{"id":2663,"date":"2022-05-11T06:15:27","date_gmt":"2022-05-11T03:15:27","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2663"},"modified":"2022-05-11T06:15:39","modified_gmt":"2022-05-11T03:15:39","slug":"muistelmia-1970-luvun-alkupuoliskolta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/muistelmia-1970-luvun-alkupuoliskolta\/","title":{"rendered":"Muistelmia 1970-luvun alkupuoliskolta"},"content":{"rendered":"\n

Mirka Juutilainen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Olen syntynyt vuonna 1965 ja muuttanut Ruukinrantaan 2 vuoden vanhana, Joel Rundtintie 5. Kyseess\u00e4 on rintamiestalo, jonka is\u00e4ni vanhemmat olivat rakentaneet.<\/p>\n\n\n\n

Talon ulkoverhous oli mineriittilevy\u00e4. Pihalla oli paljon omenapuita ja marjapensaita. Tielt\u00e4 p\u00e4in katsottaessa- talon oikealla puolella olivat leikkim\u00f6kki ja sen takana liiteri. Vasemmalla puolella oli valkoinen, puurakenteinen autotalli. Talon kellarissa oli sauna. Saunan lattia oli betonia, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli
muutama puuralli. Nurkassa pesuhuoneessa oli vesipata ja toisessa nurkassa suihku. Pesuhuoneessa oli aina tosi kylm\u00e4, vaikka sauna olisikin ollut l\u00e4mmitettyn\u00e4. Meill\u00e4 oli kellarissa my\u00f6s perunakellari, johon s\u00e4il\u00f6ttiin perunoita ja omasta puutarhasta marjoja ja omenoita. Sis\u00e4vessa meill\u00e4 oli sis\u00e4\u00e4ntulokerroksessa, mutta se oli aluksi sellainen, ett\u00e4 vesis\u00e4ili\u00f6 oli p\u00f6nt\u00f6n yl\u00e4puolella ja sit\u00e4 vedettiin \u201droikkumalla\u201d metallisesta ketjusta.<\/p>\n\n\n\n

Naapurissamme asui perhe, jolla oli poika Lasse. T\u00e4m\u00e4 Lasse vietti aikaa kotiapulaisemme Tuijan kanssa. Heill\u00e4 oli my\u00f6s musta pystykorva. Se oli ihan kamala koira,haukkui ja ajoi meit\u00e4 takaa. Se tuli aina yll\u00e4tt\u00e4en meid\u00e4n puolelle aidan yli ja me jouduttiin pakenemaan leikkim\u00f6kkiin piiloon. Haukkui ja ajoi meit\u00e4 takaa.<\/p>\n\n\n\n

Ilmolan p\u00e4iv\u00e4koti<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4vin monta vuotta ennen koulun alkamista Ilmolassa. Aili-t\u00e4ti johti p\u00e4iv\u00e4kotia. Olimme siell\u00e4 muutaman tunnin p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Jos oikein muistan niin 10-14 v\u00e4lill\u00e4 siell\u00e4 oltiin. Kuljin Ilmolaan polkua, joka l\u00e4hti Ruukinrannan tien ja Joel Rundtintien risteyksest\u00e4. Kiviaidassa oli hieman ylemp\u00e4n\u00e4 m\u00e4ess\u00e4 aukko ja siit\u00e4 menimme Ilmolaan.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4kodissa ohjelmaan kuului laulu- ja leikkitunti. Aili-t\u00e4ti soitti flyygeli\u00e4, me lauloimme ja leikimme kaikenlaisia lasten lauluja, mm. yksi pieni elefantti jne. Ruusa-t\u00e4ti h\u00e4\u00e4ri keitti\u00f6ss\u00e4 ja laittoi meille puuhellalla lounaaksi puuroa tai velli\u00e4. Lounaalla sai puolikkaan ruutun\u00e4kkileip\u00e4palan voilla. N\u00e4kkileip\u00e4\u00e4 sai lis\u00e4\u00e4, mutta siihen ei saanut en\u00e4\u00e4 voita p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Oli askartelua ja ompelua. Itse tykk\u00e4sin kirjoa vohveliliinoja tai ommella pahvisiin (el\u00e4in- tms. aiheisiin) kuvia puuvillalangalla. Askartelimme my\u00f6s sesonginmukaisia juttuja. Oli my\u00f6s leikkihuone, jossa oli leluja, mutta en muista, ett\u00e4 olisin koskaan leikkinyt siell\u00e4. Halusin aina tehd\u00e4 k\u00e4sit\u00f6it\u00e4. Leikki ja ompelu tapahtui samaan aikaan, joten piti valita. Sitten oli satuhetki, me lapset istuimme yl\u00e4kerran portailla ja hoitaja istui rappusten v\u00e4litasanteella ja luki satuja. Lopuksi mentiin ulos ja sielt\u00e4 meid\u00e4t haettiin kotiin. Ulkona pihalla oli leikkim\u00f6kki, mutta se ei minua oikein innostanut. Ilmolan ja Tarvontien v\u00e4liss\u00e4 oli juoksuhautoja ja bunkkeri, jossa oli ihan mahtavaa kiipeill\u00e4 ja liikkua. Se oli toki ehdottomasti kielletty\u00e4, mutta sinne menimme aina, kun t\u00e4tien silm\u00e4 v\u00e4ltti.<\/p>\n\n\n\n

