{"id":4127,"date":"2024-06-17T16:33:35","date_gmt":"2024-06-17T13:33:35","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/?page_id=4127"},"modified":"2024-06-23T07:26:22","modified_gmt":"2024-06-23T04:26:22","slug":"tarina-espoon-tiesta-sivistyskaupungiksi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/tarina-espoon-tiesta-sivistyskaupungiksi\/","title":{"rendered":"Tarina Espoon tiest\u00e4 sivistyskaupungiksi"},"content":{"rendered":"\n

Liisa Tommila<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Liisa Tommila on koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti ja kasvatustieteiden maisteri. H\u00e4nell\u00e4 on matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan p\u00e4tevyys. Tommila toimi vuosia Tapiolan yhteiskoulun ja lukion iltalinjan rehtorina. Vuonna 1985 h\u00e4n aloitti kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen apulaiskaupunginjohtajana. Vuoden 1993 alusta Tommilan ty\u00f6teht\u00e4viin liitettiin opetustoimi, ja h\u00e4nen virkanimikkeens\u00e4 muuttui sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n toimi 2000-luvun alkuun saakka.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Sivistyksen k\u00e4site<\/h4>\n\n\n\n

K\u00e4sitys sivistyksest\u00e4 muuttuu ajan saatossa. Sivistyksen peruspilari on ollut ja on edelleen koulutus. Tarkoituksena on ollut, ett\u00e4 ihminen oppii el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n taitoja, joita h\u00e4n tarvitsee omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ajassa sivistyksen k\u00e4sitys on syventynyt ja laajentunut k\u00e4sitt\u00e4en entist\u00e4 laajemmin yhteiskunnan j\u00e4senen\u00e4 toimimista ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Tulee omata ymm\u00e4rryst\u00e4 ja valmiutta ottaa vastuuta tapahtuvista asioista sek\u00e4 ennakoida tulevaisuuden kehityst\u00e4, esim. globalisaation ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet. My\u00f6s k\u00e4sitys oppimisesta ja sen keinoista ovat muuttuneet.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Oma iso\u00e4itini Elin Markelin k\u00e4vi Lagstads skola -nimist\u00e4 koulua nykyisess\u00e4 Espoon keskuksessa 1880-luvulla. H\u00e4n sai hyv\u00e4st\u00e4 lukutaidostaan palkinnoksi hopearahan silloiselta koulutarkastajalta Zacharias Topeliukselta. H\u00e4nen koulunk\u00e4yntins\u00e4 kesti vain muutaman vuoden, mutta h\u00e4n oppi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sek\u00e4 k\u00e4den taitoja. H\u00e4n kasvatti ja koulutti my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n yksinhuoltajana viisi lastaan kaikki ammattiin. Elinin sivistysk\u00e4sitykseen kuului koulutuksen lis\u00e4ksi hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00f6stavat, ahkeruus, rehellisyys ja l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

Olen saanut palvella Espoota 30 vuotta. Vuosina 1972 \u2013 1985 toimin Tapiolan iltakoulun (nyk. Espoon aikuislukio) opettajana ja rehtorina. Vuosina 1985 \u2013 2002 toimin aluksi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen apulaiskaupunginjohtajana ja my\u00f6hemmin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajana. T\u00e4m\u00e4 minun tarinani ja arvioni Espoon tiest\u00e4 sivistyskaupungiksi perustuu siis t\u00e4h\u00e4n ajanjaksoon.<\/p>\n\n\n\n

Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistukset<\/h4>\n\n\n\n

Asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4n nopea kasvu ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6n uudet haasteet merkitsiv\u00e4t jatkuvaa tarvetta sivistystoimen kehitt\u00e4miseen. Suurin muutos tapahtui vuonna 1977 kun Espoo siirtyi peruskouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Sitke\u00e4n poliittisen k\u00e4denv\u00e4\u00e4nn\u00f6n j\u00e4lkeen Espooseen saatiin luotua kunnallinen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4. Uudistus merkitsi uuden opetussuunnitelman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ja uusien opetusmenetelmien suunnittelua ja paljon muuta organisointity\u00f6t\u00e4, josta mielest\u00e4ni selvittiin hyvin. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6nkasvusta johtuen koulurakentamiseen kohdistui jatkuvasti suuria paineita, mutta samalla uudet koulut antoivat mahdollisuuksia uudenlaisille oppimisymp\u00e4rist\u00f6ille ja erityisesti 1990-luvulta l\u00e4htien kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaiselle rakentamiselle.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Perheiden kannalta uudistuksella oli huomattavia taloudellisia vaikutuksia, kun lukukausimaksut poistuivat, oppimateriaali ja kouluruokailu olivat maksuttomia ja koulumatkakustannuksia korvattiin.
Samoihin aikoihin alkoi my\u00f6s nuorisopalvelujen laajentuminen. Eri kaupunginosiin valmistui nuorisotiloja, joissa nuoret voivat viett\u00e4\u00e4 aikaa ja harrastaa yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Peruskoulun voimaantulo vaikutti my\u00f6s aikuiskoulutukseen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Suomen aikuisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 noin 60 % oli suorittanut vain kansakoulun, joten tarve peruskoulun ja lukion suorittamiseen oli suuri. Espoossa toimi kaksi iltakoulua, toinen Tapiolassa ja toinen Viherlaaksossa, joiden oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat huomattavasti 1980-luvulla. Tapiolan iltakoulun oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli lukuvuonna 1983-84 yli 1000 oppilasta. Yksi askel sivistyksen polulla oli, kun iltakoulu aloitti p\u00e4iv\u00e4opetuksen ja sai omat tilat t\u00e4t\u00e4 varten Tapiolasta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Espoon Ty\u00f6v\u00e4enopistolla ja tietysti Espoon kaupunginkirjastolla on ollut suuri merkitys sivistyksen kehityksess\u00e4 ja niiden palvelutarjonnan muuntautuessa ajan kysynn\u00e4n mukaisesti. Kirjasto on ollut yksi suomalaisen sivistyksen peruskivist\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4 oppimisen l\u00e4hde. Espoossa kirjastoverkosto on laajentunut kaupunkirakenteen muuttuessa, ja aineisto- ja palvelutarjonta on monipuolistunut asukkaiden tarpeiden mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Ammatillisen koulutuksen laajeneminen<\/h4>\n\n\n\n

Jo peruskouluun valmistauduttaessa oli tehty laajoja suunnitelmia peruskoulun j\u00e4lkeisen koulutuksen, ns. keskiasteen koulutuksen kehitt\u00e4miseksi. Espoossa toimi kaksi ammattikoulua (Lepp\u00e4vaara ja Matinkyl\u00e4) ja kaksi kauppaoppilaitosta (Lepp\u00e4vaara ja Espoonlahti). Erin\u00e4isten vaiheiden j\u00e4lkeen perustettiin kuntayhtym\u00e4, johon Espoon lis\u00e4ksi kuuluivat Kirkkonummi ja Kauniainen. Kuntayhtym\u00e4n koulutustarjontaan kuului my\u00f6s terveydenhoitoalan, sosiaalialan, hotellialan ja koti- ja laitostalouden opiskelukokonaisuudet. N\u00e4m\u00e4 vaiheet loivat pohjan nykyiselle ammattiopisto Omnialle. My\u00f6s aikuisopetus ja ruotsinkielinen Mellersta Nylands yrkesskola olivat vahvasti mukana uudistuksessa. Yrkesh\u00f6gskolan Arcada toimi my\u00f6s Espoossa. Toinen koulutuskuntayhtym\u00e4 oli Espoon-Vantaan teknillinen oppilaitos EVTEK. Ammattikorkeakoulukent\u00e4ss\u00e4 on sittemmin tapahtunut muutoksia. EVTEK on fuusioitunut Metropoliaan ja Arcada on siirtynyt Helsinkiin. Lis\u00e4ksi Laurea toimii Espoossa monipuolisella tarjonnalla.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen perustamisen tarkoituksena oli koulutustason nostaminen ja koulutuksen vastaaminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin. Espoossa koettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 palvelut saataisiin Espooseen. Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto yliopisto) sijainti Espoossa oli tuonut huomattavasti hy\u00f6ty\u00e4 kaupungille, paitsi koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 my\u00f6s elinkeinoel\u00e4m\u00e4n, kaupungin ja erilaisten instituutioiden vuorovaikutuksen kautta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Helsingin seudun kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteisty\u00f6 oli koko sivistystoimen alueella tiivist\u00e4 ja vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti sek\u00e4 seudun ett\u00e4 kaupunkien kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Elinik\u00e4inen oppiminen ja uudet oppimisk\u00e4sitykset<\/h4>\n\n\n\n

