{"id":2661,"date":"2022-05-11T06:06:11","date_gmt":"2022-05-11T03:06:11","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2661"},"modified":"2022-05-11T06:06:11","modified_gmt":"2022-05-11T03:06:11","slug":"elfvik-lapsen-silmin-kauppalasta-kaupungiksi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/elfvik-lapsen-silmin-kauppalasta-kaupungiksi\/","title":{"rendered":"Elfvik lapsen silmin – kauppalasta kaupungiksi"},"content":{"rendered":"\n

Seija Rajarinne<\/em><\/p>\n\n\n\n

Synnyin vuonna 1959. Harmikseni kirkonkirjojen hitauden vuoksi syntym\u00e4paikakseni on laitettu Helsinki vaikka en ole siell\u00e4 koskaan asunut. Syntym\u00e4kotini sijaitsi M\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4 Sotaneuvoksentiell\u00e4. Pikkusiskoni syntyi yksitoista kuukautta my\u00f6hemmin ja h\u00e4n sai syntym\u00e4paikakseen Espoon ja risti\u00e4iskirkokseen Lepp\u00e4vaaran pikkukirkon.<\/p>\n\n\n\n

Espoon tullessa kauppalaksi vuonna 1963 muutimme Elfvikin kyl\u00e4\u00e4n l\u00e4helle Ruukinrantaa aivan ihanaan huvilaan nimelt\u00e4 Berttils g\u00e5rd (Pertin talo). Talo oli iso huvila, jossa asui useampi vuokralainen. Huoneet olivat isot ja korkeat ja niiss\u00e4 oli kauniit kakluunit. Tontti oli suuri ja talon molemmin puolin oli puutarhat, joissa kasvoi viinimarjoja, omena-, kirsikka- ja luumupuita. Mukavuuksia ei juuri ollut, kylm\u00e4 vesi tuli sis\u00e4\u00e4n ja pihanper\u00e4ll\u00e4 oli ulkohuussi, mutta sen korvasi t\u00e4m\u00e4 uskomaton milj\u00f6\u00f6. Varhainen muisto on, kun muutimme sinne, jouduimme kulkemaan junaradan ylitse tasoylik\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 pitkin, koska siltaa ei oltu viel\u00e4 rakennettu. Se valmistui vasta 1965. Tarvontie oli vasta valmistunut ja samoin Hagalundintie Tapiolasta Lepp\u00e4vaaraan. Tarvontien yli menev\u00e4 silta valmistui 1962. Sen l\u00e4heisyydess\u00e4 oli bunkkeri, joka my\u00f6hemmin tien leventyess\u00e4 siirrettiin eri paikkaan tien varteen.<\/p>\n\n\n\n

