{"id":2701,"date":"2022-05-19T09:39:33","date_gmt":"2022-05-19T06:39:33","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/?p=2701"},"modified":"2024-01-16T12:21:18","modified_gmt":"2024-01-16T10:21:18","slug":"espoo-1972-juhlaseminaari-11-5-2022","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/2022\/05\/19\/espoo-1972-juhlaseminaari-11-5-2022\/","title":{"rendered":"Espoo 1972 -juhlaseminaari 11.5.2022"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Espoon perinneseura ja lukuisat kotiseutuperinteest\u00e4 kiinnostuneet kaupunginosa- ja asukasyhdistykset kokoontuivat 11.5.2022 Sellon kirjastoon esittelem\u00e4\u00e4n Espoo 1972 -hankkeessa ker\u00e4\u00e4mi\u00e4\u00e4n muistoja Espoosta 50 vuoden takaa ja oman kaupunginosansa kehittyvist\u00e4 viime vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellstr\u00f6m<\/strong> avasi tilaisuuden ja kertoi Espoo 1972 -hankkeen k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4 ja yhteisty\u00f6st\u00e4 kaupunginosayhdistysten kanssa. Perinneseuran toiminnan tarkoituksena on ker\u00e4t\u00e4, tallentaa ja julkaista espoolaista perinnetietoa ja paikallishistoriaa, ja hanke on t\u00e4llaista toimintaa ja samalla osa Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden ohjelmaa.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurijohtaja Susanna Tommila<\/strong> toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen. Kaupunki on kasvanut 50 vuoden aikana ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla ja kasvaa edelleen: t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 odotetaan viel\u00e4 50000 asukkaan lis\u00e4yst\u00e4. Samalla maahanmuuttajien ja ik\u00e4\u00e4ntyvien osuus kasvaa. Uusia asuinalueita syntyy ja uusia kulkuyhteyksi\u00e4 rakennetaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata katsoa my\u00f6s taaksep\u00e4in ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omaa historiaamme. Paikallishistorian ja muistitiedon ker\u00e4\u00e4minen ja tallentaminen on siten t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 osin kaupunginmuseon ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 yksityisten ja yhdistysten ansiokas ty\u00f6. N\u00e4in ker\u00e4tty aineisto tulee olemaan arvokasta historiatietoa ja l\u00e4hdeaineistoa tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Esko Uotila<\/strong> perinneseurasta kertoi Espoo 1972 -hankkeen taustoista. Espoon nopea kasvu 100 000 asukkaasta 300 000 asukkaan kaupungiksi on johtanut nopeaan kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n ja el\u00e4m\u00e4ntavan muutokseen, johon liittyv\u00e4n muistitiedon ker\u00e4\u00e4minen juuri nyt on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Esimerkkin\u00e4 murroksesta on liike-el\u00e4m\u00e4n muutos: 1970-luvulla kaikkialla Espoossa oli l\u00e4himyym\u00e4l\u00f6it\u00e4 ja monessa kaupunginosassa ostoskeskus. Nyt monet niist\u00e4 ovat joutuneet v\u00e4istym\u00e4\u00e4n kauppakeskusten tielt\u00e4. Kaupunkisuunnittelussa on my\u00f6s otettava huomioon kulttuuriperint\u00f6, ymp\u00e4rist\u00f6 ja asukkaille t\u00e4rke\u00e4t paikat kotikaupungissa.<\/p>\n\n\n\n

Espoo 1972 -perinteenkeruuhankkeessa on mukana noin 20 yhdistyst\u00e4, joista puolet osallistui seminaariin. Keruu jatkuu ja seuraava t\u00e4ht\u00e4in on Espoo juhlii! -viikolla ja Espoo-p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 elokuun lopulla. Keruuta jatketaan sen j\u00e4lkeenkin. Tietoa kaupunginosien kehityksest\u00e4 ja asukkaiden muistoja omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja elinpiirist\u00e4\u00e4n ker\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa vuoden loppuun asti.<\/p>\n\n\n\n

Esko Uotila esitteli Espoo 1972 -teemasivuston<\/a> nykyist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4, miten sivustolle voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 omia muistojaan sivustolla julkaistavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunginosa- ja asukasyhdistysten terveiset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pirkko Sillanp\u00e4\u00e4<\/strong> Keski-Espoo -seurasta kertoi vuonna 1989 perustetun yhdistyksen julkaisutoiminnasta. Keski-Espoo Sanomia on julkaistu keskeytyksett\u00e4. Vanhimpia lehti\u00e4 olisi tarpeen digitoida laajempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten. Seuran julkaisemista kirjoista erityisesti Keski-Espoo 45 vuotta osana kaupunkia<\/em> kertoo my\u00f6s kaupungiksi tulon ajalta. Seura on tuottamassa lis\u00e4\u00e4 tietoa ja muistoja julkaistavaksi Espoo 1972 -sivuilla.<\/p>\n\n\n\n

