{"id":2640,"date":"2022-05-09T18:23:30","date_gmt":"2022-05-09T15:23:30","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2640"},"modified":"2022-05-10T08:53:02","modified_gmt":"2022-05-10T05:53:02","slug":"kantatilat-rakentuivat-lahioiksi-keski-espoossa-1970-luvulta-alkaen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/kantatilat-rakentuivat-lahioiksi-keski-espoossa-1970-luvulta-alkaen\/","title":{"rendered":"Kantatilat rakentuivat l\u00e4hi\u00f6iksi Keski-Espoossa 1970-luvulta alkaen"},"content":{"rendered":"\n

Pirkko Sillanp\u00e4\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

Espoon keskus oli maaseutua kanta- ja pientiloineen 1960-luvun loppupuolelle saakka. Espoon valtuuston tekem\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s 16.6.1965 kauppalan hallintokeskuksen rakentamisesta Muuralaan aloitti Espoon keskuksessa uuden kehitysvaiheen. Espoon kauppala aloitti tilojen ostamisen ja alueiden asemakaavallisen suunnitteluty\u00f6n. Alueella sijainneen S\u00f6drikin (Suvelan) kyl\u00e4n viiden kantatilan rakentuminen l\u00e4hi\u00f6iksi alkoi my\u00f6s 1960-luvulla. Kyl\u00e4 oli ollut olemassa jo 1500-luvulla. Espoon kauppala osti 1960-luvulla Espoon keskuksen alueella sijaitsevista kantatiloista Kirstin ja Sunan tilat sek\u00e4 kaupungiksi tulon j\u00e4lkeen kaupunki hankki omistukseensa Gr\u00e5n ja Jofsin tilat. Vanhoista kantatilojen rakennuksista on s\u00e4ilynyt nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n vain Domsin kantatilan p\u00e4\u00e4rakennus ja Sunan navetta.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Sunan tila. EKM.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Jofsin tilan p\u00e4\u00e4rakennus. EKM.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Domsin p\u00e4\u00e4rakennus 1968. Kuva Kn\u00fcpfer & \u00d6man. EKM.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Espoon joen rannalla (Vanha Lakelantie) sijainnut Sunan kantatila siirtyi Espoon kauppalan omistukseen 1965. Tilaan oli kuulunut 1920-luvulla noin 170\u2013180 hehtaaria, josta 1940-luvulla oli luovutettu pika-asutukseen 30 hehtaaria. Tila oli kuulunut Weckst\u00f6min suvulle vuodesta 1662 l\u00e4htien. Sunan ja Backasin tiloihin kuului ostohetkell\u00e4 l\u00e4hes 100 ha ja myyj\u00e4 oli Hj\u00f6rdis Ahlroth. N\u00e4ille maille rakennettiin my\u00f6hemmin Kirstin pientaloalue.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
 Kirstin tilan p\u00e4\u00e4rakennus. EKM.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kirstin pellot. EKM.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Espoon kauppala osti 68 hehtaaria k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n Kirstin kantatilan Segersvenin suvulta vuonna 1965. Myyj\u00e4 sai viljell\u00e4 tilaa viel\u00e4 viisi vuotta, jonka j\u00e4lkeen alkoi alueen rakentaminen. Tilan p\u00e4\u00e4rakennus oli nykyisen Kirstintien 8:n kohdalla. Kirstin tilan historiasta on j\u00e4\u00e4nyt muistoksi Kirstintien varrella oleva 160-vuotias suojeltu tammi. Segersveninkatu ja Segersvenin puistopolku muistuttavat Kirstin tilan viimeisest\u00e4 omistajasuvusta ja Kirstin kantatilasta Kirsti-alkuiset katujen ja teiden nimet. Espoon kaupunki osti Lindholmin Sahalta Dahlin tilan (Kyl\u00e4torintie 5) vuonna 1973. Kantatila oli kuulunut 1900-luvun alussa nahkatehtailija Jooseppi Lepom\u00e4elle. P\u00e4\u00e4rakennusta oli laajennettu monta kertaa ja ennen vuoden 1984 paloa siin\u00e4 oli kuuden perheen ty\u00f6v\u00e4enasunto. Jofsin kantatilan (Ratavallintie 19) olivat omistaneet 1920-luvun alussa Elna ja Alfons Bj\u00f6rkl\u00f6v. Espoon kaupunki hankki puolen hehtaarin suuruinen tilan 1979.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Dahlin p\u00e4\u00e4rakennus. KES.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kirstinm\u00e4ki 7 rakennusty\u00f6maa. Kuva Juhani Saikkonen, EKM.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Espoon keskuksen rakentaminen alkoi Kirstin tilaan kuuluneita mailta. Suvelan ensimm\u00e4inen kerrostalo, Kirstinm\u00e4ki 3 rakennettiin vuonna 1970. Kadun toiselle puolelle rakennettiin Kirstinharjun taloista ensimm\u00e4inen, Helsingin opiskelija-asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6n talo (Kirstinharju 3) my\u00f6s 1970-luvun alkupuolella.<\/p>\n\n\n\n

