{"id":4140,"date":"2022-12-15T06:05:20","date_gmt":"2022-12-15T04:05:20","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?page_id=4140"},"modified":"2022-12-15T15:26:52","modified_gmt":"2022-12-15T13:26:52","slug":"mankkaa-50-vuotta-sitten","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/mankkaa-50-vuotta-sitten\/","title":{"rendered":"Mankkaa 50 vuotta sitten"},"content":{"rendered":"\n

Markku Melkko<\/em><\/p>\n\n\n\n

Viime sotiin asti Mankkaa oli vanhaa maatalousseutua laajoine peltoalueineen. Jo vuoden 1540 veroluettelossa mainittu Mankans \u00d6sterg\u00e5rd oli toinen Mankkaan vanhoista ratsutiloista. 1900-luvun alussa \u00d6ster Mankans tunnettiin jo nimell\u00e4 Gamla Mankans. Kartanon maitten pinta-ala oli 164 hehtaaria. Sotien j\u00e4lkeen vuonna 1944 kartanon silloinen omistaja, kuopiolainen kauppaneuvos Veikko Nylund joutui luovuttamaan maita siirtov\u00e4elle ja sodasta palanneille rintamamiehille. Nylund alkoi palstoittaa ja myyd\u00e4 tonttimaata omakotiasukkaille. Mankkaasta alkoi muodostua pientalovaltainen asuinalue. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neen 14 hehtaarin suuruisen kantatilan viimeinen omistaja oli Inkerinmaalta evakkona tullut Matti Kukkonen. H\u00e4nen perikuntansa myi alueen Espoon kauppalalle vuonna 1967. Yl\u00e4-Mankkaan kartano siirtyi Orion Oy:n omistukseen v. 1945 ja Vanhan-Mankkaan kartano Espoon kauppalalle vuonna 1967.<\/p>\n\n\n\n

Mankkaa oli 1970-luvun alussa pieni Espoon kauppalanosa. Asukkaita siell\u00e4 oli noin 2500. Pohjoisessa alue rajoittui vasta valmistuneeseen Tarvon eli Turun moottoritiehen, id\u00e4ss\u00e4 oli rajana Turvesuo ja sen kaatopaikka. Etel\u00e4ss\u00e4 oli vastassa kasvava Pohjois-Tapiola ja nykyinen Merituulentie sek\u00e4 l\u00e4nness\u00e4 Henttaan pellot.<\/p>\n\n\n\n

Kaavoitus<\/p>\n\n\n\n

Tapiolan suuralueen kaavarunkosuunnitelma oli valmistunut 1971. Espoo oli tuolloin Suomen villi l\u00e4nsi. Suuret rakennusliikkeet vaikuttivat vahvasti kauppalan kaavoitusvirkamiehiin ja asemakaavalautakuntaan. Kaavoituskysymys oli 1970-luvun alun suurin huolenaihe Mankkaalla. Rakennusliikkeet ja Espoon kunta vastaan Mankkaan asukkaat. Etujaan ajaakseen oli v 1966 perustettu Mankkaan Omakotiyhdistys Ry. J\u00e4seni\u00e4 yhdistyksess\u00e4 oli 350 vuonna 1972. Mankkaan kaava-alueet olivat: Seilim\u00e4ki, Koivumankkaa, Taavinharju, Sinim\u00e4ki, Kiiltokallio, Lukupuro, Vanha-Mankkaa. Esimerkiksi Koivu-Mankkaalle oli rakennusliike R\u00e4ty suunnitellut 9 kpl 8-kerroksisia kerrostaloja. Seilim\u00e4keen (Polar) kerrostaloalue ja palvelukeskus, Taavinharjulle 125 pientaloa sek\u00e4 kerrostaloja (R\u00e4ty) sek\u00e4 Taavinharjun ylitt\u00e4v\u00e4 kokoojatie. Turvesuolle oli kaavailtu 5-kerroksisia teollisuusrakennuksia. Kaavasuunnitelmista valitettiin aina Sis\u00e4asianministeri\u00f6\u00f6n asti. Mankkaalaisten aktiivinen toiminta johti kaavoitussuunnitelmien keventymiseen.<\/p>\n\n\n\n