Arja Salmi<\/strong> Lepp\u00e4vaara-seurasta kertoi Maxi-marketista, joka avattiin marraskuussa 1971, ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 nostalgiasta, muistoesineist\u00e4 ja kauppakeskuksen vaiheista ja merkityksest\u00e4 vuosien varrella. H\u00e4n muistutti my\u00f6s, ett\u00e4 Helsingin alueliitosvaatimukset Lepp\u00e4vaarassa p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t vasta, kun Espoosta tuli kaupunki.<\/p>\n\n\n\n

Lounais-Espoon Omakotiyhdistyksen Antti J\u00e4rvinen <\/strong>kuvasi Espoon kasvun vaikutuksia omakotiasutukselle mm. tiivistyneen rakentamisen ja L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Yhdistys on ker\u00e4nnyt jo useita muisteloita, mm. Markku Sistosen muistoja N\u00f6ykki\u00f6st\u00e4. Yhdistys julkaisi vuonna 2012 historiikin yhdistyksen t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 50 vuotta. T\u00e4n\u00e4 vuonna on tarkoitus julkaista 60-vuotishistoriikki.<\/p>\n\n\n\n

Mankkaa-Seuran Markku Melkko<\/strong> kertoi Kaatopaikasta golfkent\u00e4ksi<\/em> -kirjasta, jossa kuvataan Mankkaan vaiheet vuosilta 1973-2020. Siin\u00e4 kerrotaan \u201cMankkaan valinnasta\u201d ja muista kaatopaikan lieveilmi\u00f6st\u00e4. iAsukaslehti Mankkaan Uutiset<\/em> ilmestyy kolme kertaa vuodessa. <\/p>\n\n\n\n

Antero Krekola<\/strong>\u00a0Matinkyl\u00e4-Seurasta kertasi Espoon kasvun taustalla olleita elinkeinorakenteen muutosta ja maaltamuutto. Espoossa vastauksena oli l\u00e4hi\u00f6iden aluerakentaminen, joka vaikutti vahvasti my\u00f6s Matinkyl\u00e4n seudulla. Kun 1972 kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti nelj\u00e4st\u00e4 aluekeskuksesta (Muurala, Lepp\u00e4vaara, Tapiola ja Kivenlahti) Matinkyl\u00e4 ei ollut mukana, vaan sit\u00e4 pidettiin Tapiolan l\u00e4ntisen\u00e4 l\u00e4hi\u00f6n\u00e4. Matinkyl\u00e4-Seura on k\u00e4ynnist\u00e4nyt perinteenkeruuta my\u00f6s paikallisten el\u00e4kel\u00e4isj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Tavoitteena on tuottaa Matinkyl\u00e4-Seuralle tietopankki paikallisesta historiasta.<\/p>\n\n\n\n

Nuuksion Siikaj\u00e4rven Asukasyhdistyksen puheenvuorossa otettiin esille Nuuksion koulun lakkauttaminen. Koulun historiaa ollaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 talteen. Yhdistys on perustettu 2015.\u00a0 Se on k\u00e4ynnist\u00e4nyt kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6hankkeen\u00a0Siikaj\u00e4rven seutu vuosien varrella<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Nuuksio-Seuran Hannele Kerola<\/strong> kertoi yhdistyksen 90 vuoden historiasta. Nuuksio-lehti on ilmestynyt 1970-luvun alusta ja ilmestyy nelj\u00e4 kertaa vuodessa. Vuosittain valitaan kyl\u00e4nvanhin ja heid\u00e4n kertomuksensa on koottu yhteen. Yhdistyksen historiikki on tekeill\u00e4. Alueen muutos on 50 vuoden aikana ollut suhteellisen v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.  Seudulla on p\u00e4\u00e4osin omakotiasutusta, mutta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vaikuttamassa alueella merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Kiitokset kulttuurijohtajalle, yhdistyksille ja yleis\u00f6lle osallistumisesta Espoo 1972 -juhlaseminaariin!
Perinteenkeruu 50 vuoden takaisesta Espoosta jatkuu hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Espoon perinneseura ja lukuisat kotiseutuperinteest\u00e4 kiinnostuneet kaupunginosa- ja asukasyhdistykset kokoontuivat 11.5.2022 Sellon kirjastoon esittelem\u00e4\u00e4n Espoo 1972 -hankkeessa ker\u00e4\u00e4mi\u00e4\u00e4n muistoja Espoosta 50 vuoden takaa ja oman kaupunginosansa kehittyvist\u00e4 viime vuosikymmenin\u00e4. Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellstr\u00f6m avasi tilaisuuden ja kertoi Espoo 1972 -hankkeen k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4 ja yhteisty\u00f6st\u00e4 kaupunginosayhdistysten kanssa. Perinneseuran toiminnan tarkoituksena on ker\u00e4t\u00e4, tallentaa ja julkaista espoolaista perinnetietoa ja paikallishistoriaa,… Jatka lukemista Espoo 1972 -juhlaseminaari 11.5.2022<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2701","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2701","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2701"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2701\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4187,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2701\/revisions\/4187"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2701"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2701"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2701"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}