{"id":4072,"date":"2024-05-19T08:19:20","date_gmt":"2024-05-19T05:19:20","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/?page_id=4072"},"modified":"2024-05-19T08:47:55","modified_gmt":"2024-05-19T05:47:55","slug":"tilannekuva-musiikkikulttuurista-espoossa-vuonna-1973","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/tilannekuva-musiikkikulttuurista-espoossa-vuonna-1973\/","title":{"rendered":"Tilannekuva musiikkikulttuurista Espoossa vuonna 1973"},"content":{"rendered":"\n<p><em>toim. Martti Hellstr\u00f6m<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Musiikki on yksi upeimpia taidelajeja ja keskeinen sit\u00e4 kulttuuria, josta ihminen kasvaa kohti sivistyst\u00e4. Kun tutkimme Espoon tiet\u00e4 sivistyskaupungiksi, lienee mielek\u00e4st\u00e4 kurkistaa alkuun, noin 50 vuoden taakseen, aikaan, jolloin Espoon kauppalasta tuli kaupunki.<\/strong><\/p>\n\n\n<style>.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);padding-top:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);}.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-column-wrap > div:not(.added-for-specificity){grid-column:initial;}.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr) minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-column-wrap > div:not(.added-for-specificity){grid-column:initial;}}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr) minmax(0, 1fr);}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-column-wrap > div:not(.added-for-specificity){grid-column:initial;}.kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id4072_b2c110-d4 alignnone wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-3-columns kt-row-layout-left-half kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top\">\n<style>.kadence-column4072_cd1d51-82 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column4072_cd1d51-82 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column4072_cd1d51-82 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column4072_cd1d51-82 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column4072_cd1d51-82 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column4072_cd1d51-82 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column4072_cd1d51-82{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column4072_cd1d51-82 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column4072_cd1d51-82 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column4072_cd1d51-82\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kurkistelussa vallan mainiona oppaana on Espoon kaupungin kulttuuritoimen vuonna 1974 painattama 166-sivuinen moniste \u201dEspoon kaupungin alueella tapahtuvan musiikkitoiminnan kartoitus ja kaupunkilaisten musiikkitottumusten selvitys\u201d. Aineiston kokosi tilausty\u00f6n\u00e4 tuolloin Helsingin yliopistossa opiskellut ylioppilas <strong>Sampo Suihko<\/strong>. Aineisto koottiin haastatteluin, kyselyin ja my\u00f6s observoinnin keinoin.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column4072_939e72-0a > .kt-inside-inner-col,.kadence-column4072_939e72-0a > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column4072_939e72-0a > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column4072_939e72-0a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column4072_939e72-0a > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column4072_939e72-0a > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column4072_939e72-0a{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column4072_939e72-0a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column4072_939e72-0a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column4072_939e72-0a\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.kb-image4072_76e8ff-34 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<figure class=\"wp-block-kadence-image kb-image4072_76e8ff-34 size-full\"><a href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Suihko.png\" class=\"kb-advanced-image-link\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><img decoding=\"async\" width=\"858\" height=\"998\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Suihko.png\" alt=\"\" class=\"kb-img wp-image-4075\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Suihko.png 858w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Suihko-258x300.png 258w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Suihko-768x893.png 768w\" sizes=\"(max-width: 858px) 100vw, 858px\" \/><\/a><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column4072_bf60c8-fb > .kt-inside-inner-col,.kadence-column4072_bf60c8-fb > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column4072_bf60c8-fb > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column4072_bf60c8-fb > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column4072_bf60c8-fb > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column4072_bf60c8-fb > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column4072_bf60c8-fb{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column4072_bf60c8-fb > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column4072_bf60c8-fb > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column4072_bf60c8-fb\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.kb-image4072_dab312-83 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<figure class=\"wp-block-kadence-image kb-image4072_dab312-83 size-large\"><a