{"id":2671,"date":"2022-05-11T08:33:12","date_gmt":"2022-05-11T05:33:12","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2671"},"modified":"2022-05-11T08:35:20","modified_gmt":"2022-05-11T05:35:20","slug":"kauppalantalosta-kaupungintaloksi-vuonna-1972","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/muistoja-espoosta\/kauppalantalosta-kaupungintaloksi-vuonna-1972\/","title":{"rendered":"Kauppalantalosta kaupungintaloksi vuonna 1972"},"content":{"rendered":"\n

Pirkko Sillanp\u00e4\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kaupungintalo 1972. Valokuvaamo studio B M\u00fcller. EKM.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Espoosta tuli kauppala vuonna 1963. Kauppalanvaltuusto kehotti tammikuussa 1965 kauppalanhallitusta ryhtym\u00e4\u00e4n toimiin kauppalantalokysymyksen ratkaisemiseksi. Helmikuussa kauppalanhallitus asetti arvovaltaisen toimikunnan valtuuston puheenjohtaja Erkki Laineen johdolla tekem\u00e4\u00e4n ehdotuksen kauppalantalon rakentamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Toimikunnalle oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ryhty\u00e4 suunnittelemaan nuoren kauppalan keskusta. Kes\u00e4kuussa 1965 kauppalanvaltuusto p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 Espoon kauppalan keskus sijoitetaan Espoon kirkon – Muuralan alueelle ja kauppalantalo Muuralan kyl\u00e4\u00e4n. Espoon keskus ja hallinnon p\u00e4\u00e4rakennus on sijoitettu siis 1960- luvusta l\u00e4htien Vanha-Espoon alueelle.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s keskustan sijoittamisesta perustui ensisijaisesti professori Olli Kivisen asiantuntijalausumiin. H\u00e4n totesi Helsingin kasvun johtavan siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungin asukasluku on 750.000 vuosisadan vaihteessa. Varsinaisen Helsingin liiallisen kasvun est\u00e4miseksi tarvittaisiin p\u00e4\u00e4kaupungin l\u00e4hist\u00f6lle ns. pys\u00e4ytt\u00e4miskeskuksia.<\/p>\n\n\n\n

Joulukuussa 1965 kauppalanvaltuusto p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 Espoon keskuksen suunnittelua varten j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4linen ideakilpailu. Kilpailuehdotusten sis\u00e4\u00e4nj\u00e4tt\u00f6 oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1967. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli ideoida Espoon hallinnollinen keskusta rautatieaseman tuntumaan sellaisena, ett\u00e4 ty\u00f6- ja palvelutiloja on noin 500.000 kem2 sek\u00e4 liittyminen noin 90.000 asukkaan yhdyskuntayksikk\u00f6\u00f6n esitetty. Kilpailijoille annettiin vapaus kauppalantalon sijoittamisen suhteen. Ehdotuksia j\u00e4tettiin 172, joista vain kahdeksan Suomesta. Voittajaksi valittiin puolalaisryhm\u00e4n Jan Chmielewski, Januz Kazubinski ja Krzysztof Kuras ehdotus. Perusteluina valinnalle mainittiin ehdotuksen hyv\u00e4 sopeutuminen maisemaan, selke\u00e4 liikenteen erottelu, inhimillinen mittakaava ja aktiiviset jalankulkukadut. Osa ehdotuksista oli mittakaavaltaan t\u00e4ysin yliampuvia, j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 rakennusstruktuureja. Voittajana palkittiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 visio, mutta ilman, ett\u00e4 ehdotuksen toteutumisen edellytyksi\u00e4 olisi vakavasti arvioitu. Voittajaehdotusta ty\u00f6stettiin edelleen vuosina 1967\u20131972. Kauppalantalo oli ensimm\u00e4inen toimistotalo suuressa Espoon keskus -hankkeessa ja nykyisess\u00e4 Virastokeskuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Puolalaisen arkkitehtiryhm\u00e4n keskustasuunnitelma julkaistiin painettuna loppuraporttina vuoden 1973 alussa. Suunnitelmassa keskustasommitelma oli veistoksellinen ja sen suhde Kirkkoj\u00e4rven maisema-aukeaan ja vesipintaan oli komea. Nykyisen virastokeskuksen alueelle sijoittuivat sek\u00e4 liikekeskus ett\u00e4 hallintotilat, jotka nousivat korkeimmillaan 17-kerroksisiksi torneiksi.
Ep\u00e4ilyj\u00e4 esitettiin kunnianhimoisen suunnitelman k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuudesta jo senkin takia, ett\u00e4 arvioita toteutusedellytysten vakava arviointi puuttui, vaiheittaista etenemist\u00e4 ei ollut mietitty eik\u00e4 Kirkkoj\u00e4rven ennallistamisesta ja sen laajentamisesta keskustaan asti ulottuvaksi vesiaiheeksi ollut teknis-taloudellisia selvityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaupungintalon paikka Lagstadin koululta kohti rautatiet\u00e4 viett\u00e4v\u00e4 m\u00e4ki on ainoa puolalaisten suunnitelmista j\u00e4lkipolville j\u00e4\u00e4nyt n\u00e4kyv\u00e4 merkki. Puolalaisista arkkitehdeist\u00e4 Chmielewski perusteli kauppalantalon paikan valintaa mm sill\u00e4, ett\u00e4 jokimaisemassa se olisi liian iso ja kirkko menett\u00e4isi asemansa.
Puolalaismaine on alueella s\u00e4ilynyt n\u00e4ihin p\u00e4iviin, vaikka arkitodellisuus suuret suunnitelmat murensikin toteutumattomiksi.<\/p>\n\n\n\n

