{"id":3779,"date":"2024-03-11T10:18:40","date_gmt":"2024-03-11T08:18:40","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/?page_id=3779"},"modified":"2024-03-11T12:57:01","modified_gmt":"2024-03-11T10:57:01","slug":"viherlaakson-oppikoulu-espoon-sivistajana-1950-luvulla","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/viherlaakson-oppikoulu-espoon-sivistajana-1950-luvulla\/","title":{"rendered":"Viherlaakson oppikoulu Espoon sivist\u00e4j\u00e4n\u00e4 1950-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Aapo Kirvesniemi    <\/em>   <\/p>\n\n\n\n

Espoon perinneseuran toiminnassa on viime aikoina keskitytty vuosittain valittuun teemaan, joka kattaa tietyn kokonaisuuden. Vuoden 2024 teema on Espoon kasvu sivistyskaupungiksi. Teema on kirjoitettu muotoon: Espoon tie sivistyskaupungiksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Teeman otsikko antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Espoo on sivistyskaupunki, vaikkakin sen voi my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaupungin olevan tiell\u00e4, joka johtaa sivistyskaupungiksi.<\/p>\n\n\n\n

Vastaavaa ilmaisua ei voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Espoon aikaisemmista vaiheista. Ei ole tapana puhua sivistyspit\u00e4j\u00e4st\u00e4, sivistyskunnasta eik\u00e4 sivistyskauppalasta. Espoon kaupunkimuotoinen hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4 t\u00e4ytti toissa vuonna 50 vuotta. Ehk\u00e4 on siis oikeutettua ottaa termi sivistyskaupunki k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Perusteluja tuolle hienolta kuulostavalle ilmaisulle pyrkii Espoon perinneseura vuoden 2024 toiminnassaan tuomaan julki.<\/p>\n\n\n\n

Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikeuttaa sivistyskaupunki-ilmaisun m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen. Virallista m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ei ole. Vastaavia kaupunkien erityispiirteit\u00e4 kuvastavia ilmaisuja on teollisuuskaupunki, joka ilmaisu on aikojen kuluessa itsest\u00e4\u00e4n syntynyt. Yleisesti miellet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 esimerkiksi Tampere on teollisuuskaupunki.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 on sivistys? Kaikkitiet\u00e4v\u00e4 Wikipedia sanoo seuraavasti:<\/h4>\n\n\n\n

Sivistys<\/em><\/strong> tarkoittaa <\/em>kasvatuksen<\/em><\/a> kautta omaksuttua <\/em>tietoa<\/em><\/a> ja henkist\u00e4 kehittyneisyytt\u00e4. Voidaan puhua opillisesta tai muodollisesta sivistyksest\u00e4, <\/em>akateemisesta<\/em><\/a> sivistyksest\u00e4, <\/em>humanistisesta<\/em><\/a> ja <\/em>luonnontieteellisest\u00e4<\/em><\/a> sivistyksest\u00e4, <\/em>yleissivistyksest\u00e4<\/em><\/a> tai kansansivistyksest\u00e4, toisaalta taas ihmisen sis\u00e4isest\u00e4 kehittyneisyydest\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4iseen, henkisen kypsyyden merkitykseen, saatetaan viitata \u201dsyd\u00e4men sivistyksen\u00e4\u201d. Lis\u00e4ksi sanaa sivistys k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n <\/em>kulttuurin<\/em><\/a> tai <\/em>sivilisaation<\/em><\/a> synonyymina.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Jospa hieman analysoisin tuota m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 selv\u00e4sti kertoo ihmisest\u00e4. Kaupunki ei ole ihminen. Kaupungin sivistyneisyytt\u00e4 voidaan arvostella kaupungin asukkaiden keskiarvoisilla ominaisuuksilla.<\/p>\n\n\n\n

Koulutuksen laji, taso ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 asukasta kohden voidaan hyvinkin tarkasti selvitt\u00e4\u00e4, ja n\u00e4in voidaan kehitt\u00e4\u00e4 arvoasteikkoja vertailtavaksi muihin kaupunkeihin.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkia voitaneen my\u00f6s arvostella ilman ihmisi\u00e4 kaupungin ulkoasun perusteella. Kun kaupungin asemakaava, talot, puistot, kadut, torit, liikennev\u00e4yl\u00e4t, liikuntatilat ja muut julkiset tilat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyvilt\u00e4, ovat siistit ja toimivat hyvin, voi olettaa, ett\u00e4 niit\u00e4 luoneet ihmiset ovat sivistyneit\u00e4. Sosiaali- ja oikeuspalvelut, turvallisuus, liikunta- ja terveyspalveluiden sujuva toiminta voidaan my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sivistyneisyydeksi.<\/p>\n\n\n\n