href=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Raportti-e1716097322684-876x1024.png\" class=\"kb-advanced-image-link\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><img decoding=\"async\" width=\"876\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Raportti-e1716097322684-876x1024.png\" alt=\"\" class=\"kb-img wp-image-4076\" srcset=\"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Raportti-e1716097322684-876x1024.png 876w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Raportti-e1716097322684-257x300.png 257w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Raportti-e1716097322684-768x898.png 768w, https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Raportti-e1716097322684.png 887w\" sizes=\"(max-width: 876px) 100vw, 876px\" \/><\/a><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Merkitt\u00e4vi\u00e4 musiikkitoiminnan j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 ja maksajia<\/h4>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1963 kauppalaan oli perustettu Musiikkiopisto. Se oli tuolloin ainoa p\u00e4\u00e4toiminen musiikkioppilaitos. Rehtorina oli maa(ilma)n kuulu, Espoon musiikkiel\u00e4m\u00e4n primus motor <strong>Erkki Pohjola<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Musiikkiopistoon oli p\u00e4\u00e4sykoe. Mm. tilapulan vuoksi sis\u00e4\u00e4n otettiin vain joka kuudes sinne hakenut. Lukukausimaksu oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4. P\u00e4\u00e4osa oppilaista oli Tapiolasta. Opistossa opeteltiin soittamaan ja laulamaan. Eri ik\u00e4isille oli omat osastot. Opistolla oli orkestereita ja mm. kamarikuoro. Osaamista p\u00e4\u00e4stiin ihailemaan katselmuksissa (n\u00e4ytteet) ja mm. matineoissa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Osa espoolaisista opiskeli musiikkia l\u00e4hikaupunkien musiikkiopistossa, mm. vuonna 1972 perustetussa Helsingin pop-jazz-opistossa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Varttuneet teinit ja aikuiset saattoivat harrastaa musiikkia my\u00f6s Lepp\u00e4vaaraan vuonna 1957 perustetussa Espoon ty\u00f6v\u00e4enopistossa. Ty\u00f6v\u00e4enopiston yksinlauluun, kuoroihin, orkestereihin ja ryhmiin ei ollut karsintoja. Lukukausimaksukin oli muodollinen.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Tuon ajan kansa- ja oppikouluissa musiikki (laulu) oli vakiintunut oppiaine. Kaikille maksuttomia kansakouluja oli tuolloin 38. Yhteens\u00e4 niiss\u00e4 oli 12 musiikkiluokkaa. Viidell\u00e4 kansakoululla (Lepp\u00e4vaara, Soukka, Rastaala, Vapaaniemi, Jousenkaari) oli oma kuoro.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Lukukausimaksullisia oppikouluja oli tuolloin yhdeks\u00e4n. Kaikissa niiss\u00e4 oli oppiaineena musiikki. Vuonna 1958 perustettu Tapiolan yhteiskoulu oli vahva musiikkikoulu. Siell\u00e4 oli kaksi varsinaista musiikkiluokkaa. Koululla oli omia orkestereita ja Big Band (monet soittajat opiskelivat lis\u00e4ksi musiikkiopistossa. Tuolloin maailmankuulu Tapiolan kuoro oli jo irtaantunut yhteiskoulusta, mutta koululla oli my\u00f6s oma kuoro.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s vuonna 1966 toimintansa aloittaneessa Vapaaniemen yhteiskoulussa oli varsinainen musiikkiluokka. Siell\u00e4 oli useita yhtyeit\u00e4. Kuorotoimintaa oli useissa muissakin oppikouluissa. Niiss\u00e4 laulavat olivat yleens\u00e4 tytt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s er\u00e4iss\u00e4 toisissa espoolaisissa oppilaitoksia harrastettiin musiikkia. Mm. N\u00e4k\u00f6vammaisten ammattikoululla oli oma kuoro ja orkesteri.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Korkeakouluissa musiikkia harrastettiin oppilaskunnan piiriss\u00e4. Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa toimi polyteknikkojen orkesteri ja kuoro &#8211; joka olikin ainoa espoolainen mieskuoro. Ja tietysti Retuper\u00e4n Wapaa Palokunta. Ruotsinkielisessa Tekniska H\u00f6gskolanissa oli oma puhallinorkesteri Humpsvakar.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Muita mahdollisuuksia harrastaa musiikkia<\/h4>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Musiikkia saattoi harrastaa my\u00f6s muutoin kuin oppilaitoksissa. Monessa kirjastossa oli oma musiikkiosasto, jossa voi kuunnella musiikkia. Musiikkia sai kuunnella my\u00f6s er\u00e4iss\u00e4 ravintoloissa, ennen muuta disco-musiikkia. Dipolin ravintolassa oli tarjolla my\u00f6s el\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Er\u00e4iss\u00e4 avoimien ovien nuorisokerhoissa (mm. Haukilahdessa ja Lippaj\u00e4rvell\u00e4) harrastettiin \u201dpuolitehoisesti\u201d kevytt\u00e4 musiikkia. Kehitysvammaisille tarkoitetussa Rinnekodissa musiikkia k\u00e4ytetiin terapiana.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Seurakunnat tekiv\u00e4t laajaa ja monipuolista musiikkitoimintaa. Kanttorien ja kanttori-urkurien aktiivisuus oli kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4. Tarjolla oli kirkkokuoroja mies- ja naiskuoroja sek\u00e4 lapsikuoroja. Oli puhallinorkestereita. Lapsille oli musiikkileikkikouluja.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Espoossa toimi my\u00f6s kahdeksan musiikkiyhdistyst\u00e4. N\u00e4ihin kuuluivat mm. vuonna 1967 perustettu nuorten aikuisten kamarikuoro Candomino sek\u00e4 teekkareiden jazz-kerho.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Wager-musiikki oy koulutti asiakkaitaan urkujen soittoon.