Rakennuskanta<\/p>\n\n\n\n

Omakotitalot olivat nousseet \u201dhartiapankki\u201d- periaatteella eli tontinomistajan ja talkoov\u00e4en voimin. Tyypillisi\u00e4 omakotialueita olivat Juhanila sek\u00e4 Repoaho (nyk Torpparintien alue). 1970-luvun alussa rintamiestalotyypeist\u00e4 oltiin jo siirtym\u00e4ss\u00e4 tiiliverhoiltuihin 1-2 perheen rakennuksiin. Mankkaan ensimm\u00e4iset rivitalot, As oy Mankkaan Kolme Kulmaa, Seilim\u00e4ki 18 ja As.oy Mankkaan Rivirinne, Seilim\u00e4ki 25 valmistuivat vuosina 1959 ja 1961. Mankkaantien varteen (Vanhan-Mankkaantie 20) nousi rivitalo vuonna 1965.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Juhanila. Takana Virtasen talo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mankkaan kunnallistekniikka oli viel\u00e4 1970 alussa puutteellista. Vesijohdot ja viem\u00e4r\u00f6inti oli vajavaista. Muun muassa Seilim\u00e4en uudet rivitalot olivat ilman viem\u00e4ri\u00e4. Vain p\u00e4\u00e4tiet (Koivu-Mankkaantie, Mankkaantie ja Juhanilantie nyk. Kokinkyl\u00e4ntie) olivat p\u00e4\u00e4llystettyj\u00e4 ja valaistuja.<\/p>\n\n\n\n

Kaatopaikka ja kivenmurskaamo<\/p>\n\n\n\n

Mankkaan ja Laajalahden v\u00e4liss\u00e4 olleen Espoon laajimman suon turvetuotanto loppui 1950-luvulla. Suoaluetta alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Espoon ja my\u00f6hemmin yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kaatopaikkana. Alueen pinta-ala oli laajimmillaan 48 hehtaaria. Kaatopaikkavedet johdettiin surutta suoraan Mankkaanpuroon. Kaatopaikan ja siell\u00e4 sijainneen asfalttiaseman haju- ja ymp\u00e4rist\u00f6haitat sek\u00e4 Mankkaan kansakoulua sivuava vilkas kaatopaikkaliikenne saivat mankkaalaiset nousemaan vastarintaan. Kaatopaikan it\u00e4puolelle oli lis\u00e4ksi suunniteltu siirrett\u00e4v\u00e4ksi Erkki M. Pekkinen Oy:n kivenmurskaamo Olarista. Mankkaan Omakotiyhdistys aloitti 1970-luvun alussa vuosia kest\u00e4neen taistelun kaatopaikka- ja kivenmurskaustoiminnan lopettamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Mankkaan kaatopaikkaan liittyi olennaisesti sen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kyh\u00e4tty h\u00f6kkelikyl\u00e4. Sit\u00e4 asuttivat l\u00e4hinn\u00e4 asunnottomat alkoholistit. Osa heist\u00e4 k\u00e4vi ansioty\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hiseudun ja etenkin Tapiolan rakennusty\u00f6mailla. Toimeentuloa saatiin \u201dMankkaan valinnaksi\u201d kutsutulta kaatopaikalta, pontikankeitosta ja varpuluutien myynnist\u00e4 l\u00e4hiseudun taloihin. Alueella asui toistasataa henkil\u00f6\u00e4 – kaikista yhteiskuntaluokista. Joukossa mm. entinen Espoon taidekoulun johtaja.<\/p>\n\n\n\n