Espoo on kasvunopeutensa suhteen aivan erikoinen kaupunki. Tarkastelen oman aikani Espoon kasvua. Tulin t\u00e4nne Helsingist\u00e4 kaksivuotiaana 1938. Espoossa oli silloin noin 10 000 asukasta. Suomen v\u00e4kiluku oli silloin 3,8 miljoonaa, ja nyt 2024 se on 5,6 miljoonaa. V\u00e4kiluku on siis kasvanut puolitoistakertaiseksi. Jos espoolaisia olisi tullut samaa vauhtia, meit\u00e4 olisi nyt 15000, mutta meit\u00e4 on nyt yli 300 000. Olemme siis kasvaneet 20-kertaisella nopeudella koko maahan verrattuna. Kaaosta ei t\u00e4st\u00e4 vauhdista ole syntynyt Sekin jo kertoo, ett\u00e4 ilmeisesti monialaista sivistyst\u00e4 ja yhteiskunnallista taitoa on t\u00e4ytynyt asukkailla olla. Sivistys siis tukeutuu kasvatuksen kautta omaksuttuun tietoon, joka oletettavasti tuo henkisen kehittyneisyyden. Kasvatusta ovat antaneet aluksi koti, koulu ja kirkko. Nykyajan mahdollisuudet tiedon osuuden lis\u00e4\u00e4miseen sivistyksen kehitt\u00e4miseksi ovat kasvaneet r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Olemmeko sivistyneit\u00e4 tuota mahdollisuutta oikein k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 yleinen mielipide mieluummin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sivistyskaupungiksi kaupungin, joka on vanha, jossa on vuosisatojen patinoima antiikkirakennusten keskusta, korkea kirkontorni, kaupungintalo kellariravintoloineen, yliopisto, keskuspuistoa reunustavat museot ja konserttitalot. Kaupunki, jonka historiaan voidaan liitt\u00e4\u00e4 kuuluisia taiteen mestareita, s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4, runoilijoita ja muita humanistisen el\u00e4m\u00e4npiirin suurnimi\u00e4. 500-vuotias Espoon tuomiokirkko maantieteellisesti keskell\u00e4 kaupunkia on ollut hieno alkupiste sivistykselle, ja antaa Espoolle yhden sivistyskaupungille ehdottomasti kuuluvan aineellisen osan.<\/p>\n\n\n\n

Espoo on joiltakin osin hieman heikossa asemassa t\u00e4ss\u00e4 vertailussa. Espoo on nuori, Espoolla ei ole keskustaa, merkkihenkil\u00f6it\u00e4 on v\u00e4h\u00e4nlaisesti. Kulttuuri-instituutiot ovat hajallaan sijoittuneet kaupunkiin.<\/p>\n\n\n\n

Espoolla on kuitenkin etuja ja ansioita, joiden voi katsoa kompensoivan tavanmukaisesti k\u00e4sitetyn sivistyskaupungin olemusta. Perinneseuran teemavuotena tulemme n\u00e4it\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Koulut sivistyskaupungin rakentajina<\/h4>\n\n\n\n

Kun yrit\u00e4n kertoa aiheesta Espoon tie sivistyskaupungiksi<\/em>, joudun tuosta Wikipedian monialaisesta sivistyksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 ottamaan vain sen pienen osa-alueen, jota ehk\u00e4 jotenkin edustan tai ainakin jossakin m\u00e4\u00e4rin tunnen, ja josta on omakohtaisia kokemuksia, eli koulut. Kouluaikani oli varsin pitk\u00e4, 7-24-vuotiaana ja viel\u00e4 asevelvollisuus, joka on my\u00f6s koulutusta, tekee yhteens\u00e4 18 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Jos ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n voi menn\u00e4 16-vuotiaana ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 el\u00e4kkeelle 64-vuotiaana tulee ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n pituudeksi minimiopinnoilla 48 vuotta. Opintielt\u00e4 korkeakoulut k\u00e4yneen\u00e4 valmistuu siis n. 25-vuotiaana, jolloin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle j\u00e4\u00e4 39 vuotta. Panostus sivistykseen on yhdeks\u00e4n menetetty\u00e4 ty\u00f6vuotta eli melkein 20 % ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 panostus on osoittautunut j\u00e4rkev\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Kotikasvatuksen kautta sain sivistyst\u00e4 mielest\u00e4ni hyvin ja oikeata. Vanhempien koulusivistys rajoittui is\u00e4ll\u00e4ni kiertokouluun, \u00e4itini oli k\u00e4ynyt kansakoulun. Mielest\u00e4ni tuota Wikipedian mainitsemaa syd\u00e4men sivistyst\u00e4 heill\u00e4 oli paljonkin. Koulusivistyst\u00e4 olen itse saanut omaksua Espoossa l\u00e4hes koko tarjolla olevan m\u00e4\u00e4r\u00e4n, vain korkein aste puuttuu, tohtorin tutkintoa en ole suorittanut.<\/p>\n\n\n\n