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Espoossa oli musiikkitapahtumia, ja ne sijoittuivat p\u00e4\u00e4asiassa Tapiolaan.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Monissa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 j\u00e4rjestettiin yhteislaulutilaisuuksia, erityisesti vasemmistolaisissa poliittisissa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isten keskusliitossa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Toki Espoossa oli my\u00f6s b\u00e4ndej\u00e4. Elettiinh\u00e4n iskelm\u00e4n ja rock-musiikin aikakautta. Suihkon aineistossa mainitaan mm. Ein\u00f6 Gr\u00f6hn orkestereineen sek\u00e4 Vanha Is\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Espoon kaupunki tuki rahallisesti musiikinalan toimijoitaan 550 000 mk:lla vuodessa. Merkitt\u00e4vin avustusten saaja oli Espoon musiikkiopisto. Se sai yli viisi kuudesosaa kaupungin my\u00f6nt\u00e4m\u00e4st\u00e4 tuesta.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Espoolaiset musiikin harrastajina<\/h4>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Suihko kartoitti my\u00f6s espoolaisen musiikkiin liittyvi\u00e4 asenteita ja tottumuksia. Kyselylomake tavoitti 456 ruokakuntaa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kyselyn perusteella n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osalla vanhemmista ei ollut musiikkikoulutustaustaa. Kodeilla oli omia soittimia. Yleisimm\u00e4t olivat kitara (36 %) ja piano (30 %) &#8211; sit\u00e4 k\u00e4ytettiin noin puoli tuntia viikossa. Joka nelj\u00e4nnelle piano oli vain koriste. Lopuilla (32 %) ei ollut lainkaan soittimia.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Lapsista 15 % osallistui yksityiseen musiikinopiskeluun ja 36 % kuoroihin tai musiikkikerhoihin<\/p>\n\n\n\n<p>Konserteissa joku perheest\u00e4 k\u00e4vi 2,6 kertaa vuodessa ja oopperassa kerran vuodessa. <\/p>\n\n\n\n<p>Musiikkitilaisuuksissa 6 ja Pop-konserteissa alle 1 kerran. L\u00e4hes puolet perheist\u00e4 oli sellaisia, ettei kukaan perheenj\u00e4sen k\u00e4ynyt miss\u00e4\u00e4n musiikkitilaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Musiikkiesityksi\u00e4 kuitenkin kaivattiin. 52 % vastanneista aikuisista oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Espoossa ei ole tarpeeksi musiikkiesityksi\u00e4. Lapsista sit\u00e4 mielt\u00e4 oli 62 %.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Musiikkia toki kuunneltiin kotona. Radio oli 99 %:lla ruokakunnista. 70 %:lla oli levysoitin ja 58 %:lla magnetofoni.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Millaisesta musiikista kyselyyn vastanneet pitiv\u00e4t?<br>90 % piti viihde- ja pop-musiikista,<br>58 % piti klassisesta musiikista,<br>50 % kansanmusiikista,<br>32 % jazz-musiikista,<br>14 % modernista taidemusiikista ja<br>14 % muusta musiikista.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Musiikkiin ruokakunnat k\u00e4yttiv\u00e4t vuodessa keskim\u00e4\u00e4rin 110 mk.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kyselyss\u00e4 kysyttiin my\u00f6s, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 harrastamasta musiikkia. Yleisin syy oli, ettei se kiinnosta (24 %). Ei ollut liikenneyhteyksi\u00e4 (12 %). Oli ajanpuutetta (10 %). Ei ollut rahaa (8,5 %). L\u00e4hell\u00e4 ei ollut tarjolla koulutusta (8 %).<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hde<\/h4>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Suihko, Sampo 1974. Espoon kaupungin alueella tapahtuvan musiikkitoiminnan kartoitus ja kaupunkilaisten musiikkitottumusten selvitys. Espoon kaupungin kulttuurilautakunta. Moniste 166 s.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>toim. Martti Hellstr\u00f6m Musiikki on yksi upeimpia taidelajeja ja keskeinen sit\u00e4 kulttuuria, josta ihminen kasvaa kohti sivistyst\u00e4. Kun tutkimme Espoon tiet\u00e4 sivistyskaupungiksi, lienee mielek\u00e4st\u00e4 kurkistaa alkuun, noin 50 vuoden taakseen, aikaan, jolloin Espoon kauppalasta tuli kaupunki. T\u00e4ss\u00e4 kurkistelussa vallan mainiona oppaana on Espoon kaupungin kulttuuritoimen vuonna 1974 painattama 166-sivuinen moniste \u201dEspoon kaupungin alueella tapahtuvan musiikkitoiminnan&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-4072","page","type-page","status-publish","hentry"],"featured_image_src":"","featured_image_src_square":false,"rbea_author_info":{"display_name":"espoonperinne@gmail.com","author_link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/author\/espoonperinnegmail-com\/"},"rbea_excerpt_info":"toim. Martti Hellstr\u00f6m Musiikki on yksi upeimpia taidelajeja ja keskeinen sit\u00e4 kulttuuria, josta ihminen kasvaa kohti sivistyst\u00e4. Kun tutkimme Espoon tiet\u00e4 sivistyskaupungiksi, lienee mielek\u00e4st\u00e4 kurkistaa alkuun, noin 50 vuoden taakseen, aikaan, jolloin Espoon kauppalasta tuli kaupunki. T\u00e4ss\u00e4 kurkistelussa vallan mainiona oppaana on Espoon kaupungin kulttuuritoimen vuonna 1974 painattama 166-sivuinen moniste \u201dEspoon kaupungin alueella tapahtuvan musiikkitoiminnan...","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4072","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4072"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4072\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4087,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4072\/revisions\/4087"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}