Pihalla oli kanakoppi ja kanakopin katolta oli ihana hyppi\u00e4 pehmeisiin lumikasoihin. Sekin oli tietysti kielletty\u00e4, mutta\u2026 Ulkoleikkein\u00e4 tykk\u00e4sin kankaasta ommelluista hevosohjaimista. Toiselle laitetiin ne p\u00e4\u00e4lle (h\u00e4n oli hevonen) ja toinen juoksi per\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4en kiinni ohjaimista (hevosen ohjastaja). Pihalla leikimme
my\u00f6s v\u00e4ri\u00e4, kymmenen tikkua laudalla ja sitten oli leikki, jossa maahan piirrettiin iso ympyr\u00e4 ja jokaisella osanottajalla oli oma kotipes\u00e4 ympyr\u00e4n laidalla. Ympyr\u00e4ss\u00e4 seisojat katsoivat ympyr\u00e4n keskustaan p\u00e4in ja \u201dj\u00e4\u00e4j\u00e4\u201d juoksi ympyr\u00e4\u00e4 heid\u00e4n takanaan ja pudotti jonkin esineen jonkun taakse ja sitten piti juosta vastakkaiseen suuntaan ja ehti\u00e4 omaan pes\u00e4\u00e4n ennen j\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4ll\u00e4 ylimm\u00e4ss\u00e4 kerroksessa oli sis\u00e4vessa, mutta sit\u00e4 \u201dme tavalliset lapset\u201d emme saaneet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Sinne p\u00e4\u00e4si vain ne harvat, joilla jo silloin ymm\u00e4rsin, oli esim. kastelua. Sinne kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4si, jos puhui tuhmia: suu pestiin saippualla, minunkin joskus. Liiterin p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 oli ulkovessat. Sinnek\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan voinut menn\u00e4 asioille, koska pojat kurkkivat tyhjennysluukusta.<\/p>\n\n\n\n

Kannoimme keitti\u00f6n takaovelle Ruusa-t\u00e4dille joskus puita ja palkaksi sai rusinoita. Ruusa-t\u00e4ti\u00e4 ei saanut muuten h\u00e4irit\u00e4 keitti\u00f6ss\u00e4 ja keitti\u00f6 oli kielletty\u00e4 aluetta.<\/p>\n\n\n\n

Pihan per\u00e4ll\u00e4 oli varasto tms. matala rakennus, jossa siihen aikaan asui joku mies. H\u00e4nt\u00e4 ei saanut h\u00e4irit\u00e4, eik\u00e4 siihen \u201dpihalle\u201d menn\u00e4. Emme olisi uskaltaneetkaan. Se tuntui jotenkin h\u00e4m\u00e4r\u00e4per\u00e4iselt\u00e4 paikalta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rke\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4 kuukaudessa oli, kun saimme ommellun kangaspussukan kaulaamme, mink\u00e4 veimme vanhemmille kotiin. Pussukassa oli taiteltu pahvitasku, johon vanhemmat sitten laittoivat hoitomaksun ja sen veimme sitten kaulassa Ilmolaan.<\/p>\n\n\n\n