Tiet ja kulkuyhteydet<\/p>\n\n\n\n

Mankkaantie ja Juhanilantie olivat kokoojakatuja. Tapiolan ja Etel\u00e4-Espoon kasvun seurauksena liikenne alkoi ruuhkautua ja onnettomuudet lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Vuonna 1971 Mankkaalla sattui kaikkiaan 29 liikenneonnettomuutta, joista 9:st\u00e4 aiheutui henkil\u00f6vahinkoja ja 1 johti kuolemaan. Mankkaalaiset tekiv\u00e4t useita esityksi\u00e4 liikenneturvallisuuden parantamiseksi. vaadittiin mm nopeusrajoituksen alentamista, uusia jalankulkuteit\u00e4 sek\u00e4 liikennevaloja Mankkaantien ja Sep\u00e4nkyl\u00e4ntien (nk. Kruunutie) risteykseen. Tapiolan suuralueen kaavaluonnokseen vuodelta 1971 sis\u00e4ltyi uudet valtavat Mankkaata koskevat tiesuunnitelmat. Ehdotukseen sis\u00e4ltyi kaksi moottoritieluokkaa olevaa hanketta. Toinen niist\u00e4 olisi kulkenut it\u00e4-l\u00e4nsisuunnassa Seilim\u00e4en ja Kiiltokallion ja toinen pohjois-etel\u00e4suunnassa silloista Mankkaantiet\u00e4 korvaava leve\u00e4 v\u00e4yl\u00e4 Vanhan-Mankkaan ja Koivu-Mankkaan l\u00e4nsipuolitse. Uudet tiehankkeet monimutkaisine eritasoliittymineen olisivat toteutuessaan pirstoneet koko Mankkaan alueen. Mankkaalaisten perustama Kaavatoimikunta laati suunnitelmista oman vastaehdotuksensa ja esitti Turvesuolle tulevaa vaihtoehtoa eli my\u00f6hemmin toteutettua Turveradantien linjausta. Seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 tulleessa kaavarunkoluonnoksessa oli huomioitu merkitt\u00e4v\u00e4 osa mankkaalaisten muutosehdotuksista.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1940 perustetun Espoon Liikenne Oy:n bussit kuljettivat edelleen mankkaalaisia. Vaaleanvihreit\u00e4 linja-autoja koristivat punaiset ja tummavihre\u00e4t raidat. Mankkaalaisia palvelivat linja 109 Hki-Tapiola-Mankkaa-Kauniainen, linja 110 Hki-Tapiola-Mankkaa-Kilo-Lepp\u00e4vaara-Hki, linja 107 Hki-Tapiola-Mankkaa-Juhanila sek\u00e4 linja 15 Tapiola-Mankkaa-Kilo-L\u00e4hderanta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Espoon Auton bussivarikko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Liikenn\u00f6itsij\u00e4 Kauko S\u00e4ll\u00e4l\u00e4n omistaman Espoon Auto Oy:n bussitallit sijaitsivat nykyisen liikekeskus Mankkaan Portin paikalla. Halleissa oli tilaa 50 linja-autolle. Niiden pakokaasut ja maaper\u00e4\u00e4n valuneet \u00f6ljy ja polttoaineet vaivasivat asukkaita. P\u00e4\u00e4st\u00f6haitoista sek\u00e4 bussitallien laajennussuunnitelmasta tehtiin valituksia Espoon virkamiehille ja hanke ei toteutunut.<\/p>\n\n\n\n

Mankkaan koulu<\/p>\n\n\n\n

Koulu valmistui v. 1953 ja lis\u00e4rakennus v. 1963. Koulun tontin oli lahjoittanut Orion Oy. Espoon siirrytty\u00e4 peruskouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n Mankkaan koulussa sijaitsi ala-aste. Johtajaopettajana toimi 1970-luvun alussa Anneli Ahde. Muita pitk\u00e4aikaisia opettajia olivat mm. Anna Herttua, Jenny Nilsson ja Maire Hangasmaa. Mankkaan koulusta lukio-opintoja jatkettiin Tapiolan, Etel\u00e4-Espoon tai jopa Lauttasaaren yhteiskoulussa.<\/p>\n\n\n\n

Koulun piha-alueelle Espoon kunta oli kunnostanut pienen urheilukent\u00e4n. Siell\u00e4 pelattiin kes\u00e4isin lento-, pes\u00e4- ja jalkapalloa. Talvisin luisteltiin tai pelattiin j\u00e4\u00e4kiekkoa.<\/p>\n\n\n\n

Koulun lis\u00e4rakennuksessa toimi Mankkaan neuvola sek\u00e4 yksityinen lasten p\u00e4iv\u00e4koti.<\/p>\n\n\n\n

Yritystoimintaa<\/p>\n\n\n\n

Suuryrityksi\u00e4 alkoi nousta Mankkaalle 70-luvun alussa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimi jo vuodesta 1945 l\u00e4htien L\u00e4\u00e4ketehdas Orion Oy, joka oli hankkinut omistukseensa vanhan Yl\u00e4-Mankkaan kartanon maat. Sinim\u00e4en alueesta oli muodostumassa ty\u00f6paikka-alue. Siell\u00e4 toimivat l\u00e4htien mm Oy Phillips (1963) ja Rettig-Strengberg Marketing Oy (1969) sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6asennusliike Karl H. Nordstr\u00f6m. Lis\u00e4ksi rakenteilla olivat Rank Xerox Oy:n ja Suomen 3M:n uudisrakennukset.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nuurtilan kauppapuutarha sijaitsi vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 Mankkaan koulua, Mankkaantien etel\u00e4puolella. Puutarhaliikkeen perustajat Toini ja V\u00e4in\u00f6 Nuurtila olivat Porkkalan siirtolaisia, jotka ostivat tilansa Vanhan-Mankkaan kartanon omistajalta Veikko Nylundilta v. 1945. Nuurtilan puutarhan tuotteet olivat haluttuja my\u00f6s Mankkaan ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Unionin bensiiniasema<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mankkaan ensimm\u00e4inen bensiiniasema oli vuonna 1971 valmistunut Oy Union-\u00d6ljy Ab:n jakeluasema. Se sijaitsi Mankkaantien ja Kiiltokalliontien risteyksess\u00e4. Polttoaineiden ja autotarvikkeiden lis\u00e4ksi sielt\u00e4 sai ostaa kioskituotteita. Mankkaan Union oli suosittu nuorison kokoontumispaikka.<\/p>\n\n\n\n

