Turun ja Viipurin välinen rantamaantie, Suuri Rantatie eli Kuninkaantie on syntynyt keskiajalla. Varhaisin tietä koskeva maininta on vuodelta 1382. Tien merkitys on ollut valtakunnallinen kautta aikojen. Espoossa tie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa ja sen merkitys osana espoolaista kulttuurimaisemaa on huomattava.

Kirkkonummelta Espooseen

Kuninkaantie ylittää Kirkkonummen rajan Espoonlahden pohjukan pohjoispuolella ja kulkee Espoon kartanon, Bembölen ja Träskändan kautta Pitkäjärven eteläpuolitse Vantaan puolelle.

Kuninkaantie seuraa Espoossa vesireittejä. Jokilaaksoista suurin osa on raivattu pelloiksi jo kauan sitten. Ylempänä rinteillä kasvaa metsää. Tie seurailee pitkältä pellon ja metsän reunaa maisemaa jäsentäen. Tien lisäksi myös vanha asutus on sijoittunut tälle rajavyöhykkeelle.

Vaikka Kuninkaantietä on vuosisatojen ja etenkin viime vuosikymmenien aikana levennetty, mäkiä tasoitettu ja tietä päällystetty, tie noudattaa yhä suunnilleen alkuperäistä linjaustaan. Tie on kuitenkin katkennut useiksi eri teiksi ja sen leveys ja päällyste vaihtelevat: osa tiestä on jäänyt Kehä III:n alla, kun taas Träskändan puistossa se kulkee kapeana kärrytienä.

Pian Kirkkonummen rajan jälkeen aukeaa Kuninkaantieltä laaja näkymä peltoaukealle, joita halkovat kehätie, rautatie ja Mankinjoki. Kaukaa siintelee Espoonlahti.

Kuninkaantie kulkee kaarrellen metsän ja pellon rajalla. Tielle pilkottaa tielle valkoiseksi kalkittu hirsihuvila, Råbäck Villa, jonka ensimmäinen osa valmistui 1908–09 ja toinen 1920 luvulla. Tien toisella puolella on Råbäck Gård, maatilakeskus monine rakennuksineen.

Tilan jälkeen Kuninkaantie nousee kalliolle. Tien vierellä on vanha, etukenoon kallistunut kivipaasi, joka ohjaa kulkijoita Espoon kartanoon. Toinen kivipaasi on Brinkinmäessä Kurttilassa.

Lapinkyläntien ylityksen jälkeen seuraa jyrkkä nousu Finnsinmäelle. Siellä sijaitsee Finns Folkhögskolan. Pihapiiriin kuuluvista rakennuksista toinen on ollut aikanaan Kuninkaantien kestikievari.

Finnsinmäkeä laskeuduttaessa näkyy ensimmäisenä Espoon kartanon vanha navetta, joka on nykyään ratsastustallina. Sen läheisyydessä sijaitsevat 1920-luvulla tiilestä rakennetut meijeri ja väentupa. Tien varrella on 1700-luvulta peräisin oleva krouvirakennus, joka nykyään on asuinkäytössä. Tielle näkyy myös itse Espoon kartanon päärakennus. Ennen sitä ylitetään Mankinjoki vanhaa holvattua kivisiltaa pitkin. Mankinjoki haarautuu kartanon kohdalla kahteen haaraan. Osa vedestä vertaa vapaasti kivisillan alta, osa johdetaan myllylampeen, jota säännöstelemällä myllyä ennen pyöritettiin.

1700-luvulta oleva päärakennus suunniteltiin alun perin toiseksi sivurakennukseksi, mutta koska varsinainen päärakennus ei koskaan valmistunut, tehtiin läntisestä siivestä päärakennus. 1900-luvun alussa länsisiipeä pidennettiin 12 metriä ja talon julkisivuun liitettiin pylväshalli päätykolmioineen.

Tien toisella puolella olevaan myllyrakennuksen seinään on kenraaliluutnantti Anders Henrik Ramsay muurauttanut kivilaatan, jonka hän on omistanut myllylle ja sillalle. Tämän komean myllyn peruskivi laskettiin 1775, kun uusi kuningas Kustaa III kävi tutustumis- ja tarkastusmatkallaan Uudellamaalla. Kartano tuntumassa Kehätie ylittää Kuninkaantien. Sitä varten on rakennettu tukeva, suoraviivainen betonisilta.

Kauklahti oli jo 1500-luvulla oli Espoon suurimpia kyliä. Jotakin vanhan kylämiljöön tunnelmasta on säilynyt Kauklahden keskustassa. Bassinmäeltä aukeaa näkymä Espoonjokilaaksoon. Kuninkaantie kulkee jonkin matkaa aivan rautatien vieressä. Rinteessä on Pellon sairaala.