Joulu- ja kev\u00e4t juhlat oli, niiss\u00e4 aina esitimme jotain. Sitten oli myyj\u00e4iset. Siell\u00e4 myytiin sukkia ja lapasia sek\u00e4 sein\u00e4\u00e4n tai kaapinoveen laitettavia \u201dpussukkatelineit\u00e4\u201d. N\u00e4it\u00e4 meill\u00e4 kotona oli joka kaapin ovessa. Sukkia ja lapasia emme me ostaneet, koska mummini (\u00e4idin \u00e4iti) kutoi meille kaiken tarvittavan. Oli my\u00f6s arpajaiset. Voitot oli k\u00e4\u00e4ritty valkoiseen kauppapaperiin, jossa oli numero p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Arpajaisp\u00f6yt\u00e4 oli aina lasikuistitilassa salissa.<\/p>\n\n\n\n

Luonto<\/p>\n\n\n\n

Koko Ruukinranta oli \u201dmets\u00e4\u00e4\u201d, ihan syrj\u00e4ss\u00e4 kaikesta kivasta. Kaikki kaverit asuivat Laajalahdessa tai Perkkaalla. Mutta marjoja siell\u00e4 oli. Olin ihan muutaman vuoden ik\u00e4isest\u00e4 mummini (is\u00e4n \u00e4iti) kanssa kes\u00e4isin mustikassa. Hyv\u00e4 vatukko sijaitsi mets\u00e4ss\u00e4 nykyisen Ruukinrannan ja Perkkaan liittym\u00e4ss\u00e4. Vatut olivat ihania, mutta koska olin pieni hautauduin puskiin, ne raapivat ja piikit pisteli alhaalta yl\u00f6s. Samassa m\u00e4ess\u00e4 oli my\u00f6s kieloja, joita mummini kanssa k\u00e4vimme poimimassa. Hieman eteenp\u00e4in t\u00e4st\u00e4 paikasta museolle p\u00e4in oli my\u00f6s puolukkapaikkoja, joista k\u00e4vimme poimimassa puolukoita mummini kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Ukkini (\u00e4idin is\u00e4) haki joka syksy joulukuusen n\u00e4ist\u00e4 Ruukinrannan metsist\u00e4 salaa juuri ennen kuin lumi satoi maahan, ettei j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Juutilaisen ja Enteen v\u00e4lisess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 meill\u00e4 oli luistelulampi. Is\u00e4 k\u00e4vi v\u00e4lill\u00e4 heitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 siihen kuumaa vett\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4 tuli sile\u00e4ksi. Siell\u00e4 me luistelimme 70-luvun alkupuolella. Nykyisin lampea ei juuri erota, se on aika ryteikk\u00f6. Meid\u00e4n talon ja Tarvontien v\u00e4liss\u00e4 on my\u00f6s juoksuhautoja ja iso siirtolohkare, joissa oli kiva kiipeill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Leikimme paljon sisarusteni kanssa l\u00e4himetsiss\u00e4. Ker\u00e4simme puiden lehti\u00e4 ja k\u00e4pyj\u00e4. Teimme majoja kuusien alle ja salapiiloja. Kerran pakenimme ufoa kalliolta kotiin. En tied\u00e4, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 valoilmi\u00f6 (ilman \u00e4\u00e4nt\u00e4) oli oikeasti, mutta mielest\u00e4ni se oli ufo.<\/p>\n\n\n\n

Kerran keitti\u00f6ss\u00e4 katselimme iso hirve\u00e4, joka oli pys\u00e4htynyt aitamme taakse. Kerran is\u00e4ni l\u00e4hti naapuriin kyl\u00e4\u00e4n. Me lapset olimme pihalla. Is\u00e4 oli soittanut \u00e4idille, ett\u00e4 ota lapset \u00e4kki\u00e4 sis\u00e4\u00e4n Ruukinrannassa liikkuu aseistettuja poliiseja. Syy selvisi, etsiv\u00e4t haavoittunutta hirve\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Gallen- Kallelan museon kohdalla ennen Helsinkiin p\u00e4in l\u00e4htev\u00e4\u00e4 k\u00e4velysiltaa kasvoi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 jotain rauhoitettuja violetteja kukkia (kev\u00e4inen linnunherne) niin paljon, ett\u00e4 aivan kuin mets\u00e4npohja olisi peitetty violetilla matolla. Kuljin ukkini py\u00f6r\u00e4n tangolla Munkkiniemeen useasti, ja tie museolle ja Munkkiniemeen asti tuli tutuksi alle kouluik\u00e4isest\u00e4 asti.<\/p>\n\n\n\n

