Perustaminen

Tapiolan puutarhakaupungini rakennutti pääosin Asuntosäätiö 1950- ja 1960-luvulla. Tapiolan rakentaminen alkoi 1953 Otto Iivari Meurmanin 1947-52 laatiman asemakaavan mukaan. Rakennuttajana oli Asuntosäätiö. Kaavoitusta jatkettiin 1957 (J. Järvi). Tapiolan keskuksen arkkitehtuurikilpailun voitti 1954 Aarne Ervi. 1960-luvun puoleen väliin mennessä rakennettiin moderni puutarhakaupunki, joka nosti suomalaisen kaupunkisuunnittelun maailmanmaineeseen.

Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan.

Tapiola on saanut nimensä Asuntosäätiön järjestämässä nimikilpailussa. Ruotsinkielinen nimi Hagalund johtuu Hagalundin kartanosta, jonka maihin nykyisen Tapiolan aluekin aikaisemmin kuului, joskin kartanon päärakennus sijaitsee nykyisen Otaniemen alueella, jonka Kehä I erottaa Tapiolasta. 

Rakennuksia

Tapiola on Espoon kulttuurinen keskus, sillä Espoon kulttuurikeskus, kaupunginmuseo WeeGee-talossa sekä Espoon Kaupunginteatteri sijaitsevat Tapiolassa. Kulttuurikeskuksen yhteydessä toimii Tapiolan kirjasto.

Tapiolan alkuperäinen ilme on muuttunut eniten juuri liikekeskuksen ympäristössä uuden, 1970-luvulta lähtien rakennetun liike ja kulttuurikeskuksen valmistuttua.

• Mäntyviita ja Sufika 1954 55 (V. Revell), Mäntykulma 1954 (A. Ervi), Mäntytorni 1954 (A. Ervi).
• Viisikko 1954 (M. Tavio).
• Ketjutalot ja Kolmirinne 1954 (A. Blomstedt).
• Keskustorni ja vanha liikekeskus Tapiontori 1959 61 (A. Ervi), Heikintori 1968 (A. Ervi), uimahalli 1965 68 (A. Ervi).
• Tapiolan kirkko 1965 (A. Ruusuvuori), laajennus 1992 (A. Ruusuvuori).
• ent. Tapiolan yhteiskoulu 1958 60 (J. Järvi).
• Tornitason tornitalot 1959 61 (V. Revell).
• Riistapolun lamellitalot 1960 61 (A. Blomstedt).
• Kontiontien rivitalot 1954 55 (K. ja H. Siren).
• Otsonpesä 1959 (K. ja H. Siren).
• Suvikumpu 1967 69 (R.& R. Pietilä).
• Weilin & Göösin kirjapaino 1966 (A. Ruusuvuori).

Tulevaisuus