa moniin seuran j\u00e4rjest\u00e4miin tapahtumiin. H\u00e4n on osallistunut vuodesta 1998 l\u00e4htien my\u00f6s seurakunnan vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n, esimerkiksi kirpputoritoimintaan. Vuonna 2002 Maija valittiin suurella \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 Kanta-Espoon seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon. Maija on ollut mukana my\u00f6s taloyhti\u00f6ns\u00e4 hallituksessa ja vuodesta 2011 Keski-Espoon seniorien toiminnassa. Lopuksi Maija toteaa, ett\u00e4 kansakoulupohjallakin p\u00e4rj\u00e4\u00e4, kun el\u00e4m\u00e4narvot ja -asenteet ovat kohdallaan. \u201dMinulla on aina ollut tukena el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kotiv\u00e4ki, suuri suku, yst\u00e4v\u00e4t, ty\u00f6toverit ja eri yhdistyksiss\u00e4 toimivat j\u00e4senet\u201d.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n