Viherlaakson yhteiskoulun perustaminen<\/h4>\n\n\n\n

Olen aikaisemmissa muisteluissani jo kertonut kansakouluajoistani, joten keskityn t\u00e4ll\u00e4 kertaa oppikouluaikaani, jota seurasi opiskeluni Otaniemess\u00e4 Teknillisess\u00e4 Korkeakoulussa, jota nykyisin kutsutaan Aalto-yliopistoksi. N\u00e4iden oppilaitosten historiaa on tallentunut runsaasti. T\u00e4ss\u00e4 muistelussani pyrin keskittym\u00e4\u00e4n vain koulunk\u00e4yntiini oppikoulussa, ehk\u00e4 siin\u00e4 pieniinkin yksityiskohtiin, jotka voivat t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 laajempia yleiskatsauksia. Kritiikin ja henkil\u00f6ihin kohdistuvat muisteluni esit\u00e4n t\u00e4ysin omasta n\u00e4k\u00f6kohdastani.<\/p>\n\n\n\n

Espoon ensimm\u00e4inen oppikoulu on perustettu 1939. Koulun nimi oli Kauniaisten Yhteiskoulu OY. Nimi johtuu perustamishetkell\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 olevasta suunnitelmasta liitt\u00e4\u00e4 Viherlaaksosta alueita Kauniaisiin, jolloin koulurakennus olisi siirtynyt Kauniaisten puolelle. Virallisesti nimi muutettiin 1945 Viherlaakson Yhteiskouluksi.<\/p>\n\n\n\n

Kenen aloitteesta syntyi ajatus oppikoulun perustamisesta, ei ole tiedossa. Ajavana voimana ei varmaan ollut taloudellinen ansio, vaikka koulu oli osakeyhti\u00f6 ja oppilaiden t\u00e4ytyi maksaa lukukausimaksut. Hallituksen muodostivat alueella asuvat merkkihenkil\u00f6t: kauppaneuvos, autoalan yritt\u00e4j\u00e4 Juhani Korpivaara, johtaja, faktori J.K.V. Paasio, maanviljelij\u00e4 T. Korpijaakko, joilla kaikilla oli sittemmin lapsensa perustamassaan koulussa. Hallitukseen kuului my\u00f6s Viherlaakson kansakoulun johtaja, opettaja Kirsti Kauko. H\u00e4n oli perheet\u00f6n, mutta kasvatti ja opetti suuren joukon oppilaita kykeneviksi siirtym\u00e4\u00e4n oppikouluun.<\/p>\n\n\n\n

Perustava kokous oli ollut avoin kansalaistapahtuma, jossa oli l\u00e4hes 50 osanottajaa, ilmeisesti tulevien oppilaiden vanhempia ja muita suuresta kulttuuri ja sivistyshankkeesta kiinnostuneita.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4omaa koottiin myym\u00e4ll\u00e4 koulun osakkeita. Kotiarkistooni on j\u00e4\u00e4nyt luettelo osakkeen merkitsij\u00f6ist\u00e4. Heit\u00e4 on 110, yksityisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, yrityksi\u00e4, yhteis\u00f6j\u00e4 ja sek\u00e4 Espoo ja Kauniainen. Suurimman osakesalkun omistajiksi 59:ll\u00e4 osakkeella on merkitty tasapuolisesti Espoon kunta ja Kauniaisten kauppala, kolmannella sijalla on Pakankyl\u00e4n kartanon silloinen omistaja. ins. E. von Freymann. Merkinn\u00e4t olivat l\u00e4hes yksipuolisesti yksityishenkil\u00f6iden tekemi\u00e4, mutta muutamia yrityksi\u00e4kin mahtui joukkoon. Useimmiten osakem\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat pieni\u00e4 1-5 kpl. L\u00f6ytyyp\u00e4 luettelosta my\u00f6s Tehtailija A. Kirvesniemi yhdell\u00e4 osakkeella. Osakkeen merkitsij\u00f6ist\u00e4 27:ll\u00e4 oli sitten lapsia koulussa, joillakin heti ja toisilla my\u00f6hemmin. Is\u00e4ni joutui odottamaan kahdeksan vuotta ennen kuin sivistykseen suunnatulle investoinnille voitiin odottaa tulevan katetta. Osakkeen hinta oli 1000 mk, vastaten nykyrahassa 425 \u20ac. Koko osakem\u00e4\u00e4r\u00e4n 769 kpl tuotto muodostui summaksi noin 326 000 \u20ac.<\/p>\n\n\n