K\u00e4sitys sivistyksest\u00e4 ja oppimisesta laajentui, kun EU:n aloitteesta k\u00e4ynnistettiin elinik\u00e4isen oppimisen hanke. Euroopan p\u00e4\u00e4tapahtuma j\u00e4rjestettiin vuonna 1996 Espoossa. Elinik\u00e4isen oppimisen tavoitteisiin kuuluu peruskoulutuksen lis\u00e4ksi mm. osallisuuden vahvistaminen, ty\u00f6markkinavalmiuksien edist\u00e4minen, tietoyhteiskuntavalmiudet, kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja ymp\u00e4rist\u00f6kasvatus sek\u00e4 laaja vuorovaikutus kaupungin, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja moninaisten yhteis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 otettiin huomioon, kun Espooseen perustettiin Oppiva kaupunki -hanke vuonna 1997, joka samalla liittyi useaan kansainv\u00e4liseen verkostoon. Suomeen perustettiin my\u00f6s Oppivien kaupunkien verkosto, johon osallistui kymmenkunta kaupunkia. T\u00e4m\u00e4n verkoston ensisijainen tarkoitus oli ns. hyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen jakaminen kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Elinik\u00e4isen oppimisen ja Oppiva kaupunki -hankkeen periaatteisiin kuului my\u00f6s olennaisesti luovuus ja se, ett\u00e4 jokainen ymp\u00e4rist\u00f6, jossa toimimme, on oppimisymp\u00e4rist\u00f6. On olemassa muodollista oppimista ja ep\u00e4muodollista oppimista, arkioppimista, esim. ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joissa liikumme luonnossa, harrastamme liikuntaa ja kulttuuria tai koemme taide-el\u00e4myksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Matematiikan opettajana tied\u00e4n, ett\u00e4 oppimisen kannalta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 mieli on avoin ja mielikuvitukselle annetaan tilaa, mink\u00e4 voi aikaansaada vaikkapa taide- tai luontoel\u00e4myksen vaikutuksesta. Tilan antaminen luovuudelle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuuri ilment\u00e4\u00e4 kaupungin sivistyksen tilan<\/h4>\n\n\n\n

Espoon kulttuurialan kehitys on ollut pitk\u00e4aikaista puurtamista, mutta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voidaan jo n\u00e4hd\u00e4 tuloksiakin. Espoossa on menneilt\u00e4 vuosikymmenilt\u00e4 l\u00e4htien ollut maineikkaita kuoroja, musiikkiyhtyeit\u00e4, kaikkien alojen taideoppilaitoksia, lapsi- ja nuorisoteattereita sek\u00e4 laaja joukko eri alojen taiteilijoita, jotka ovat tukeneet ja antaneet asiantuntemuksensa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kulttuuritoimen kehitt\u00e4misess\u00e4. Vasta Espoon kulttuurikeskuksen valmistuminen vuonna 1989 ja sen monipuolinen tarjonta toi Espoon kulttuurin laajemman yleis\u00f6n tietoisuuteen. Tapiola Sinfonietta ja Espoon kaupunginteatteri ovat korkeatasoisella toiminnallaan palvelleet espoolaisia ja lis\u00e4nneet Espoon tunnettavuutta kulttuurikaupunkina, samoin yli kymmenen vuotta my\u00f6hemmin N\u00e4yttelykeskus WeeGee ja EMMA-taidemuseo. Espoon kulttuurikeskus on my\u00f6s luonut puitteet monille festivaaleille ja tapahtumille, mm. April Jazz, Kansainv\u00e4linen pianoviikko, Espoo Cin\u00e9 ja Kuorofestivaali, jotka aloittivat 1990-luvulla. Samoihin aikoihin alkoivat my\u00f6s Urkuy\u00f6 ja Aaria- kes\u00e4konsertit Espoon tuomiokirkossa.<\/p>\n\n\n\n

