{"id":3918,"date":"2024-04-09T07:54:20","date_gmt":"2024-04-09T04:54:20","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/?page_id=3918"},"modified":"2024-04-09T07:54:20","modified_gmt":"2024-04-09T04:54:20","slug":"espoo-sivistyskaupunkina","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/espoo-sivistyskaupunkina\/","title":{"rendered":"Espoo sivistyskaupunkina"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Mauritz Hellstr\u00f6m<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Espoon taival sivistyskaupunkina alkoi jo 1400-luvun loppupuolella, kun Espoo-joen rantat\u00f6rm\u00e4lle nousi kivikirkon varhainen versio. Kirkon rooli kansan sivist\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli silloin ensisijainen. Kartanot Espoon alueella olivat toinen tukijalka sivistyksen viritt\u00e4misess\u00e4 alueelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 taiteilijoita on asunut Espoossa jo 1800-luvulta asti. Merkitt\u00e4vin heist\u00e4 lienee Akseli Gall\u00e9n-Kallela, jonka maalaukset menev\u00e4t kansainv\u00e4lisesti hyvin kaupaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Unelias, her\u00e4\u00e4m\u00e4isill\u00e4\u00e4n oleva maalaiskunta Espoo sai uutta p\u00f6hin\u00e4\u00e4 tantereilleen, kun 1950-luvulla Tapiolan puutarhakaupunki nousi Hagalundin maille, uuden Otaniemen kampuksen viereen. Opiskelijat l\u00f6ysiv\u00e4t tiens\u00e4 Espooseen, ja Tapiolaan syntyi er\u00e4\u00e4nlainen maisteripariskuntien kaupunki. Koulutus ja sivistystoiminta sai uutta vauhtia.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuosikymmenien ajan on voinut tehd\u00e4 havainnon siit\u00e4, ett\u00e4 Espoossa on varsin toimelias taiteilijayhteis\u00f6. Kuvataiteilijoita, muusikoita, Tapiola sinfonietta, huippuluokan kuoroja, Espoon teatteri, lastenteatteri Hevosenkenk\u00e4 jne. Kauempaa katsoen kaikki t\u00e4m\u00e4 menee Helsingin piikkiin. Puhumattakaan siit\u00e4, mit\u00e4 Aalto-yliopisto, VTT:n tutkimustoiminta, Nokian l\u00e4sn\u00e4olo ja monet hich tech -yritykset kaupungin kehitykselle merkitsev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Espoon kaupunki on tukenut kiitett\u00e4v\u00e4sti eri taiteenalojen tekij\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 v\u00e4hiten sill\u00e4, ett\u00e4 on kunnostettu merkitt\u00e4vi\u00e4 rakennuksia kulttuurin tarpeisiin. WeeGee-talosta saatiin komea museokokonaisuus, Sinebrychoffin huvila kunnostettin jo toiseen kertaan, Albergan kartanon pelastettiin aikoinaan ja vaikkapa Elfvikin huvila luonnonpuistoineen, joka korjattiin sopivasti v\u00e4h\u00e4n ennen lopullista lahoamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Espoo on vuosikymmenien ajan vet\u00e4nyt puoleensa sivistyksenn\u00e4lk\u00e4ist\u00e4 joukkoa, joilla ei ollut syntym\u00e4seuduillaan mahdollista saada ilmaa siipiens\u00e4 alle. Eri taiteen aloille tuli lahjakasta nuorta joukkoa. Pohjolat ja Satomaat rakensivat maailmanluokan kuoroja ja musiikkimaailmaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Nousi teatteri Hevosenkenk\u00e4 Sirenin sisarusten ideoimana, ja hullu idea Urkuy\u00f6 ja Aaria. Iltay\u00f6n konsertteja Tuomiokirkossa, kuka nyt sellaista haluaisi! Sekin on jatkunut vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ei pid\u00e4 unohtaa espoolaista mediaa, vanha versio L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4-lehdest\u00e4 muodostui kulttuuri-ilmi\u00f6ksi aikanaan. Lehdell\u00e4 oli parhaimmillaan 200 avustajaa ja nelj\u00e4 kirjailijaa kirjoitti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti lehteen. P\u00e4\u00e4toimittaja Uolevi Itkosen ja toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Markku Marttisen n\u00e4enn\u00e4isen ristiriitainen yhteisty\u00f6 tuotti hyv\u00e4n lehden, joka osaltaan tuki espoolaisen kulttuurin rientoa. Ajat ovat muuttuneet, nykyinen L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4 tekee parhaansa, mutta kaupalliset realiteetit ovat nyt toiset.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mauritz Hellstr\u00f6m Espoon taival sivistyskaupunkina alkoi jo 1400-luvun loppupuolella, kun Espoo-joen rantat\u00f6rm\u00e4lle nousi kivikirkon varhainen versio. Kirkon rooli kansan sivist\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli silloin ensisijainen. Kartanot Espoon alueella olivat toinen tukijalka sivistyksen viritt\u00e4misess\u00e4 alueelle. Kansallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 taiteilijoita on asunut Espoossa jo 1800-luvulta asti. Merkitt\u00e4vin heist\u00e4 lienee Akseli Gall\u00e9n-Kallela, jonka maalaukset menev\u00e4t kansainv\u00e4lisesti hyvin kaupaksi. Unelias, her\u00e4\u00e4m\u00e4isill\u00e4\u00e4n oleva&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-3918","page","type-page","status-publish","hentry"],"featured_image_src":"","featured_image_src_square":false,"rbea_author_info":{"display_name":"espoonperinne@gmail.com","author_link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/author\/espoonperinnegmail-com\/"},"rbea_excerpt_info":"Mauritz Hellstr\u00f6m Espoon taival sivistyskaupunkina alkoi jo 1400-luvun loppupuolella, kun Espoo-joen rantat\u00f6rm\u00e4lle nousi kivikirkon varhainen versio. Kirkon rooli kansan sivist\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli silloin ensisijainen. Kartanot Espoon alueella olivat toinen tukijalka sivistyksen viritt\u00e4misess\u00e4 alueelle. Kansallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 taiteilijoita on asunut Espoossa jo 1800-luvulta asti. Merkitt\u00e4vin heist\u00e4 lienee Akseli Gall\u00e9n-Kallela, jonka maalaukset menev\u00e4t kansainv\u00e4lisesti hyvin kaupaksi. Unelias, her\u00e4\u00e4m\u00e4isill\u00e4\u00e4n oleva...","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3918","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3918"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3918\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3920,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3918\/revisions\/3920"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3918"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}