{"id":3784,"date":"2024-03-11T10:32:55","date_gmt":"2024-03-11T08:32:55","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/?page_id=3784"},"modified":"2024-03-11T12:38:09","modified_gmt":"2024-03-11T10:38:09","slug":"ammattisivistys-mita-se-on","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/ammattisivistys-mita-se-on\/","title":{"rendered":"Ammattisivistys &#8211; mit\u00e4 se on?"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Martti Hellstr\u00f6m<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Sivistys jaetaan usein yleissivistykseen ja ammattisivistykseen. Edellisell\u00e4 viitataan &#8211; jos asiaa hieman yksinkertaistaa &#8211; akateemiseen sivistykseen, jossa on tiedollinen, eettinen ja esteettinen ulottuvuus. Yleissivistyksell\u00e4 viitataan sivistykseen, jota saa kasvattavasta opetuksesta ennen muuta peruskoulussa, lukioissa ja vapaan sivistyksen oppilaitoksissa. Yleissivistyst\u00e4 saa my\u00f6s ammatillisessa koulutuksessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ammattisivistyksen juuret ulottuvat Suomessa ainakin 1600-luvulle silloisten kaupunkien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten ja kauppiaiden kiltoihin. Tuolloin meill\u00e4kin otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n <strong>ammattikuntalaitos<\/strong>. Sill\u00e4 oli yksinoikeus kouluttaa uusia osaajia oppipojista kis\u00e4lleiksi ja lopulta mestareiksi. Paitsi ett\u00e4 usein vuosien, jopa vuosikymmenien koulutuksessa opeteltiin ammattitietoja ja -taitoja, opittiin my\u00f6s ammattiin kuuluva etiikka. Se sis\u00e4lsi ammattitietoja, kuten laadukas ty\u00f6, hyv\u00e4t tavat ja s\u00e4\u00e4d\u00f6sten noudattaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ammattikuntalaitoksen asema mureni, kun elinkeinovapaus (1859) eteni. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ammattioppeja opittiin paitsi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s hitaasti yleistyneiss\u00e4 ammattikouluissa. Niiss\u00e4 opetettiin my\u00f6s moraalia, kristillist\u00e4 siveellisyytt\u00e4 ja kansalaisen taitoja. Esimerkiksi kansakoulunopettajaseminaareissa korostettiin nykyisin Suomen kansakoulun is\u00e4n\u00e4 tunnetun <strong>Uno Cygnaeuksen<\/strong> tahdon mukaisesti kutsumusta ja kasvatuksellisia n\u00e4k\u00f6kohtia.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Koulumuotoinen ammatillinen koulutus<\/strong> k\u00e4ynnistyi Suomessa 1900-luvun taitteessa. 1900-luvulla ammatillinen koulutus laajentui ja syventyi. T\u00e4n\u00e4\u00e4n sit\u00e4 saa sek\u00e4 toisen asteen oppilaitoksissa ett\u00e4 ammattikorkeakouluissa. T\u00e4rke\u00e4 osa ammattisivistyst\u00e4 ovat <strong>yleissivist\u00e4v\u00e4t modulit<\/strong>. Ajatellaan, ett\u00e4 kaikkien ihmisten sivistysominaisuuksia ovat <strong>totuudellisuus, eettisyys ja esteettisyys<\/strong> (totuus, hyvyys, kauneus). Esteettisyys n\u00e4kyy tuotteissa. Ne ovat kauniita, kelvollisia, viihdytt\u00e4vi\u00e4 ja hy\u00f6dyllisi\u00e4. Esteettisyys tuntuu my\u00f6s asiakkaiden tahdikkaassa kohtaamisessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ammattisivistys on p\u00e4\u00e4ttym\u00e4t\u00f6n prosessi. Oppilaitoksessa se syntyy kasvatuksesta. Kasvu jatkuu koulutuksen j\u00e4lkeen <strong>oman ammattikunnan koodiston opetteluna<\/strong>. Tie ammattisivistykseen kulkee kielen kautta, ja se kieli kehittyy yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4. Ammattisivistys luo lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n<p>2020-luvulla ammattisivistyksen k\u00e4sitteess\u00e4 tunnustetaan samat ulottuvuudet kuin yleissivistyksess\u00e4kin. <strong>Ammattitieto. Ammattitaito. Ammattietiikka<\/strong>. Ammattilainen tiet\u00e4\u00e4, millainen toiminta on toivottavaa, millainen v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4\u00e4. Millaisia velvollisuuksia