{"id":495,"date":"2025-11-11T14:27:12","date_gmt":"2025-11-11T12:27:12","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/?page_id=495"},"modified":"2025-11-11T15:47:08","modified_gmt":"2025-11-11T13:47:08","slug":"uolevi-itkonen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/uolevi-itkonen\/","title":{"rendered":"Uolevi Itkonen \u2013 L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4n luoja ja Espoon perinnety\u00f6n pioneeri"},"content":{"rendered":"\n

Uolevi Itkonen \u2013 L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4n luoja ja <\/strong>Espoon perinnety<\/strong>\u00f6<\/strong>n pioneer<\/strong>i <\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Toimittanut Martti Hellstr\u00f6m<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Valtiotieteen maisteri Uolevi Itkonen<\/strong> tunnetaan ennen kaikkea L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4<\/em>-lehden perustajana ja pitk\u00e4aikaisena p\u00e4\u00e4toimittajana sek\u00e4 Espoon kotiseututy\u00f6n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vaikuttajana. H\u00e4n on Espoon kulttuuriel\u00e4m\u00e4n tunteva journalisti, kirjailija ja yhteis\u00f6jen rakentaja, jonka ty\u00f6 on j\u00e4tt\u00e4nyt  pysyv\u00e4n j\u00e4ljen kaupungin paikallisidentiteettiin.<\/p>\n\n\n\n

Varhaiset vuodet ja uran alku<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Uolevi Itkonen k\u00e4vi koulunsa Tampereella, miss\u00e4 h\u00e4nen lehtimiesuransa alkoi sosiaalidemokraattisessa Kansan Lehdess\u00e4<\/em>. Arvo \u201dPoika\u201d Tuominen tarjosi parikymppiselle Uoleville ensimm\u00e4isen kolumnistipestin, josta alkoi monivaiheinen toimittajantie. Seuraavaksi h\u00e4n ty\u00f6skenteli SuomiTV:ll\u00e4 ja my\u00f6hemmin Helsingin yliopiston H\u00e4m\u00e4l\u00e4is-Osakunnan H\u00e4ll\u00e4py<\/em>\u00f6<\/em>r\u00e4<\/em>-lehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tapiolan vuodet ja L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4n synty<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tapiolan kehitt\u00e4j\u00e4 Heikki von Hertzen<\/strong> houkutteli Itkosen vuonna 1964 Tapiola T\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/em> -asukaslehden p\u00e4\u00e4toimittajaksi ja Asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6n tiedotusp\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi. Lehden tarkoituksena oli toimia uudisasukkaiden yhdyssiteen\u00e4, mutta Itkonen visioi laajemmin: h\u00e4n perusti siit\u00e4 ilmaisen paikallislehden, L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4n<\/em>, joka rahoitti toimintansa ilmoitusmyynnill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mallia otettiin Urpo Lahtisen Tamperelaisesta<\/em>. Lehden nimen ja logon v\u00e4rin suunnitteli Itkonen itse. Ensimm\u00e4inen numero ilmestyi tammikuussa 1969, ja L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4st\u00e4<\/em> kasvoi nopeasti Espoon merkitt\u00e4vin ilmaisjakelulehti ja paikallisen identiteetin rakentaja.<\/p>\n\n\n\n

Itkonen j\u00e4i el\u00e4kkeelle vuonna 1998, mutta pysyi aktiivisena Espoo- ja kotiseututoimijana. H\u00e4n toimi my\u00f6s kolme kautta Espoon kaupunginvaltuustossa sosiaalidemokraattien ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Espoo-seuran perustajajoukoissa<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

El\u00e4kep\u00e4iviens\u00e4 kynnyksell\u00e4 Itkonen sai yhteyden vanhalta opiskelutoveriltaan Juhani H\u00e4merilt\u00e4<\/strong>, joka houkutteli h\u00e4net mukaan uuden Espoon perinneyhdistys Auroran  perustamiseen. Espoota hyvin tunteva ja laajalti arvostettu kulttuurivaikuttaja olisi erinomainen valinta seuran varapuheenjohtajaksi, ja varsinainen toiminta alkoi vuonna 2001.<\/p>\n\n\n\n