Ihmiset<\/p>\n\n\n\n

Ihmisi\u00e4 ei ollut tai juurikaan n\u00e4kynyt. Asuimme aivan per\u00e4kyl\u00e4ss\u00e4. Alaluokalla (1-2) minulla oli luokallaJohanna, jonka \u00e4iti piti Gallen Gallelan museon kahvilaa. He asuivat kahvilarakennuksessa. Muistan ainakin yhden k\u00e4ynnin siell\u00e4 leikkim\u00e4ss\u00e4, Johannan huone oli muistaakseni yl\u00e4kerrassa, portaiden p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Johanna monesti tuli koulumatkalla meille \u201dv\u00e4lietappina\u201d leikkim\u00e4\u00e4n ennen kuin jatkoi kotiin museolle. \u00c4itini toimi museon oppaana. Oli muutama talo ja niist\u00e4kin osa ihan aavetaloja, joissa ei koskaan n\u00e4hnyt ket\u00e4\u00e4n liikkuvan.<\/p>\n\n\n\n

Joel Rundtintien alussa yl\u00e4kerrassa asui meid\u00e4n hoitot\u00e4ti, joka tuli katsomaan per\u00e4\u00e4mme, sen j\u00e4lkeen, kun p\u00e4\u00e4simme koulusta. Kerran my\u00f6s k\u00e4vimme h\u00e4nen luonaan. Yl\u00e4kertaan kuljettiin p\u00e4\u00e4oven vierest\u00e4 ulkoa oman oven kautta. Ruukinrannantiell\u00e4 oli my\u00f6s \u201doikeita\u201d r\u00e4nsistyneit\u00e4 kummitustaloja, kun k\u00e4\u00e4nnyttiin rantaan p\u00e4in. Siin\u00e4 alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4 jonkin hyl\u00e4tyn talon aidan takana oli noin metrin korkea enkelikivipatsas, tunnelma oli tuossa kohtaa aavemainen, enkeli polvillaan rukousasennossa. Miss\u00e4\u00e4n ei ollut ihmisi\u00e4. En kerta kaikkiaan saa p\u00e4\u00e4h\u00e4ni montakaan. Heinosen perheen muistan, joskus jonkun talon pihalla n\u00e4kyi joku liikkuvan. En tuntenut ket\u00e4\u00e4n nimelt\u00e4 tai tiennyt, keit\u00e4 he olivat.<\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n ja Tarvontien v\u00e4liss\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 oli vanha maakellari, jossa asui laitapuolenkulkijoita. Kerran menimme lapsiporukalla sinne vakoilemaan p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Pojat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t menn\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. He yrittiv\u00e4t avata ovea, mutta ovi kaatuikin lattialle sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Oven molemmilla puolilla oli heteka tai muu vastaava s\u00e4nky. S\u00e4ngyt oli tosi siististi pedattu ja mit\u00e4\u00e4n rojua ei kellarissa ollut. N\u00e4it\u00e4 kulkijoita joskus n\u00e4ki, erehtyih\u00e4n niist\u00e4 yksi meid\u00e4n kellariinkin lep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n. Talomme kellarinsis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti on maantasossa mets\u00e4npuolella. Kulkija oli k\u00e4\u00e4ntynyt polulla liian aikaisin ja p\u00e4\u00e4tyi meille. Is\u00e4 sen saatteli maakellariin nukkumaan. My\u00f6s itsens\u00e4paljastaja liikkui Ruukinrannassa, kerran vilautteli minullekin Villa Elfvikin risteyksen kohdalla mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisen, mets\u00e4ntakuisen naapurimme, Enteen sed\u00e4n ja t\u00e4din tunsin, koska ukkini (\u00e4idin is\u00e4) k\u00e4vi siell\u00e4 juttelemassa. Enteell\u00e4 oli mehil\u00e4ispesi\u00e4 ja niit\u00e4 minun ukillakin oli ollut. Set\u00e4 oli kova hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n kuten ukkinikin oli ollut.<\/p>\n\n\n\n

