{"id":3875,"date":"2024-04-03T14:28:43","date_gmt":"2024-04-03T11:28:43","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/?page_id=3875"},"modified":"2024-04-04T08:35:59","modified_gmt":"2024-04-04T05:35:59","slug":"aika-espoossa-ennen-ensimmaista-koulua","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/aika-espoossa-ennen-ensimmaista-koulua\/","title":{"rendered":"Aika Espoossa ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 koulua"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Tarja Rae<\/em><\/p>\n\n\n<style>.kb-row-layout-id3875_82f209-c6 > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id3875_82f209-c6 > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id3875_82f209-c6 > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);padding-top:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id3875_82f209-c6 > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id3875_82f209-c6 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id3875_82f209-c6 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id3875_82f209-c6 alignnone wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-2-columns kt-row-layout-left-golden kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top\">\n<style>.kadence-column3875_dd8f52-fc > .kt-inside-inner-col,.kadence-column3875_dd8f52-fc > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column3875_dd8f52-fc > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column3875_dd8f52-fc > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column3875_dd8f52-fc > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column3875_dd8f52-fc > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column3875_dd8f52-fc{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column3875_dd8f52-fc > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column3875_dd8f52-fc > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column3875_dd8f52-fc\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<p>Koko 1700-luvun ja pitk\u00e4lti 1800-luvulla ei Espoossa ollut mink\u00e4\u00e4nlaista kouluopetusta, niin kuin sen nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4sit\u00e4mme. Kuten niin monella muullakin alalla, kirkko oli aloitteellinen t\u00e4ss\u00e4kin asiassa. Kirkko halusi kovasti opettaa kansalle kristinuskon perusopetuksia. T\u00e4h\u00e4n tarvittiin kuitenkin lukutaito. Piispa Johannes Gezelius vanhempi (1615-1690) koitti ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansan opetusta velvoittamalla seurakuntien lukkarit opettamaan lapsia lukemaan. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Vasta isovihan j\u00e4lkeen velvoitettiin kaikki lasten vanhemmat kuninkaallisella kirjeell\u00e4 vuonna 1723 vastaamaan lastensa opetuksesta. T\u00e4m\u00e4 velvoitus ei kuitenkaan johtanut mihink\u00e4\u00e4n vanhempien lukutaidottomuuden vuoksi.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column3875_01b96f-b9 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column3875_01b96f-b9 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column3875_01b96f-b9 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column3875_01b96f-b9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column3875_01b96f-b9 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column3875_01b96f-b9 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column3875_01b96f-b9{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column3875_01b96f-b9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column3875_01b96f-b9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column3875_01b96f-b9\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.kb-image3875_3520a9-8d .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<figure class=\"wp-block-kadence-image kb-image3875_3520a9-8d size-full\"><img decoding=\"async\" width=\"455\" height=\"449\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Johan-Getzelius.jpg\" alt=\"\" class=\"kb-img wp-image-3883\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Johan-Getzelius.jpg 455w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Johan-Getzelius-300x296.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 455px) 100vw, 455px\" \/><figcaption>Piispa Johannes Gezelius vanhempi. Kuva: David Kl\u00f6cker Ehrenstrahl. Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n\n<p>Vuonna 1762 valtiop\u00e4ivill\u00e4 papisto toivoi, ett\u00e4 jokaiseen pit\u00e4j\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi saada koulumestari. Anomus sai aikaan kuninkaallisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, mit\u00e4 ei kuitenkaan noudatettu. Koulukysymys otettiin seuraavan kerran k\u00e4sittelyyn senaatissa vuonna 1856. