{"id":3679,"date":"2022-08-02T06:35:23","date_gmt":"2022-08-02T03:35:23","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=3679"},"modified":"2022-08-16T09:34:00","modified_gmt":"2022-08-16T06:34:00","slug":"1980-luvun-opetusmenetelmia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1980-luvulla\/1980-luvun-opetusmenetelmia\/","title":{"rendered":"1980-luvun opetusmenetelmi\u00e4"},"content":{"rendered":"<!-- Added by Post\/Page Specific Custom Code plugin, thank you for using! -->\n<style>.entry-title,  .entry-header {\r\n\tdisplay: none;\r\n}<\/style>\n<h5>Koulutuksen kehittyminen Espoossa\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<a href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1970-2020\/\">Kansisivulle<\/a><\/h5>\r\n\r\n<div style=\"margin: auto;\">\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1970-luvulla\/\">1970-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #fff;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1980-luvulla\/\">1980-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1990-luvulla\/\">1990-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-2000-luvulla\/\">2000-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-2010-luvulla\/\">2010-luku<\/a><\/div>\r\n<div class=\"btn\"><a class=\"btn-text\" style=\"color: #000;\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-2020-luvulla\/\">2020-luku<\/a><\/div>\r\n<\/div>\r\n\r\n<h3 style=\"clear: both; padding-top: 25px;\">1980-luvun opetusmenetelmi\u00e4<\/h3>\r\n<div style=\"margin: auto;\">\r\n<p>1980-luku oli vilkkaan pedagogisen kehitt\u00e4misen aikaa. Vuosikymmenen vaihtuessa kouluhallitus p\u00e4ivitti eri oppiaineiden sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Nyt erotettiin kaikille tarkoitettu perusoppiaines (ydinoppiaines) ja noheville suunnattu lis\u00e4oppiaines. My\u00f6s tuntijakoon tehtiin muutoksia.<\/p>\r\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-3949\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/OPS1985.jpg\" alt=\"\" width=\"277\" height=\"400\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/OPS1985.jpg 277w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/OPS1985-208x300.jpg 208w\" sizes=\"auto, (max-width: 277px) 100vw, 277px\" \/><span style=\"white-space: nowrap;\">Iso muutos tehtiin<\/span> vuonna 1985, kun uusi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korvasi 1970-luvun POPS:in. Nyt haluttiin palauttaa kunnille rajattu &#8211; mutta kuitenkin &#8211; oikeus tehd\u00e4 opetussuunnitelmasta itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6inen. Kouluja ja opettajia innostettiin ns. sis\u00e4iseen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\r\n<p>Vuosikymmenen puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen alettiinkin monessa koulussa etsi\u00e4 itselle istuvia menetelmi\u00e4. Kaikkea sai kokeilla, eik\u00e4 tulosvastuuta ollut. Vaihtoehtokoulut kiinnostivat: Steiner, Montessori, Freinet&#8230; Taide, mm. ilmaisutaito ja pedagoginen draama olivat kovia, pehmeit\u00e4 juttuja. Prosessikirjoitus saapui Suomeen. Muutaman vuosikymmenen naftaliinissa ollut kokonaisopetus her\u00e4si henkiin. Vuonna 1989 ilmestyi eheytt\u00e4misen tueksi <em>Eheytetyn opetuksen k\u00e4sikirja<\/em>. Espoolaisoppilaita vietiin bussilla uimahalleihin ja teatteriin.<\/p>\r\n<p>Ensimm\u00e4iset musiikkiluokat oli perustettu jo ennen 1970-lukua. Nyt painotetun opetuksen luokkien kirjo laajeni: My\u00f6s Espooseen syntyi kielikylpyluokkia, liikuntaluokkia, luma-luokkia\u2026<br \/><br \/>T\u00e4rkeit\u00e4 ajovoimia oli uusi oppimisk\u00e4sitys: kognitivismi. Oppiminen ei ollutkaan vain tarkkaavaista kuuntelua, vaan se oli informaation aktiivista prosessointia; tiedon hakua ja uuden tiedon liitt\u00e4mist\u00e4 vanhaan.<\/p>\r\n<figure id=\"attachment_3947\" aria-describedby=\"caption-attachment-3947\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-3947 size-medium\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/Engestrom-300x277.