Kirstinsyrj\u00e4\u00e4n ja Sokinsuon alueelle sek\u00e4 Suvelan it\u00e4osassa sijaitsevaa Jouppiin (Jofs) nousi my\u00f6s kerrostaloja 1970-luvulla. Joupinlaakso tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kadunnimen\u00e4 1975 ja alue on hieman laajempi kuin Jouppi-niminen alue, miss\u00e4 aikoinaan sijaitsi Jofsin tila. Suvelan aluerakentamissopimuksessa olivat mukana Haka, Keskus-Sato, Polar Salpa, ja Rakennus Oy.<\/p>\n\n\n\n

Kirstin pientaloalueen eli nykyisen Sunan rakentaminen aloitettiin my\u00f6s 1970-luvulla. Haluttiin rakentaa ruotsalaisen esikuvan mukaan kohtuuhintaisia pientaloja. Mainittakoon, ett\u00e4 kilpailuun oli kutsuttuna 16 suomalaista ja ruotsalaista yrityst\u00e4. Kilpailun voitti ruotsalainen yritys, jolla oli Suomessa tyt\u00e4ryhti\u00f6 Oy Tiefundanmentti. Tonttien luovutussopimus solmittiin Tiefundamentin kanssa 1974 ja seuraavana vuonna hyv\u00e4ksyttiin asemakaava Suvela II. Suunnitelman mukaan alueelle rakennettiin rivitalo- ja paritalohuoneistoja sek\u00e4 itsen\u00e4isi\u00e4 AO-tontteja. Alueella tehtiin tiiviin ja matalan rakentamisen pioneerity\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 on valitettavasti j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4iselle huomiolle.<\/p>\n\n\n\n

Sunan l\u00e4hell\u00e4 Saarniraivion alueen asemakaavoitus alkoi my\u00f6s jo 1970-luvulla. Alueen oli ostanut rakennusliike Haka, joka suunnitteli rakentaa sinne kerrostaloja. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti vastustusta, koska pientalotoimikunta ei halunnut alueelle pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kerrostaloja, vaan osa olisi oltava pientaloja. Samalla kannalla oli kaupunginhallitus. Sopimus Hakan kanssa solmittiin 1979. Kaavoitus jatkui 1980-luvulla. Mikkel\u00e4n pientalovaltainen alue rakennettiin kaupungin omistamalle maalle 1980-luvulla. Alueella on omatoimisesti toteutettuja sek\u00e4 erillisi\u00e4 ett\u00e4 yhti\u00f6muotoisi\u00e4 pientaloja ja kaupungin vuokrataloja.
Kirkkoj\u00e4rven alue kaavoitettiin kerrostaloalueeksi ja se rakentui 3000 asukkaan alueeksi vuosina 1976\u201386. Kaavoittaminen ja suunnittelu alkoi 1980-luvulla puolalaissuunnitelman mukaisesti ja arkkitehtitoimisto Kauria-Turtolan laatimissa piirustuksissa oli vain yksi ainoa talotyyppi, joka sekin oli normaalista poikkeava, mutta kaupunkikuvallisesti miellytt\u00e4v\u00e4. Laman aikana kustannussyist\u00e4 aravarahoitteisen rakennusten massoittelua oli karsittava. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa Lommilan alueen (630102) rakentaminen osaksi Espoon keskuksen palveluja siten, ett\u00e4 sinne syntyy monipuolinen kaupallisten palveluiden ja ty\u00f6paikkojen keskittym\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suviniityn alue Suvelan rinteess\u00e4 on ollut esill\u00e4 kaupunkisuunnittelussa 1980-luvulta l\u00e4htien. Suviniitty on rakentunut verkkaisesti 2000-luvun alkupuolella.<\/p>\n\n\n\n