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin keisari antoi asetuksen, ett\u00e4 jokaiseen pit\u00e4j\u00e4\u00e4n oli perustettava koulu. Ne toimisivat kaksi kuukautta syksyll\u00e4 ja nelj\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sis\u00e4luku ja yksinkertainen kristinoppi olivat kaikille pakollisia aineita. Lis\u00e4ksi halukkaille opetettiin kirjoitusta ja laskentoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1740 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 kiertokirjeell\u00e4 Turun konsistori m\u00e4\u00e4r\u00e4si toimeenpantavaksi todellisen rippikoulutuksen kaikissa seurakunnissa. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kaikkien ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ehtoolliselle tulevien nuorten piti osata lukea. Espoossakin ruvettiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n lukukinkereit\u00e4. Kunta jaettiin 28 kinkerikunnaksi. Kinkerit pidettiin suurimpien talollisten kodeissa. Niiss\u00e4 kokoonnuttiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kuulustelemaan kristinoppia ja v\u00e4est\u00f6n lukutaitoa. Kinkereihin osallistuivat kaikki perheet ja heid\u00e4n yli 7-vuotiaat lapsensa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llainen lasten kotiopetus saattaa tuntua melko tehottomalta, mutta kuitenkin Espoossa vuonna 1758 pidetyss\u00e4 piispantarkastuksessa lapset ja nuoriso saivat tarkastajilta kiitosta \u201dselke\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lukutaidostaan\u201d. Tuolloin tyytyv\u00e4inen kirkkoherra otti kiitokset vastaan ja kertoi, ett\u00e4 vanhempien lis\u00e4ksi lapsia olivat opettaneet sek\u00e4 lukkari ett\u00e4 v\u00e4rv\u00e4tyt sotamiehet eli \u201dlukumiehet\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>1830-luvulla tehtiin ensimm\u00e4inen todellinen ehdotus Espoon seurakunnan pit\u00e4j\u00e4nopettajan ohjeeksi. Siin\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltiin opettajan teht\u00e4v\u00e4t ja palkkaus. Espoossa tiedettiin kuitenkin joidenkin henkil\u00f6iden ja pappien kiert\u00e4neen kylill\u00e4 opettamassa lapsille lukutaitoa. Erityisen ahkerana opettajana mainitaan Sofia Lind, joka toimi Kvarnbyn kyl\u00e4ll\u00e4 opettaen lapsia useita vuosikymmeni\u00e4 1830-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1856 palkattiin ensimm\u00e4inen virallinen koulumestari Espooseen. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli kiert\u00e4\u00e4 kylill\u00e4 opettamassa lapsia. T\u00e4h\u00e4n koko pit\u00e4j\u00e4n kiert\u00e4miseen meni noin puolitoista vuotta. Sin\u00e4 aikana h\u00e4n sai opetettua vain kaikkein v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4n luku- ja tavaustaidon lapsille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tarja Rae Koko 1700-luvun ja pitk\u00e4lti 1800-luvulla ei Espoossa ollut mink\u00e4\u00e4nlaista kouluopetusta, niin kuin sen nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4sit\u00e4mme. Kuten niin monella muullakin alalla, kirkko oli aloitteellinen t\u00e4ss\u00e4kin asiassa. Kirkko halusi kovasti opettaa kansalle kristinuskon perusopetuksia. T\u00e4h\u00e4n tarvittiin kuitenkin lukutaito. Piispa Johannes Gezelius vanhempi (1615-1690) koitti ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansan opetusta velvoittamalla seurakuntien lukkarit opettamaan lapsia lukemaan&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-3875","page","type-page","status-publish","hentry"],"featured_image_src":"","featured_image_src_square":false,"rbea_author_info":{"display_name":"espoonperinne@gmail.com","author_link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/author\/espoonperinnegmail-com\/"},"rbea_excerpt_info":"Tarja Rae Koko 1700-luvun ja pitk\u00e4lti 1800-luvulla ei Espoossa ollut mink\u00e4\u00e4nlaista kouluopetusta, niin kuin sen nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4sit\u00e4mme. Kuten niin monella muullakin alalla, kirkko oli aloitteellinen t\u00e4ss\u00e4kin asiassa. Kirkko halusi kovasti opettaa kansalle kristinuskon perusopetuksia. T\u00e4h\u00e4n tarvittiin kuitenkin lukutaito. Piispa Johannes Gezelius vanhempi (1615-1690) koitti ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansan opetusta velvoittamalla seurakuntien lukkarit opettamaan lapsia lukemaan....","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3875","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3875"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3875\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3887,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3875\/revisions\/3887"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3875"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}