Espoon sydämestä  kohti Viipuria

Jokilaaksosta tie erkanee Mikkelän ja Pappilanmäen kautta kohti Muuralaa. Hautausmaan kulmasta Kuninkaantiestä erkanee kirkolle johtava tie. Vanha tienpohja erottuu uuden penkereen alapuolella ja jatkuu Kehätien toisella puolella entisen Muuralan postin edessä.

Muuralan jälkeen vanha tie häviää Kehätien alle. Edessä on Espoon sydämeksi mainittu Kirkkojärven laakso. Vanha tiemaisema on lähes kadonnut uusien teiden ja suurten liikerakennusten alle. Kehätien oikealla puolella on hyvin säilynyt Lövkullan kylä. Se erotettiin 1600-luvulla Lommilan kylästä. Nedre Lövkullan kartanomainen talo on peräisin 1800-luvun lopulta.

Lommilan kohdalla, aivan Kehätien vieressä on vanha holvattu kivisilta ja kappale kaunista jokimaisemaa. Kohta sillan jälkeen Kuninkaantie jatkuu Huhtaniityntienä kohti Bemböleä. Övre Glomsin mäeltä voi nähdä Glimsin- ja Glomsinjoen yhtyvän Espoonjoeksi ja peltoaukeiden toiselta puolelta erottuu Karvasmäki: Glimsin talomuseo ja Ersin tila. Niiden takana kohoaa Jorvin sairaala. Jorvin tilan jugendhenkinen päärakennus jäi sairaalan alle 1970-luvun alussa.

Bembölen vanha kylä on teiden solmukohdassa. Kylän kohdalla Kuninkaantiestä eroavat 1600-luvulla tärkeäksi tullut Helsinkiin johtava tie ja Espoon pohjoisosiin vievä kylätie. Vilkkaasta liikenteestä ja huoltoasemasta huolimatta on kylä säilyttänyt vanhan tunnelmansa. Bellissä toimii nykyään Bembölen kahvitupa. Rakennus on vanhimpia Espoossa säilyneitä asuinrakennuksia. Sen tupa, kamari ja eteinen on ilmeisesti rakennettu v. 1737. Kestikievaria rakennuksessa pidettiin 1760-luvulla. Kahvilatoiminta alkoi vuonna 1939.

Bemböleen Kuninkaantien varteen valmistui kaksikerroksinen koulurakennus 1923. Se oli ensimmäinen tiilestä tehty koulu Espoossa ja sellaisena osoitus pitäjän vaurastumisesta. Rakennus on edelleen kouluna.

Bembölestä Träskändaan Kuninkaantie seuraa selkeästi maisematilaksi rajautuvaa jokilaaksoa. Myllykylä on sijainnut joen tuntumassa, entisen myllyn lähellä jo 1500-luvulla. Pellaksen talon päärakennus on 1800-luvulta. Joen toisella puolella oleva Ingaksen tila on niin ikään vanha. Träskändan kartanon laaja poistoalue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Kartanon puistossa tie kiemurtelee kapeana kärrytienä suurten puiden katveessa. Kartanon entisen omistaja Aurora Kramzinin isäpuoli, senaattori ja vapaaherra C.J. Walleen erotti nykyisen puistoalueen pellosta ja siirsi Kuninkaantien kulkemaan kartanon puiston läpi. Sen puistossa tie menee joen yli, ja lähellä puiston reunaa kulkija voi istahtaa Engelin suunnittelemaan huvimajaan, ns. Rakkauden temppeliin.

Puiston jälkeen Kuninkaantie kulkee Heiniemenpolkuna ja Kolkekannaksentienä Lähderantaan, jossa muistona vanhoista ajoista on Dalsvikin kartanon navetta, joka on kunnostettu monitoimitilaksi. Päärakennus purettiin 1970-luvulla. Lähderannan lähiö on rakennettu kartanon maille.

Loppumatkan Espoon puolella Kuninkaantie seuraa tiiviisti Pitkäjärven rantaa. Tieltä avautuvat kauniit näköalat järven yli Vanhakartanon kylään. Järven rannalla on Jupperin pientaloalue. Tien varrella sijaitseva Juppilan (ent. Jupper) tila tunnetaan nykyiseltä paikaltaan vuodesta 1831. Juppila on nykyään edustus- ja kurssikäytössä. Sen empirehenkinen päärakennus on peruskorjattu 1970-luvulla. Pian Jupperin jälkeen Vantaan puolella on Linnaisten kartano, ja tie jatkuu kohti Helsingin pitäjän kirkkoa ja Viipuria.  

Lähteitä:

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Ympäristöministeriö 1993.

Kuninkaantie - Kungsvägen Tien kulku ja vaiheet Espoossa. Viljamaa-Laakso, Ikkala, Paikkala, Mallat 1989.  

Kuninkaantie Espoossa. Uolevi Itkonen, Aapo Kirvesniemi, Juhani Hämeri 2002.