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"277\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/Engestrom-300x277.jpg 300w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/Engestrom.jpg 700w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-3947\" class=\"wp-caption-text\">Yrj\u00f6 Engestr\u00f6m<\/figcaption><\/figure>\r\n<p><span style=\"white-space: nowrap;\">Yh\u00e4 tarvittavan<\/span> pysyv\u00e4n tiedon siirron uudeksi ty\u00f6kaluksi Yrj\u00f6 Engestr\u00f6m kehitti idean orientaatioperustasta: Opettajan oli kiteytett\u00e4v\u00e4 opittavan asian olennaiset tekij\u00e4t malliksi tai kartaksi. Orientaatiopetusta voi olla analogia, tai kuvaus opittavasta asiasta kokonaisuutena, sen yksinkertaisimmassa, pelkistetyss\u00e4 muodossa, er\u00e4\u00e4nlaisena alkusoluna. Engestr\u00f6min mukaan esim. suuren \u00f6ljynjalostamon alkuidea on tislaus. Jos ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tislauksen periaatteen, on helppo hahmottaa monimutkaisen teollisuuslaitoksen toiminta. Kokonaiskuva ensin ja sitten esitell\u00e4\u00e4n ja selitet\u00e4\u00e4n uudet asiat yksi kerrallaan.<\/p>\r\n<p>Oppiakseen uutta oppilaiden oli itse tutkittava omia aiempia k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n. Mainioksi avuksi tuli <em>mind map<\/em>, k\u00e4sitekartta. K\u00e4sitekartan idea oli p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa se, ett\u00e4 kirjoittamalla johonkin tutkittavaan asiaan liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet ja niiden v\u00e4liset suhteet ns. v\u00e4itelinkkien avulla (esim. Josta seuraa, ett\u00e4\u2026) oppilas tulee tietoiseksi siit\u00e4, mit\u00e4 jo tiet\u00e4\u00e4. Opetuksen j\u00e4lkeen k\u00e4sitekarttaa p\u00e4ivitettiin.<\/p>\r\n<p>Arviointia pehmennettiin. Kilpailun sijaan haluttiin vahvistaa itseluottamista ja yhteisty\u00f6t\u00e4. Sanallista arviointia, ja jopa suullista lis\u00e4ttiin. Todistusarvostelu voitiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 suorittamatta sen lukukauden aikana, jolloin aineen opiskelu ala-asteella aloitettiin &#8211; esim. historia viel\u00e4 viidennell\u00e4 luokalla.<\/p>\r\n<p><strong>Vuosikymmenen innovaatio: leirikoulu<\/strong><\/p>\r\n<p>Pohjoismaisilla luokanopettajap\u00e4ivill\u00e4 elokuussa 1982 Hanasaaressa her\u00e4tti paljon huomiota tanskalainen esitys leirikouluista. Tanskassa leirikouluja oli j\u00e4rjestetty kymmenisen vuotta. Ne eiv\u00e4t olleet ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4, vaan niiden tarkoitus oli opettaa oppilasta n\u00e4kem\u00e4\u00e4n maailma ja todellisuus sellaisena kuin se oli koulun ulkopuolella.<\/p>\r\n<p>Tanskassa leirikoulussa oli aina mukana kolme opettajaa. Jokaisen opettajan ei ollut pakko l\u00e4hte\u00e4 leirikouluun, mutta luokanvalvojan oli kuitenkin j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 niin, ett\u00e4 h\u00e4nen oma luokkansa voi osallistua. Innostus tarttui. Leirikouluaate levisin nopeasti Suomessa.<\/p>\r\n<p>Vuonna 1983 peruskoululakiin (PkL 26\u00a7\/1983) ja vuoden 1985 opetussuunnitelmaan tuli lupa antaa opetusta my\u00f6s koulun ulkopuolella. Leirikoulu mainittiin uutena ty\u00f6tapana.<\/p>\r\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-3966\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/leirikoulu-300x224.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"224\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/leirikoulu-300x224.jpg 300w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/leirikoulu.jpg 700w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><span style=\"white-space: nowrap;\">Leirikoulu oli<\/span> yleens\u00e4 usean p\u00e4iv\u00e4n mittainen. Matkat, y\u00f6pyminen jne. rahoitettiin joko j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erilaisia rahankeruutempauksia yhdess\u00e4 luokkatoimikuntien kanssa tai yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla: ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 leirimaksu. Perheet, jotka halusivat lapselleen leirikokemuksen, maksoivat sen. Jos perheell\u00e4 ei ollut rahaa, ja lapsi halusi l\u00e4hte\u00e4, mukaan saattoi p\u00e4\u00e4st\u00e4 stipendill\u00e4.