{"id":2803,"date":"2022-06-14T15:59:06","date_gmt":"2022-06-14T12:59:06","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=2803"},"modified":"2022-08-14T08:31:50","modified_gmt":"2022-08-14T05:31:50","slug":"taulu-7","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/historiapolku\/taulu-7\/","title":{"rendered":"Historiapolku: Tr\u00e4sk\u00e4ndan kartano ja kartanopuisto"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/a><\/div>\n

Leena Yrj\u00f6l\u00e4<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n\n

Kenraali Carl af Klercker rakennutti Glimsinjoen ja Pitk\u00e4j\u00e4rven tuntumaan Tr\u00e4sk\u00e4ndan tilansa p\u00e4\u00e4rakennuksen 1700-luvulla. Senaattori ja vapaaherra Carl Walleen osti tilan kenraalin alaiselta. Carl Walleen rakennutti ison puuhuvilan suurelle perheelleen ja tallin, talousrakennukset, huvimajan, luolan, viljamakasiinin, kellarin ja kasvihuoneita. Kartanon laajat piha-alueet muutettiin geometrisiksi tyylilt\u00e4\u00e4n. Tunnetut arkkitehdit Carl Ludvig Engel ja G.T. Chiewitz piirsiv\u00e4t rakennuksia. <\/p>\n\n\n\n

Walleenin upporikas tyt\u00e4rpuoli Aurora Karamzin osti tilan 1840 ja muutti kaiken englantilaistyyppiseksi, maisematyyliseksi puistoksi. Ulkomailta tuotettiin puita, pensaita ja kukkia. Vanhat tammet, lehmukset, lehtikuuset ja monet siperialaiset havupuut kasvavat siell\u00e4 yh\u00e4. Isoon huvilaan rakennettiin ulokkeita ja toinen kerros.<\/p>\n\n\n\n

Tr\u00e4sk\u00e4nda oli 1840-1880-luvuilla Suomen ylh\u00e4is\u00f6n \u201dcreme de la creme\u201d. Siell\u00e4 j\u00e4rjestettiin upeita juhlia ilotulituksineen ja tanssiaisineen. V\u00e4lill\u00e4 pidettiin my\u00f6s esitelmi\u00e4 ja hartaushetki\u00e4. Tsaari Aleksanteri II viihtyi seurueineen hulppeassa mets\u00e4stystapahtumassa niin hyvin, ett\u00e4 kuljetettiin vasta aamuy\u00f6ll\u00e4 junalle. Tsaarin illallisilla nautittiin kullatuilla v\u00e4lineill\u00e4 kristallin ja marmorin hohteessa. Tsaariperheen k\u00e4ym\u00e4l\u00e4 eli latriini on pihalla yh\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kartano paloi 1888 ja mets\u00e4puisto tuhoutui myrskyss\u00e4. Aurora myi kartanon sukulaiselleen, T\u00f6rngrenien pariskunnalle, jotka rakennuttivat laajan puuhuvilan tilalle kivitalon. Kartano ymp\u00e4rist\u00f6ineen rapistui varojen puutteesta. Espoon kunta osti sen 1926, ja sen j\u00e4lkeen kartano on toiminut vanhainkotina, puisto ja mets\u00e4 taas luonnonsuojelualueena.<\/p>\n\n\n\n

Espoon kaupunki kunnostaa rapistunutta p\u00e4\u00e4rakennusta. Vanhainkotialueesta ollaan tekem\u00e4ss\u00e4 kulttuurikeidas Aurorataloa. Talosta l\u00f6ytyy taiteilijoita, kirjoittajia, muusikoita, terapeutteja ja kes\u00e4kahvila. Erilaiset esitykset ja n\u00e4yttelyt vet\u00e4v\u00e4t kartanoalueelle v\u00e4ke\u00e4 kev\u00e4\u00e4st\u00e4 syksyyn. Kumpuileva ja laaja kartanopuisto on perheiden ja kaikenik\u00e4isten suosiossa ulkoilualueena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tr\u00e4sk\u00e4ndan meijeri- ja ty\u00f6v\u00e4enasunnoista on tehty Pikku Aurora, lasten kulttuurikeskus. Siell\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n monenlaisia kuvataide- ja teatteritapahtumia ja taidekerhoja. Kuva: Leena Yrj\u00f6l\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Tr\u00e4skandan kartanopuistossa on vanhoja jalo- ja lehtipuita. Kartanopuistoa kev\u00e4isess\u00e4 asussaan. Takana n\u00e4kyy nykyinen kartano, jota Espoon kaupunki parhaillaan kunnostaa. Kuva: Leena Yrj\u00f6l\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Engelin 1820-luvulla piirt\u00e4m\u00e4 viljamakasiini on saanut toimia viljan s\u00e4ilytyksen ohella ruumishuoneena ja jopa sikalana. Sit\u00e4 on k\u00e4ytetty my\u00f6s kappelina sek\u00e4 teatteriesitysten ja konserttien persoonallisena tilana. Kuva: Leena Yrj\u00f6l\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

J\u00e4rvenper\u00e4n kotikaupunkipolku<\/a> esittelee Tr\u00e4sk\u00e4ndan kartanopuistoa ja l\u00e4hiseutua. Kohteisiin voi tutustua my\u00f6s mobiilisovelluksen avulla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Leena Yrj\u00f6l\u00e4 Kenraali Carl af Klercker rakennutti Glimsinjoen ja Pitk\u00e4j\u00e4rven tuntumaan Tr\u00e4sk\u00e4ndan tilansa p\u00e4\u00e4rakennuksen 1700-luvulla. Senaattori ja vapaaherra Carl Walleen osti tilan kenraalin alaiselta. Carl Walleen rakennutti ison puuhuvilan suurelle perheelleen ja tallin, talousrakennukset, huvimajan, luolan, viljamakasiinin, kellarin ja kasvihuoneita. Kartanon laajat piha-alueet muutettiin geometrisiksi tyylilt\u00e4\u00e4n. Tunnetut arkkitehdit Carl Ludvig Engel ja G.T. Chiewitz piirsiv\u00e4t… Jatka lukemista Historiapolku: Tr\u00e4sk\u00e4ndan kartano ja kartanopuisto<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":2734,"menu_order":61,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2803","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2803","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2803"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2803\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3910,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2803\/revisions\/3910"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2734"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2803"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}