{"id":3075,"date":"2022-07-29T19:34:34","date_gmt":"2022-07-29T16:34:34","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=3075"},"modified":"2022-07-31T10:21:12","modified_gmt":"2022-07-31T07:21:12","slug":"espoon-paavaylat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/espoon-paavaylat\/","title":{"rendered":"Espoon p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n

Esko Uotila<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1. Kuninkaantie<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suuri Rantatie eli Kuninkaantie oli keskiajalta alkaen t\u00e4rke\u00e4 maantieyhteys Turun ja Viipurin v\u00e4lill\u00e4. Espoossa tie on s\u00e4ilytt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n perinteisen linjauksensa, ja sen merkitys osana espoolaista kulttuurimaisemaa on huomattava. Kuninkaantie seuraa Espoossa vesireittej\u00e4. Se kulki Jorvaksesta Espoon kartanon ohi Kauklahden ja Espoon kirkonkyl\u00e4n kautta Bemb\u00f6leen, joka on vanha teiden risteyspaikka. Sielt\u00e4 se jatkui Tr\u00e4sk\u00e4ndan kartanon kautta Pitk\u00e4j\u00e4rven kaakkoisrantaa pitkin Vantaan puolelle. Kuninkaantien varrella oli useita kestikievareita, mm. nykyisess\u00e4 Bemb\u00f6len kahvituvassa ja Glimsiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuninkaantie ylitt\u00e4\u00e4 Kirkkonummen rajan Espoonlahden pohjukan pohjoispuolella ja kulkee Espoon kartanon, Bemb\u00f6len ja Tr\u00e4sk\u00e4ndan kautta Pitk\u00e4j\u00e4rven etel\u00e4puolitse Vantaan puolelle.<\/p>\n\n\n\n

2. Rantarata<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rantaradan Pasila\u2013Karjaa-rataosuus avattiin yleiselle liikenteelle 1. syyskuuta 1903. Rataosa Karjaa\u2013Turku oli valmistunut jo aikaisemmin.<\/p>\n\n\n\n

Porkkala oli Neuvostoliiton hallinnassa vuosina 1944\u20131956, ja vuonna 1944 rantaradan normaali liikenne keskeytyi. Vuokra-alueen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neill\u00e4 rantaradan osuuksilla oli vain paikallisliikennett\u00e4. Vuokra-ajan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 rantarata ja liikennepaikat siirtyiv\u00e4t Valtionrautateiden hallintaan tammikuussa 1956.<\/p>\n\n\n\n

Rantaradan s\u00e4hk\u00f6istys valmistui vuoden 1969 alussa.<\/p>\n\n\n\n

Helsingin ja Lepp\u00e4vaaran v\u00e4linen rataosa levennettiin neliraiteiseksi kaupunkiradaksi vuonna 2001. Samassa yhteydess\u00e4 asemat kyseisell\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 kunnostettiin perusteellisesti. Suunnitelmissa on lis\u00e4raiteiden jatkaminen Kauklahteen saakka.<\/p>\n\n\n\n

3. Turuntie<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Turuntie haarautui Suurelta Rantatielt\u00e4 Bemb\u00f6lest\u00e4 ja kulki Lepp\u00e4vaaran l\u00e4pi Helsinkiin. Siit\u00e4 tuli merkitys lis\u00e4\u00e4ntyi sit\u00e4 mukaa, kun Helsingin kasvu vauhdittui.<\/p>\n\n\n\n

Espoon asutuksen kasvu painottui 1900-luvun alussa rautatien ja Turuntien varteen. Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla Turuntie kunnostettiin ja sit\u00e4 jatkettiin uudella tiell\u00e4 l\u00e4nteen.<\/p>\n\n\n\n

4. Vihdintie<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vihdintie on osa entist\u00e4 Helsingin ja Porin v\u00e4list\u00e4 valtatie 2:ta, joka on nykyisin seututie 120. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1942, mutta vasta vuonna 1957 se valmistui Helsingist\u00e4 Karkkilaan saakka.<\/p>\n\n\n\n

5. L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1900-luvun alkupuolella Helsingin keskustasta Etel\u00e4-Espooseen ajettiin Munkkiniemen kautta. 1930-luvulla Helsinki osti Lauttasaaren. Sen my\u00f6t\u00e4 etel\u00e4inen tieyhteys Helsingist\u00e4 l\u00e4nteen p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa Lauttasaaren kautta. Jorvaksentie avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttaminen vuonna 1956 teki tiest\u00e4 entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4n yhteyden l\u00e4ntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja ensimm\u00e4inen osuus Haukilahteen valmistui 1965. Tien nimeksi vakiintui L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4. Sen jatke Espoonlahteen valmistui 1969.<\/p>\n\n\n\n