ammattiin liittyy? Mitk\u00e4 ovat ty\u00f6t\u00e4 ohjaavat eettiset koodit? Ammattietiikan arvoina ovat <strong>hyv\u00e4 ja oikea, sitoutuminen laatuun<\/strong>. Ammattisivistyksen omaava toimii autonomisesti ja itseohjautuvasti erilaisissa ty\u00f6tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Yh\u00e4 voimakkaammin ammattisivistyksen liitet\u00e4\u00e4n <strong>kyky kehitt\u00e4\u00e4 omaa ammattitaitoaan<\/strong> ja jopa vaihtaa ammattia, sitoutua kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja halu siirt\u00e4\u00e4 omaa osaamistaan uusille sukupolville.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Espoo ammattisivist\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>My\u00f6s Espoossa on saanut ammattisivistyst\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 oppien jopa vuosisatojen ajan mm. veneenrakennuksessa. Maaseudun k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten ammattitaidosta ei ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Espoo oli maalaispit\u00e4j\u00e4, eik\u00e4 sellaisessa j\u00e4rjestetty koulutusta k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammatteihin haluaville. Varmasti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli taitavia k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4, mutta koulutus heid\u00e4n oli hankittava jossakin kaupungissa, kuten Helsingiss\u00e4. Monet sep\u00e4t, hevosenkengitt\u00e4j\u00e4t, kutojat, r\u00e4\u00e4t\u00e4lit ja suutarit opettelivat ammatin luonnonmenetelm\u00e4ll\u00e4. Vuonna 1850 Espoossa oli yli 20 r\u00e4\u00e4t\u00e4li\u00e4 ja 30 suutaria, 10 sepp\u00e4\u00e4 ja nelj\u00e4 muuraria.<\/p>\n\n\n\n<p>Espoossa toimi jo 1940-luvulla joitakin muiden yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4 ammatillisia kouluja, mm. <strong>Mannerheimin Lastensuojeluliiton kodinhoitajataropisto<\/strong>. <strong>Invalidien ammattioppilaitoksessa<\/strong> Westendiss\u00e4 alkoi ammattikoulutustoiminta vuonna 1942. Sodan loputtua M\u00e4kkyl\u00e4\u00e4n perustettiin Karjalasta evakuoitu <strong>Valtion ammattikoulukoti<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Espoon ensimm\u00e4inen oma ammattikoulu, kaksikielinen <strong>Espoon Ammattikoulu \u2013 Esbo Yrkeskolan<\/strong>, aloitti opetuksen vuonna 1958. P\u00e4iv\u00e4koulussa ja iltakursseilla valmistui asentajia, metalli- ja rakennusty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, partureita, kampaajia ja keitt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1961 Espoo perusti toisen oman ammatillisen oppilaitoksensa: <strong>Espoon kauppakoulun<\/strong>. Se valmisti ammattihenkil\u00f6it\u00e4 liike-el\u00e4m\u00e4n palvelukseen. 1960-luvulla Espoossa toimi my\u00f6s muiden tahojen omistamat <strong>kellosepp\u00e4koulu<\/strong>, <strong>poliisiopisto<\/strong> ja <strong>Palokoulu<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1982 syntyi nykyisen <strong>Omnian <\/strong>alkuaihio: <strong>Espoon keskustan ammatillisten oppilaitosten kuntainliitto<\/strong>. Se k\u00e4ynnisti 1980-luvun aikana nelj\u00e4 isoa ammatillista oppilaitosta.<\/p>\n\n\n\n<p>1990-luvulla Espoo p\u00e4\u00e4si mukaan my\u00f6s ammattikorkeakoulukokeiluun. 2000-luvulla Omnia alkoi vastata l\u00e4hes kaikesta ammatillisesta koulutuksesta Espoossa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n useat ammattikorkeakoulut j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t Espoossa koulutusta. Ammattisivistys on siis tukevissa k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Lis\u00e4tietoja:<\/h4>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/espoo1972\/kasvu-kaupungiksi\/espoon-amikset-vuonna-1972\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Espoon \u201damikset\u201d vuonna 1972 \u2013 Espoo 1972 \u2013 Espoo 50 vuotta kaupunkina<\/a><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kirjallisuutta<\/h4>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Helakorpi Seppo (1999), <em>Kouluttajan asiantuntijuus<\/em>. Kasvatus 30 (4), 378-388.