Varapuheenjohtajana Itkonen toi yhdistyksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n laajan verkostonsa, kokemuksensa ja journalistisen osaamisensa. H\u00e4n ja H\u00e4meri valmistelivat usein hallituksen kokousasioita yhdess\u00e4 ja loivat seuralle sen toiminnallisen perustan. Itkonen osallistui my\u00f6s hallituksen kehitt\u00e4misiltoihin ja piti esitelmi\u00e4 ja avauspuheita seminaareissa. H\u00e4nt\u00e4 kiinnosti erityisesti Kuninkaantie<\/em> sek\u00e4 Espoon kirjallisuushistoria.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuusty<\/strong>\u00f6<\/strong>t\u00e4 ja julkaisuja<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Itkonen oli mukana kirjoittamassa seuran ensimm\u00e4ist\u00e4 julkaisua, Kuninkaantie Espoossa<\/em><\/strong> (2002), yhdess\u00e4 Aapo Kirvesniemen ja Juhani H\u00e4merin kanssa. H\u00e4n osallistui my\u00f6s seuraavan teoksen, Kirjallisuus Espoossa<\/em><\/strong> (2003), toimittamiseen yhdess\u00e4 Juhani H\u00e4merin ja Kari Pohjakallion kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjaan koottiin aineistoa kirjallisuusseminaarista toukokuulta 2003. Itkonen tarkasteli omassa artikkelissaan Espoon asemaa kirjallisuudessa Ruotsin vallan, Ven\u00e4j\u00e4n vallan ja itsen\u00e4isyyden aikana.<\/p>\n\n\n\n

Itkonen vei hallituksen my\u00f6s \u201dopintomatkalle\u201d Tampereelle hakemaan ideoita Tampere-seuralta \u2013 h\u00e4nen vanhoista kontakteistaan ja taustatiedoistaan oli t\u00e4ss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4yttelyit\u00e4 ja viimeiset vuodet seuran johdossa<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2007 Itkonen toimi Euroopan rakennusperint\u00f6p\u00e4iv\u00e4n ohjelman viestint\u00e4johtajana. H\u00e4nen ansiostaan Aapo Kirvesniemen, Kari Pohjakallion ja Jorma Vehmaskosken tuottama suosittu n\u00e4yttely \u201dEspoolaiset sakraalitilat\u201d<\/strong> p\u00e4\u00e4si esille my\u00f6s Her\u00e4tt\u00e4j\u00e4p\u00e4iville Lepp\u00e4vaaraan kes\u00e4ll\u00e4 2008.<\/p>\n\n\n\n

Kun seuran puheenjohtaja Juhani H\u00e4meri sairastui ja menehtyi syksyll\u00e4 2007, Itkonen hoiti H\u00e4merin kesken j\u00e4\u00e4neen toimikauden loppuun. H\u00e4n kielt\u00e4ytyi jatkamasta puheenjohtajana pidemp\u00e4\u00e4n muiden velvoitteidensa vuoksi, mutta suostui viel\u00e4 vuoden 2008 varapuheenjohtajaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kunniapuheenjohtajuus ja perint<\/strong>\u00f6<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4tkokouksessa 23.5.2010 Uolevi Itkonen<\/strong> kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi<\/strong> tunnustuksena h\u00e4nen pitk\u00e4st\u00e4 ja vaikuttavasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n Espoon kulttuuriperinn\u00f6n hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Itkosen ty\u00f6 journalistina, yhteis\u00f6nrakentajana ja kotiseututoimijana on j\u00e4tt\u00e4nyt pysyv\u00e4n j\u00e4ljen Espoon historiaan \u2013 sek\u00e4 paperille painettuna ett\u00e4 yhteis\u00f6n muistiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uolevi Itkonen \u2013 L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4n luoja ja Espoon perinnety\u00f6n pioneeri Toimittanut Martti Hellstr\u00f6m Valtiotieteen maisteri Uolevi Itkonen tunnetaan ennen kaikkea L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4-lehden perustajana ja pitk\u00e4aikaisena p\u00e4\u00e4toimittajana sek\u00e4 Espoon kotiseututy\u00f6n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vaikuttajana. H\u00e4n on Espoon kulttuuriel\u00e4m\u00e4n tunteva journalisti, kirjailija ja yhteis\u00f6jen rakentaja, jonka ty\u00f6 on j\u00e4tt\u00e4nyt  pysyv\u00e4n j\u00e4ljen kaupungin paikallisidentiteettiin. Varhaiset vuodet ja uran alku Uolevi Itkonen k\u00e4vi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-495","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/495","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=495"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/495\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":509,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/495\/revisions\/509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/historiikki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=495"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}