Muita yrityksi\u00e4 olivat vesi-l\u00e4mp\u00f6asennusliike Halmesvaara Oy Pengertiell\u00e4 (nyk. Visakoivuntie) sek\u00e4 TV-huolto Paavon Paimen Oy Veikkolantiell\u00e4 (nyk. Mankkaanmalmi).<\/p>\n\n\n\n

Elintarvikeliikkeit\u00e4 oli useita. Suurin oli v. 1948 valmistunut HOK:n myym\u00e4l\u00e4 Mankkaantien ja Pohjolantien (nyk. Torpparintie) risteyksess\u00e4. 2-kerroksisessa rakennuksessa oli kaksi myym\u00e4l\u00e4huonetta, toinen elintarvikkeille ja toinen sekatavaroille. Yl\u00e4kerrassa oli myym\u00e4l\u00e4henkil\u00f6kunnan asuntoja.<\/p>\n\n\n\n

Osuusliike Elannon myym\u00e4l\u00f6it\u00e4 oli Mankkaalla kaksi. Vanhin sijaitsi vuonna 1958 valmistuneessa myym\u00e4l\u00e4rakennuksessa Koivumankkaalla (nyk. Koivuviidantie 22). Siell\u00e4 aikaisemmin ollut parakkimyym\u00e4l\u00e4 oli siirretty Juhanilaan Laurintien ja Juhanilantien (nyk. Kokinkyl\u00e4ntie) risteykseen.<\/p>\n\n\n\n

Elin- ja taloustarvikeliike Nemlander toimi osoitteessa Mankkaantie 84 (nyk. Mankkaantie 32) nykyisen liikerakennuksen paikalla. Kauppaliike oli tunnettu hyvist\u00e4 lihatuotteistaan.<\/p>\n\n\n\n

Toinen yksityinen elintarvikeliike oli kauppias S. Kassim\u00e4en myym\u00e4l\u00e4 entisen Tapiolan Leipomon tontilla osoitteessa Mankkaantie 68 (nyk. Mankkaantie 8). L\u00e4hirakennuksessa sijaitsi my\u00f6s leipomo Bebe sek\u00e4 jonkin aikaa Mankkaan postitoimisto. Samassa osoitteessa toimi my\u00f6s hammaslaboratorio Otso Dent.<\/p>\n\n\n\n

Koivumankkaalla oli toiminnassa 1970-luvun alussa jonkin aikaa kauppias H. Salon Mankkaan Valinta.<\/p>\n\n\n\n

Mankkaan postitoimipaikka sijaitsi kansakoulua vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 olevan omakotitalon vuokratiloissa.<\/p>\n\n\n\n

Seilim\u00e4en l\u00e4nsiosassa, nykyisten Seilim\u00e4ki 21 rivitalojen paikalla, oli ns Mikkelsonin hiekkakuoppa, josta paikalliset rakentajat ostivat hiekkaa.<\/p>\n\n\n\n

Harrastustoimintaa ja tapahtumia<\/p>\n\n\n\n

Mankkaan Omakotiyhdistys Ry j\u00e4rjesti Espoon kaupungiksi tulojuhlan Mankkaan koulun pihalla 31.12.1971 klo 23. Juhlat kestiv\u00e4t pari tuntia ja ohjelmassa olivat ilotulitus sek\u00e4 makkaroiden paistoa.<\/p>\n\n\n\n