6. Turunv\u00e4yl\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nykyisin Turunv\u00e4yl\u00e4n\u00e4 tunnettu Tarvontie oli Suomen ensimm\u00e4inen moottoritie. Helsingin Munkkiniemest\u00e4 Espoon Gumb\u00f6leen johtavan valtatie 1:n osuuden rakentaminen alkoi vuonna 1956, ja se valmistui vuonna 1962. Moottoritie jatkui Veikkolaan 1967 ja Lohjanharjulle 1971.<\/p>\n\n\n\n

7. Keh\u00e4 I<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Keh\u00e4 I:n L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4lt\u00e4 Turuntielle Lepp\u00e4vaaraan johtava tieosuus rakennettiin jo 1960-luvun alussa yleiseksi tieksi. Tien viimeinen osuus Turuntielt\u00e4 Vihdintielle valmistui vuonna 1980, jolloin Keh\u00e4 I muodosti yhten\u00e4isen nelikaistaisen poikittaisv\u00e4yl\u00e4n L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4lt\u00e4 It\u00e4v\u00e4yl\u00e4lle. Mestarintunneli Lepp\u00e4vaarassa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2011. Keilaniemen tunneli ja eritasoliittym\u00e4t valmistuivat 2019.<\/p>\n\n\n\n

8. Keh\u00e4 II<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Keh\u00e4 II rakennettiin L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4n ja Turuntien v\u00e4lille ja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2000. Se halkoo vanhaa Smedsby-Hemtans-D\u00e5vitsbyn kulttuurimaisemaa, ja sen varteen rakentuu Suurpellon kaupunginosa. Alun perin se oli tarkoitus jatkaa H\u00e4meenlinnantielle asti, mutta suunnitelma ei ole saanut Helsingin tukea.<\/p>\n\n\n\n

9. Keh\u00e4 III<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Helsingin ohikulkutie, vuodesta 1971 alkaen nimelt\u00e4\u00e4n Keh\u00e4 III, valmistui Espoon osalta vaiheittain vuosina 1963\u20131968. V\u00e4yl\u00e4 linjattiin Espoon vaatimuksesta kulkemaan Pitk\u00e4j\u00e4rven pohjoispuolitse. Sen alle j\u00e4i suuria viljelyalueita mm. Vanhassakartanossa ja Bemb\u00f6less\u00e4. Tie Bemb\u00f6lest\u00e4 it\u00e4\u00e4n avattiin 1965, ja jatko Jorvakseen valmistui 1968.<\/p>\n\n\n\n

10. L\u00e4nsimetro<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsimetron ensimm\u00e4inen vaihe Matinkyl\u00e4\u00e4n otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n marraskuussa 2017. Rataosuudella on kahdeksan asemaa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsimetron jatke Kivenlahteen on tarkoitus ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2023. Siihen kuuluu viisi uutta asemaa sek\u00e4 maanalainen metrovarikko.<\/p>\n\n\n\n

11. Raide-Jokeri<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Raide-Jokeri on Keilaniemen ja It\u00e4keskuksen v\u00e4lille tuleva pikaraitiotie. Liikenn\u00f6innin on tarkoitus alkaa 2024.<\/p>\n\n\n\n

10. Espoonv\u00e4yl\u00e4 \u2013 Finnoontie<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Espoonv\u00e4yl\u00e4 ja Finnoontie yhdist\u00e4v\u00e4t Espoon keskuksen ja Finnoon. Suunnitelmissa on rakentaa kokonaan uusi tie nykyisen Finnoontien osuudelle. Uuden tien nimeksi kaavaillaan Espoonv\u00e4yl\u00e4\u00e4 koko Keh\u00e4 III:n ja Finnoon v\u00e4lille. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Esko Uotila 1. Kuninkaantie Suuri Rantatie eli Kuninkaantie oli keskiajalta alkaen t\u00e4rke\u00e4 maantieyhteys Turun ja Viipurin v\u00e4lill\u00e4. Espoossa tie on s\u00e4ilytt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n perinteisen linjauksensa, ja sen merkitys osana espoolaista kulttuurimaisemaa on huomattava. Kuninkaantie seuraa Espoossa vesireittej\u00e4. Se kulki Jorvaksesta Espoon kartanon ohi Kauklahden ja Espoon kirkonkyl\u00e4n kautta Bemb\u00f6leen, joka on vanha teiden risteyspaikka. Sielt\u00e4 se… Jatka lukemista Espoon p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4t<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":298,"menu_order":53,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-3075","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3075","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3075"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3075\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3664,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3075\/revisions\/3664"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3075"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}