Espoon keskuksen kehitt\u00e4minen oli 1960-luvulta l\u00e4htien kirjattu t\u00e4rke\u00e4ksi kuntasuunnittelukohteeksi. Rakentamista seurasi aluerakentamistoimikunta, joka oli pettynyt Suvelan toteuttamisen laatutasosta. Toimikunta k\u00e4vi keskusteluja sopimuskumppaneiden kanssa ja laadun huonoon n\u00e4htiin se, ett\u00e4 rakentaminen oli pirstaloitu monille rakentajille ja kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n heist\u00e4 ei ollut kokonaisvastuuta alueen rakentamisesta. Espoon kaupungin olisi viime k\u00e4dess\u00e4 pit\u00e4nyt kantaa vastuu rakentamisesta. Asian korjaamiseksi perustettiin Espoon keskustan rakentamisprojekti vuonna 1975.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin Espoon keskukseen kuuluvat Kiltakallion, Kirkkoj\u00e4rven, Saarniraivion, Sunan, Suvelan ja Tuomarilan osa-alueet.<\/p>\n\n\n\n

Kehitt\u00e4mishankkeita<\/p>\n\n\n\n

Espoossa huomattiin jo 1970-luvulta l\u00e4htien, ett\u00e4 Suvela uhkaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 muusta kaupungin asuinalueista irralliseksi asuinalueeksi. Suvelan asuinalueen monipuolinen kehitt\u00e4minen viihtyvyyden ja yhteis\u00f6llisyyden parantamiseksi on johtanut siihen, alueelle on laadittu lukuisia kehitt\u00e4mishankkeita. Suvelaa voidaan pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hi\u00f6ohjelmien kokeilulaboratoriona. Suvela her\u00e4tt\u00e4\u00e4 jatkuvasti kiinnostusta, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 erityisesti maahanmuuttajataustaisen v\u00e4est\u00f6nosan nopean kasvun vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Suvelan toiminnallisia puutteita alettiin korjata jo1970-luvulta l\u00e4htien muun muassa lunastamalla korttelialue 40011 puistoksi, sek\u00e4 useilla l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6- ja korttelisuunnitelmilla. Vuosina 1978\u201382 tehtiin muun muassa asumisen ulkoymp\u00e4rist\u00f6n laatututkimus (1978), Kirstinharju\u2013Sokinvuori l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6suunnitelma (1978), Kirstinharjun ymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4missuunnitelma (1980), Sokinvuoren raitin l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6suunnitelma (1981) sek\u00e4 Joupinm\u00e4en\u2013Joupinkallion l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6suunnitelma (1982).<\/p>\n\n\n\n

Espoon keskuksessa on aloitettu uusi vaihe rakentamisessa viime vuosina. Kirstinharjussa on toteutettu Suvelan Onni -nimisen\u00e4 (Suvela I, 611519) tunnettu kiinteist\u00f6kehityshanke, jossa yhteisty\u00f6ss\u00e4 ovat olleet Espoon Asunnot Oy, Espoon keskuksen kehitt\u00e4misprojekti ja kaupunkisuunnittelukeskus. Kirstinharjulla on purettu nelj\u00e4 kerrostaloa ja suurkortteliin on rakennettu 14 v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 ja korkeaa pistetaloa. Rakennusty\u00f6 on loppusuoralla.<\/p>\n\n\n\n

Espoon virastokeskuksessa on my\u00f6s meneill\u00e4\u00e4n toinen rakennusvaihe, jonka seurauksena on purettu esimerkiksi 1970-luvulla rakennettu virastotalo ja radan yli kulkeva, 1980-luvulla rakennettu Espoonsilta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n