Uusi kotimme oli Pertin talo Joel Rundtin tiell\u00e4, aivan Ilmolan lastentarha alapuolella. Alue oli rauhallista huvila-aluetta ja kalliot olivat t\u00e4ynn\u00e4 juoksuhautoja. L\u00e4hell\u00e4mme toimi my\u00f6s kivilouhimo, mutta meilt\u00e4 lapsilta se oli kielletty paikka. Alueelle oman leimansa antoivat Gallen-Kallelan museo Tarvasp\u00e4\u00e4ss\u00e4, joka oli avautunut vuonna 1962, Ville Vallgrenin huvila ja tietenkin Elfvikin kartano. Kartano oli tuolloin aika synk\u00e4n ja pelottavan n\u00e4k\u00f6inen, villiviinin peitt\u00e4m\u00e4. Kerran p\u00e4\u00e4sin sinne sis\u00e4\u00e4n kun neuvoin paikalle yht\u00e4 perhett\u00e4, joka oli menossa ostamaan sielt\u00e4 koiranpentua. T\u00e4ll\u00f6in n\u00e4in neidin (Lise Standertskj\u00f6ld) ainoan kerran, vaikka k\u00e4vin usein kartanon alueella leikkim\u00e4ss\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ni kanssa, joka asui kartanon \u201drenkituvassa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Melko pian muutettuamme, aloitin leikkikoulun Ilmolassa. Aili Hellemaan johtama leikkikoulu oli aivan mahtava paikka, jossa me lapset viihdyimme. Muistan kun menin kansakouluun, niin koulup\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen menin viel\u00e4 Ilmolaan katsomaan kavereita, jotka olivat minua v\u00e4h\u00e4n nuorempia. Kansakoulun aloitin Laajalahden kansakoulussa vuonna 1966 ja opettajakseni sain Inkeri Lepp\u00e4sen, joka oli Aili Hellemaan sisko ja johon olin tutustunut jo lastentarha-aikanani. Koulumatkalla oli yksi tienylitys yli Hagalundintien, mutta muuten melko turvallinen liikenteen kannalta. Koulun takana oli urheilukentt\u00e4, jossa oli urheilukilpailuja ja talvella se oli j\u00e4\u00e4dytetty luistinradaksi. Ruukinrannassa \u201dmutiksessa\u201d k\u00e4vimme uimakoulua, kunnes sinne tuli uimakielto 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Espoon kauppala j\u00e4rjesti my\u00f6hemmin bussikuljetuksen Mellstenin rantaan uimakouluun. Linnunlaulussa, l\u00e4hell\u00e4 Gallen-Kallelan museota toimivat pyh\u00e4koulu ja Anninkyl\u00e4ss\u00e4 Ruukinrannassa oli jonain vuonna tytt\u00f6kerho. Mutta parasta paikassa oli kalliot ja juoksuhaudat, joissa p\u00e4ivitt\u00e4in leikimme ja koskaan ei ollut tyls\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Perheell\u00e4mme oli my\u00f6s vene, jonka is\u00e4mme itse rakensi. Sit\u00e4 pidettiin ns. Laineen rannassa, joka oli Ville Vallgrenin tien varressa ja tietysti my\u00f6s Ruukinrannassa oli venelaituri. Veneilimme usein luodolle \u201dkivikarille\u201d kalaan ja savustimme sitten kalat pihallamme olleessa savustusp\u00f6nt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Laajalahden keskustassa oli palvelut HOK, Airion kirjakauppa, Vuohelaisen vaatekauppa ja tietenkin kirjasto. Elanto sijaitsi Hagalundintien varrella Lepp\u00e4vaaraan p\u00e4in ment\u00e4ess\u00e4 ja siell\u00e4 oli my\u00f6s puhelinkioski ja hevospuomi, jossa aina roikuimme kun \u00e4iti oli kaupassa. Frisbackan puolella oli Tikan kauppa, josta meille tilattiin ruoka kotiin kuljetuspalveluna, koska \u00e4iti oli perhep\u00e4iv\u00e4hoitaja eik\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt p\u00e4ivisin kauppaan. Koska meill\u00e4 ei tuolloin ollut puhelinta, kuljetuspalvelu toimi niin, ett\u00e4 kun kauppias toi tavarat, \u00e4iti antoi jo uuden tilauksen paperilla. Elfvikiss\u00e4 toimi 1960-luvun alkupuolelle asti ns. Punainen kioski, joka on j\u00e4\u00e4nyt muistiini siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 istui aina \u201dukkoja\u201d pilsnerill\u00e4 ja Ruukinrannassa oli j\u00e4\u00e4tel\u00f6kioski. Tarvasp\u00e4\u00e4ss\u00e4 toimi jo tuolloin kahvila ja Tarvon saaressa oli my\u00f6s kes\u00e4isin kioski.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1968 aloitin kolmannen luokan Lepp\u00e4vaarassa, koska siell\u00e4 alkoi toimia musiikkiluokka. Aloin kulkea sinne jalkaisin Hagalundintiet\u00e4 pitkin. Kev\u00e4isin oli aivan ihanaa, kun Albergan kartanon peltoa kynnettiin ja lokit lenteliv\u00e4t traktorin ymp\u00e4rill\u00e4. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on mahdotonta ajatella, mik\u00e4 maalaismaisema ja idylli Lepuski viel\u00e4 vuonna 1970 oli. Albergan kartano ei silloin ollut kovin kaunis, mutta minulle on j\u00e4\u00e4nyt aina sen talli mieleen ja se oli mielest\u00e4ni tosi hieno, vaikkakin oli jo melkoisen huonossa kunnossa.
Aloitin viidennen luokan taas Laajalahdessa ja muutimme loppuvuodesta 1970 takaisin M\u00e4kkyl\u00e4\u00e4n, nyt Puustellinm\u00e4elle kerrostaloon. Se oli iso muutos sis\u00e4vessoineen ja l\u00e4mpimine vesineen. Nyt siis kuljin koko kev\u00e4\u00e4n koulumatkaani vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4 Laajuskiin p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Oppikouluun menin 1971 Kauklahteen, jonne kuljin s\u00e4hk\u00f6junalla, joka oli alkanut liikenn\u00f6id\u00e4 60 \u2013 70-luvun vaihteessa. Muistan aina, kun Lepp\u00e4vaaran aseman seutu oli aikamoinen sekasotku, oli lautatarhaa, romuttamoa, tehdasta ym. ja samaan aikaan rakennettiin Maxi-Markettia, joka valmistui loppuvuodesta. Uutena Vuotena 1972 Maxin pihalla oli valtava juhla monine esiintyjineen ja lopuksi valtava ilotulitus. Espoon kauppalasta tuli nyt kaupunki! Samana vuonna Perkkaata alettiin rakentaa ja ensimm\u00e4iset talot valmistuivat joulukuussa. Siit\u00e4 alkoi varsinainen kaupungistuminen alueellamme, joka jatkuu edelleen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seija Rajarinne Synnyin vuonna 1959. Harmikseni kirkonkirjojen hitauden vuoksi syntym\u00e4paikakseni on laitettu Helsinki vaikka en ole siell\u00e4 koskaan asunut. Syntym\u00e4kotini sijaitsi M\u00e4kkyl\u00e4ss\u00e4 Sotaneuvoksentiell\u00e4. Pikkusiskoni syntyi yksitoista kuukautta my\u00f6hemmin ja h\u00e4n sai syntym\u00e4paikakseen Espoon ja risti\u00e4iskirkokseen Lepp\u00e4vaaran pikkukirkon. Espoon tullessa kauppalaksi vuonna 1963 muutimme Elfvikin kyl\u00e4\u00e4n l\u00e4helle Ruukinrantaa aivan ihanaan huvilaan nimelt\u00e4 Berttils g\u00e5rd (Pertin talo).… Jatka lukemista Elfvik lapsen silmin – kauppalasta kaupungiksi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":302,"menu_order":36,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2661","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2661","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2661"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2661\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2662,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2661\/revisions\/2662"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2661"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}