<\/li>\n\n\n\n<li>Hellstr\u00f6m Martti (2022), <em>Omnian tarina. Matka monialaiseksi ja monimuotoiseksi koulutus- ja palveluorganisaatioksi<\/em>. Espoo, Omnia.<\/li>\n\n\n\n<li>Klemel\u00e4 K. (1999), <em>Ammattikunnista ammatillisiin oppilaitoksiin. Ammatillisen koulutuksen muotoutuminen Suomessa 1800-luvun alusta 1900-luvulle<\/em>. Turun yliopisto.<\/li>\n\n\n\n<li>Lamppu Veli-Matti (2019), <em>Olkaamme ylpeit\u00e4 ammattisivistysteht\u00e4v\u00e4st\u00e4mme<\/em>. <a href=\"https:\/\/www.amke.fi\/ajankohtaista\/blogi\/kirjoitus\/mita-on-ammattisivistys.html?p1409=4.\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.amke.fi\/ajankohtaista\/blogi\/kirjoitus\/mita-on-ammattisivistys.html?p1409=4.<\/a> <\/li>\n\n\n\n<li>Laukia Jari (2013), <em>Tavoitteena sivistynyt kansalainen ja ty\u00f6ntekij\u00e4<\/em>. Ammattikoulu Suomessa 1899-1987. V\u00e4it\u00f6skirja, Helsingin Yliopisto.<\/li>\n\n\n\n<li>Nyyss\u00f6l\u00e4 Kari (2022), <em>Koulutus tulevaisuudessa. Ennakointin\u00e4k\u00f6kulmia koulunk\u00e4yntiin, kehitt\u00e4miseen ja osaamiseen<\/em>. Raportit ja selvitykset 2022.1. Helsinki: Opetushallitus<\/li>\n\n\n\n<li>Turunen, K.E. (1988), <em>Ihmisen kasvatus<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Atena.<\/li>\n\n\n\n<li>Tuominen M. ja Wihersaari J. (2006), <em>Ammattikasvatusfilosofia<\/em>. Tampere, Okkas\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/li>\n\n\n\n<li>Tolppainen Saila (2009), <em>Sivistyksellisyyden ilmeneminen opetussuunnitelman perusteissa<\/em>. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Ylempi AMK. Matkailu-, ravitsemus-ja talousala. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Martti Hellstr\u00f6m Sivistys jaetaan usein yleissivistykseen ja ammattisivistykseen. Edellisell\u00e4 viitataan &#8211; jos asiaa hieman yksinkertaistaa &#8211; akateemiseen sivistykseen, jossa on tiedollinen, eettinen ja esteettinen ulottuvuus. Yleissivistyksell\u00e4 viitataan sivistykseen, jota saa kasvattavasta opetuksesta ennen muuta peruskoulussa, lukioissa ja vapaan sivistyksen oppilaitoksissa. Yleissivistyst\u00e4 saa my\u00f6s ammatillisessa koulutuksessa. Ammattisivistyksen juuret ulottuvat Suomessa ainakin 1600-luvulle silloisten kaupunkien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten ja&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-3784","page","type-page","status-publish","hentry"],"featured_image_src":"","featured_image_src_square":false,"rbea_author_info":{"display_name":"espoonperinne@gmail.com","author_link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/author\/espoonperinnegmail-com\/"},"rbea_excerpt_info":"Martti Hellstr\u00f6m Sivistys jaetaan usein yleissivistykseen ja ammattisivistykseen. Edellisell\u00e4 viitataan &#8211; jos asiaa hieman yksinkertaistaa &#8211; akateemiseen sivistykseen, jossa on tiedollinen, eettinen ja esteettinen ulottuvuus. Yleissivistyksell\u00e4 viitataan sivistykseen, jota saa kasvattavasta opetuksesta ennen muuta peruskoulussa, lukioissa ja vapaan sivistyksen oppilaitoksissa. Yleissivistyst\u00e4 saa my\u00f6s ammatillisessa koulutuksessa. Ammattisivistyksen juuret ulottuvat Suomessa ainakin 1600-luvulle silloisten kaupunkien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten ja...","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3784","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3784"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3784\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3808,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3784\/revisions\/3808"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3784"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}