Omakotiyhdistys edisti my\u00f6s alueen asukkaiden harrastustoimintoja. Vuonna 1970 laadittiin anomus Espoon kauppalalle Vanhan-Mankkaan kartanon vanhan viljamakasiinin kunnostamiseksi nuorisotilaksi. Hanke eteni seuraavina vuosina ja makasiini avattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 v. 1975. Samassa yhteydess\u00e4 peruskorjattiin kartanon pihapiiriss\u00e4 oleva 1700-luvun lopulta oleva v\u00e4entupa kuntalaisten kokoustiloiksi. Kartanon vanha p\u00e4\u00e4rakennus todettiin korjauskelvottomaksi ja p\u00e4\u00e4tettiin purkaa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1972 nuorisolle j\u00e4rjestettiin kirjoituskilpailu. Yli 15-v. sarjan kolme parasta olivat Marita Trontti \u201dYksi Mankkaan nuorista\u201d, palkinto 150,-, Jukka Kekkonen \u201dPerikles\u201d 75,- ja Jorma Tuovinen, \u201dAsiasta kiinnostunut\u201d, 25,-. Alle 15-v sarjan kolme parasta olivat Merja Penttinen \u201dPikku Possu\u201d 150,-, Merja Munnukka ja Marja-Liisa Ravila \u201dKissan tassut\u201d, 75,-, ja Irmeli Kekkonen \u201dVauhtia\u201d 25,-. Seuraavana vuonna oli vuorossa Mankkaa-aiheinen valokuvakilpailu nuorisolle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taavinharjun kisat<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Perinteiset Taavinharjun kisat toteutettiin hiihtokilpailun sijasta pulkkailukilpailuna sunnuntaina 19.3.1972. Sarjan \u201dhidas lasku\u201d voitti Ville Sahanen, aika: edelleen matkalla, 2. Kurt Engman, 23,3. Lumipallon ohiheittokilpailun voittaja oli Mika Kolstela, 2. Antti Ranta.<\/p>\n\n\n\n

Vuotuinen Mankkaan siivousviikko 18 -26.5. tuotti 12 kuorma-autolastia roskia.<\/p>\n\n\n\n

Ilmoittautuminen Sep\u00e4nkyl\u00e4n uuteen lastentarhaan alkoi 17. toukokuuta.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1972 kunnallisvaalien vaalitentti mankkaalaisille ehdokkaille pidettiin Mankkaan kansakoulussa 24.9. Tilaisuuteen osallistui noin 50 henkil\u00f6\u00e4. Yht\u00e4\u00e4n mankkaalaista ehdokasta ei tullut valituksi uuteen kaupunginvaltuustoon.<\/p>\n\n\n\n

Mankkaalla l\u00e4hes kaikki tunsivat toisensa. Yhteishenki oli viel\u00e4 voimissaan. Omakotitonteilla kasvatettiin vihanneksia ja juureksia. Mankkaalaisia huolestuttivat my\u00f6s suunnitelmat liitt\u00e4\u00e4 osia Espoosta Helsinkiin. Nuoriso k\u00e4vi nauttimassa j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 ja virvokkeita Tapiolan baareissa ja elokuvia katsomassa Kino Tapiolassa. Ravintoloissa k\u00e4ytiin Tapiolassa, Kauniaisissa tai vasta-avatussa Hotel Polar Espoossa, nykyisess\u00e4 Nihtisillassa.<\/p>\n\n\n\n

Stig Lindgren l\u00f6yt\u00e4nyt v. 1966 tontiltaan Taavinkyl\u00e4st\u00e4 kivilatomuksen, joka osoittautui tutkimuksissa Mankkaan vanhimmaksi asuinpaikaksi. 1970-luvun alun arkeologissa kaivauksissa l\u00f6ydettiin mm pronssista valmistettuja kaularenkaita, joiden i\u00e4ksi arvioitiin n. 2000 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Stig Lindgrenin haastattelu Mankkaan Uutisissa 2\/1971:
\u201d\u2026jaa, sainhan min\u00e4 l\u00f6yt\u00f6palkkiotakin, 50,- korulta,\u2026 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olen asunut lapsesta asti, k\u00e4yn Kirkkonummella s\u00e4hk\u00f6t\u00f6iss\u00e4\u2026kolmehan noita lapsia on\u2026vi trivs s\u00e5 bra h\u00e4r och bor liksom i p\u00e5san\u2026tieyhteys Juhanilaan olisi toisaalta hyv\u00e4\u2026j\u00e4tepussij\u00e4rjestelm\u00e4n juuri ja juuri saimme\u2026kyll\u00e4 omakotiyhdistys on tarpeellinen, nuo naapuritkin taitavat liitty\u00e4\u2026\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Markku Melkko Viime sotiin asti Mankkaa oli vanhaa maatalousseutua laajoine peltoalueineen. Jo vuoden 1540 veroluettelossa mainittu Mankans \u00d6sterg\u00e5rd oli toinen Mankkaan vanhoista ratsutiloista. 1900-luvun alussa \u00d6ster Mankans tunnettiin jo nimell\u00e4 Gamla Mankans. Kartanon maitten pinta-ala oli 164 hehtaaria. Sotien j\u00e4lkeen vuonna 1944 kartanon silloinen omistaja, kuopiolainen kauppaneuvos Veikko Nylund joutui luovuttamaan maita siirtov\u00e4elle ja sodasta… Jatka lukemista Mankkaa 50 vuotta sitten<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-4140","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4140","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4140"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4166,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4140\/revisions\/4166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}