Jossain museolla p\u00e4in asui joku nuori taitoluistelijalupaus, josta puhuttiin. Olisiko ollut Kristiina Wegelius? My\u00f6hemmin Ruukinrannan tien alkuun muutti perhe jossa oli minua nuorempia lapsia. Heill\u00e4 oli vuohi lemmikkin\u00e4 ja he ulkoiluttivet sit\u00e4 tiell\u00e4 hihnassa.<\/p>\n\n\n\n

Ruukinrannantien alussa, rapatussa rintamamiestalossa asui vanhempi pariskunta.<\/p>\n\n\n\n

Rakennukset<\/p>\n\n\n\n

Joel Rundtintien ja Ville Valgrenin tien risteyksess\u00e4 oli kummitustalo. Ruskea puurakennus, joka oli kaatumispisteess\u00e4. Sinne ei saanut menn\u00e4, koska se saattoi sortua min\u00e4 hetken\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Ville Valgrenin tiell\u00e4 oli pieni punainen m\u00f6kki. Sen ymp\u00e4rill\u00e4 oli vain mets\u00e4\u00e4 rantaan asti. Ville Valgrenin tien alkuun joskus 1970-luvulla tuli kaksi uutta hienoa \u201dalppitaloa\u201d(eurotaloja). K\u00e4vimme niit\u00e4 katsomassa, koska toinen oli silloin uutena myynniss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muistan my\u00f6s punatiilitalon, joka nousi Ilmolaan menev\u00e4n polun viereen. Uusi talo t\u00e4nne meid\u00e4n per\u00e4kyl\u00e4\u00e4n, kuka haluaa rakentaa ja muuttaa t\u00e4nne? Pidin sit\u00e4 ihan kummallisena, hieno talo, t\u00e4nne vanhojen sortuvien talojen keskelle. Sama tunne tuli Laaksojen talon kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Palvelut<\/p>\n\n\n\n

Venerannassa oli kioski. Siell\u00e4 k\u00e4vin ukkini kanssa (oli kes\u00e4aika). Uskoisin, ett\u00e4 en ollut tuolloin viel\u00e4 koulussa. Se ei kyll\u00e4 ollut pitk\u00e4\u00e4 aikaa toiminnassa. Heikintorilla k\u00e4vimme kaupassa siihen asti kunnes Tiet\u00e4j\u00e4ntielle Tapiolaan tuli iso kunnon ruokamarket. Sitten tuli Maxi-market. Avajais ilotulitusta olimme is\u00e4ni kanssa katsomassa. Maxissa k\u00e4vimme joka vuosi syntt\u00e4rip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (yleens\u00e4 koulun j\u00e4lkeen), koska siell\u00e4 oli ihan sairaan iso kerrost\u00e4ytekakku, josta asiakkaat sai kakkua ja kahvia.<\/p>\n\n\n\n

Ai niin, kyll\u00e4 ihan pienetkin alle kouluik\u00e4iset joivat kahvia. Meid\u00e4n kotiapulainen antoi meille puolikuppia kahvia, sokeripala siihen ja loput maitoa. Join siis ihan pienest\u00e4 pit\u00e4en kahvia. Meill\u00e4 oli aamiaisella aina teet\u00e4. Muistan, kuinka olisin halunnut, ett\u00e4 my\u00f6s aamulla olisi ollut kahvia.<\/p>\n\n\n\n

Joitakin erikoiskauppoja kuten vaatekauppoja oli my\u00f6s Heikintorilla. Maxi ratkaisi kaikki, koska sielt\u00e4 sai mit\u00e4 vaan. Aina mentiin Maxiin.
Laajalahdessa oli kirjakauppa ja kioski, sek\u00e4 ruokakauppa, sielt\u00e4 joskus haettiin karkkia tai j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4. Lepp\u00e4vaaran uimahalli oli ihana paikka. \u00c4itini oli hetken siell\u00e4 kahvilassa t\u00f6iss\u00e4kin. Me k\u00e4ytiin siell\u00e4 paljon uimassa. Olin siell\u00e4 uimakoulussakin. Joskus aamulla jo ennen koulun alkuakin is\u00e4 vei meid\u00e4t uimaan.<\/p>\n\n\n\n