Toimikunta harkitsi, ett\u00e4 koon kasvattaminen on rakennuksen kustannusten kannalta edullista ja rakennuksen korottaminen kaupunkisuunnittelullisten n\u00e4k\u00f6kohtien kannalta suotavaa. Valtuusto m\u00e4\u00e4ritti hankkeen kooksi noin 7200 kem2, josta noin 4200 kem2 yleistoimistotilaa sek\u00e4 neuvottelu- ja kokoushuoneita. Alustava kustannusarvio oli sekin kasvanut 5,0 miljoonasta markasta 6,5 miljoonaan markkaan.<\/p>\n\n\n\n

Toimikunta p\u00e4\u00e4tyi ratkaisuun, ett\u00e4 arkkitehtikilpailua ei j\u00e4rjestet\u00e4. Toimikunta tutustui moniin vastaavanlaisiin valmiisiin hankkeisiin ja ty\u00f6sti suunnittelijan valintaa nimekk\u00e4iden arkkitehtien joukosta. Toimikunta p\u00e4\u00e4tyi ehdottamaan kauppalantalon suunnittelijaksi Heikki Castrenia \u201dViljo Revellin ty\u00f6n jatkajaa\u201d. Suunnittelijaksi valittiin Arkkitehtitoimisto Heikki Castren & Co, joka sittemmin jatkoi ty\u00f6t\u00e4 nimell\u00e4 Arkkitehtitoimisto CJN. Toimisto oli my\u00f6s mukana vuonna 2006 ty\u00f6stetyn tarveselvityksen laadinnassa. Espoon J\u00e4rjestysoikeus my\u00f6nsi kauppalantalolle rakennusluvan tammikuussa 1970.<\/p>\n\n\n\n

Kauppalantalo rakennettiin Espoon keskuksen virastokeskukseen vuonna 1971. Kun Espoosta tuli kaupunki oli luontevaa, ett\u00e4 sit\u00e4 ryhdyttiin kutsumaan kaupungintaloksi. Sinne oli keskitetty ensin kauppalan sitten kaupungin eri puolilla toiminutta hallintoa. Talossa on k\u00e4ytetty mielenkiintoisia ja hyvi\u00e4 materiaaleja; julkisivujen elementeiss\u00e4 Juutinrauman merenpohjakivi\u00e4, ikkunapuitteet tehtiin tammesta ja rakennuksen p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntikerroksen ulkosein\u00e4t tehtiin l\u00e4hes kokonaan lasista. Sis\u00e4tiloissa on hieno aula valokatteineen. My\u00f6s ilmavaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4 oli aikanaan edistyksellinen. Kaupungintalo rakennettiin liian ahtaaseen paikkaan muiden virastotalojen ja parkkipaikan ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ksi. Se ei ole koskaan saanut sellaista tilallista asemaa, joka olisi kaupungintalolla pit\u00e4nyt olla alusta alkaen. Monissa kaupungeissa kaupungintalo sijaitsee puistomaisten viheralueiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Espoon kaupunginhallitus hyv\u00e4ksyi 29.3.2010 ehdotuksen kaupungintalon ja virastokeskuksen kehitt\u00e4misperiaatteista. P\u00e4\u00e4t\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaupungintalon purkamisen. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan virastoaluetta kehitet\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 nykyinen vuonna 1971 rakennettu kaupungintalo puretaan, valtuustotaloa laajennetaan siten, ett\u00e4 kaupunginhallitus saa kokoustilat ja valtuustotalon nimi muutetaan kaupungintaloksi. Vuosina 1933 ja 1945 rakennettu kunnantalo, my\u00f6hemmin kauppalantalo, otetaan kaupungin johdon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vuonna 2008 kaupungintalossa todettiin huono sis\u00e4ilma ja ty\u00f6ntekij\u00e4t siirtyiv\u00e4t muualle.<\/p>\n\n\n\n

Espoon kaupungintalon purkaminen ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n toteutunut. Kaupungintalon kohtalo on her\u00e4tt\u00e4nyt tunteita puolesta ja vastaan. Sit\u00e4 on my\u00f6s virheellisesti pidetty puolalaisten arkkitehtien suunnittelemana, vaikka suunnittelijoina oli kuten edell\u00e4 on mainittu kuuluisa suomalainen arkkitehtitoimisto. Kaupungintalon s\u00e4ilytt\u00e4misen puolesta on annettu lausuntoja ja tehty valituksia eri tahoilta. Kaupungintaloa pidet\u00e4\u00e4n Virastokeskuksen kehitt\u00e4misen esteen\u00e4. Alueelle on suunnitteilla Espoolaistentalo, johon tulisi ty\u00f6skentelytilat kaupungin hallintoelimille, valtuustosali, toimistotiloja ja kokoustiloja, tiloja asukastoimintaan, palvelutori sek\u00e4 asiakaspalvelu. Talo olisi valmis ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vasta 2028.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n