<\/p>\r\n<p>Monet opettajat suunnittelivat itse leirikoulunsa ohjelman. Mutta pian kouluille markkinoitiin valmispaketteja mm. kisa- ja nuoriso- ja leirikeskuksiin. My\u00f6s laivayhti\u00f6 Silja Line huomasi markkinaraon ja mainosti matkoja Ruotsiin, mm. el\u00e4intarhaan. Varsin pian leirikoulut ulottuivat my\u00f6s kauemmaksi Eurooppaan, kuten Kreikkaan. Opettajien tueksi ilmestyi vuonna 1989 leirikoulun k\u00e4sikirja.<\/p>\r\n<p>Espoo suhtautui leirikouluihin hyvin my\u00f6nteisesti. Opettaja sai niiden suunnittelusta ihan asiallisen korvauksen.<\/p>\r\n<p>Sitten tuli takaisku, ja se tuli Espoosta.<\/p>\r\n<p>Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 espoolaiskoulussa j\u00e4rjestettiin 2000-luvun alussa leirikoulu, joka rahoitettiin ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vanhemmilta osallistumismaksu. Er\u00e4\u00e4n oppilaan \u00e4iti teki asiasta valituksen, ja viranomaiset tarkensivat s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4. Uusien ohjeiden mukaan koulu ei saanut ker\u00e4t\u00e4 rahaa eik\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppilaille maksullista ohjelmaa.<\/p>\r\n<p>Jotta leiritoiminta ei olisi kokonaan hyytynyt, hyv\u00e4ksyttiin kuitenkin menettely, jossa vanhemmat ker\u00e4siv\u00e4t rahaa, lahjoittivat rahat koulun tilille, ja niill\u00e4 rahoilla leirille p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kaikki halukkaat. Kun laskut hoidettiin koulun budjetin kautta, kotimaisista menoista saatiin alv-etu.<\/p>\r\n<p>My\u00f6s opetushallitus otti kantaa asiaan omassa tiedotteessaan. Siin\u00e4 kerrattiin, ett\u00e4 oikeus maksuttomaan opetukseen on kirjattu perustuslakiin (PL 6\u00a7) ja ett\u00e4 se on subjektiivinen oikeus. Opetussuunnitelmaan perustuvasta opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia, vaan koulujen yll\u00e4pit\u00e4jien tuli osoittaa taloudellisten edellytystens\u00e4 puitteissa resurssit opintok\u00e4yntej\u00e4 ja retki\u00e4 varten. N\u00e4ihin kohtuullisin kustannuksiin saatiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ns. valtionosuutta. Leirikouluja sai tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla, mutta varojen keruun tuli olla oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista.<\/p>\r\n<p>Espoossa aloitettiin uusi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6: Kouluilla ei saanut en\u00e4\u00e4 olla omia pankkitilej\u00e4. N\u00e4in menetettiin alv-hy\u00f6ty. Vanhempien tuli huolehtia leirikoulun rahoista.<\/p>\r\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koulutuksen kehittyminen Espoossa\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Kansisivulle 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku 1980-luvun opetusmenetelmi\u00e4 1980-luku oli vilkkaan pedagogisen kehitt\u00e4misen aikaa. Vuosikymmenen vaihtuessa kouluhallitus p\u00e4ivitti eri oppiaineiden sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Nyt erotettiin kaikille tarkoitettu perusoppiaines (ydinoppiaines) ja noheville suunnattu lis\u00e4oppiaines. My\u00f6s tuntijakoon tehtiin muutoksia. Iso muutos tehtiin vuonna 1985, kun uusi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korvasi 1970-luvun POPS:in. Nyt haluttiin palauttaa kunnille&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/koulutus-espoossa-1980-luvulla\/1980-luvun-opetusmenetelmia\/\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">1980-luvun opetusmenetelmi\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":3168,"menu_order":29,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-3679","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3679","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3679"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3679\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3977,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3679\/revisions\/3977"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3679"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}