Kun olimme pieni\u00e4 ja sairastuimme, meille pyydettiin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri kotik\u00e4ynnille. Muistan yhden kerran, kun jouduin oikein l\u00e4\u00e4k\u00e4riin ja se vastaanotto oli mielest\u00e4ni Tapiolassa. Minulla oli korva kipe\u00e4. Olisiko ollut meid\u00e4n terveyskeskus siell\u00e4? Jorvin sairaalaa ei ollut ja niinp\u00e4 umpisuoleni vuonna 1972 leikattiin lastenklinikalla. Sairaalassa joutui olemaan viikon eik\u00e4 vanhempien l\u00e4sn\u00e4olo ollut sallittua, vain vierailuaikana saivat tulla katsomaan.<\/p>\n\n\n\n

Liikenne<\/p>\n\n\n\n

Keh\u00e4 I oli kaksisuuntainen tie, jossa oli suojatie ja reunalla py\u00f6r\u00e4tie. Koulusta kotiin tultaessa kuljin kotiin perkkaalaisten kanssa yht\u00e4 matkaa Ilmolan kohdalla oleville \u201dpunaisille pylv\u00e4ille\u201d (rautatolpat, jotka esti autoja ajamasta sit\u00e4 kautta Ruukinrantaan) ja siit\u00e4 sitten k\u00e4\u00e4nnyin kotiin p\u00e4in. Joskus my\u00f6s Ilmolasta l\u00e4hdimme Laajalahden puolelle ja silloin Aili-t\u00e4dill\u00e4 oli liikennemerkki k\u00e4dess\u00e4, jolla pys\u00e4ytti autot, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kotilapset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t turvallisesti yli.<\/p>\n\n\n\n

Linja-autoja meni ja tuli harvakseltaan Galle -Kallelan museolle t\u00e4ynn\u00e4 ihmisi\u00e4. Se oli lapsesta hyvin kummaa, ett\u00e4 t\u00e4nne per\u00e4kyl\u00e4lle tulee bussilla n\u00e4in paljon ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Me lapset liikuttiin jalan tai sitten py\u00f6rill\u00e4. Joel Rundtintie asfaltoitiin joskus 1970-luvun alussa. Muistan, kuinka se oli \u201dtapahtuma\u201d, asfalttitie meille asti!<\/p>\n\n\n\n

Ala-aste oli Laajalahdessa ja kouluun mentiin k\u00e4vellen. Joskus saattoi aamulla saada kyydin vanhemmilta koulun portille.<\/p>\n\n\n\n

1976 syksyll\u00e4 menin oppikouluun Pohjois-Tapiolaan. Vihre\u00e4t bussit kulki Keh\u00e4 1:st\u00e4 pitkin noin kerran tunnissa. Matka maksoi 90 penni\u00e4. Sain kotoa yleens\u00e4 tasarahan, mutta joskus 2 markkaa ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 20 pennill\u00e4 ostettiin koulun vieress\u00e4 olevasta kioskista irtokarkkia. Parin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 bussi maksettiin bussilipuilla, joita ostettiin vihossa (ehk\u00e4 muutaman viikon liput kerralla).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mirka Juutilainen Olen syntynyt vuonna 1965 ja muuttanut Ruukinrantaan 2 vuoden vanhana, Joel Rundtintie 5. Kyseess\u00e4 on rintamiestalo, jonka is\u00e4ni vanhemmat olivat rakentaneet. Talon ulkoverhous oli mineriittilevy\u00e4. Pihalla oli paljon omenapuita ja marjapensaita. Tielt\u00e4 p\u00e4in katsottaessa- talon oikealla puolella olivat leikkim\u00f6kki ja sen takana liiteri. Vasemmalla puolella oli valkoinen, puurakenteinen autotalli. Talon kellarissa oli sauna.… Jatka lukemista Muistelmia 1970-luvun alkupuoliskolta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":302,"menu_order":102,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2663","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2663","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2663"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2663\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2665,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2663\/revisions\/2665"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2663"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}