Monen espoolaisen kulttuurilaitoksen tie sen toteutumiseen on ollut pitk\u00e4 ja kaikissa tapauksissa sen onnistumisen takana on ollut laaja, ammattitaitoinen ja per\u00e4\u00e4nantamaton kannattajajoukko. N\u00e4in oli mm. Espoon kaupunginteatterin, Tapiola Sinfoniettan ja WeeGee-hankkeen kohdalla. N\u00e4yttelytila Otson toiminta vauhditti modernin taiteen museon suunnittelua. Siell\u00e4 toimi mm. taide- ja tietotekniikkakeskus Cartes, joka loi mahdollisuuksia eri taidemuotojen kehitykselle k\u00e4ytt\u00e4en teknologiaa hyv\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Korkeatasoista ja kiinnostavaa teatteria ovat tarjonneet vuosikymmenten ajan lapsille ja nuorille ammattiteatterit Teatteri Hevosenkenk\u00e4 ja Unga Teatern. Panostukset lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin ovat t\u00e4rkeit\u00e4 niin heid\u00e4n oman sivistyksen ja el\u00e4m\u00e4nlaadun kannalta kuin koko kaupungin tulevaisuuden kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Liikunta, ulkoilu ja j\u00e4rjest\u00f6t oppimisymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4<\/h4>\n\n\n\n

Espoon kaupungin ja sivistyksen identiteetti\u00e4 ovat yht\u00e4 lailla edist\u00e4neet useat liikunta- ja urheiluhankkeet. T\u00e4rkeint\u00e4 sek\u00e4 liikunnassa ett\u00e4 kulttuurissa on tietysti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 palveluja asukkaille, erityisesti lapsille ja nuorille, mutta my\u00f6s kansalliset ja kansainv\u00e4liset tapahtumat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t asukkaiden kiinnostusta. Espoossa on useita urheilupuistoja ja -keskuksia, joista Lepp\u00e4vaaran urheilukeskus ja Tapiolan urheilupuisto tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet niin arkip\u00e4iv\u00e4n liikuntaan kuin urheiluseurojen toimintaan ja kilpaurheilulle. Uimahallit ja uimarannat ovat hienoja kohteita liikunnallisen hyvinvoinnin kannalta. Erinomaisia oppimis- ja el\u00e4mysymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ovat my\u00f6s Nuuksion kansallispuisto, rantaraitti ja saaristo.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4t liikuntapalvelut ja asukkaiden harrastusmahdollisuudet perustuvat urheiluj\u00e4rjest\u00f6jen ja kaupungin yhteisty\u00f6h\u00f6n ja sen jatkuvaan kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Historia ja perinnetietous osana Espoo-identiteetti\u00e4<\/h4>\n\n\n\n

Moni espoolainen on t\u00e4nne muualta muuttanut ja kokee, ett\u00e4 ne juuret ovat siell\u00e4 syntym\u00e4kaupungissa tai entisess\u00e4 kotikaupungissa tai jopa ihan toisessa maassa tai maanosassa. Espoon kaupunginmuseo on tehnyt erinomaista ty\u00f6t\u00e4 esitelless\u00e4\u00e4n Espoon historiaa ja kaupunkilaisten el\u00e4m\u00e4nmenoa mennein\u00e4 aikoina nykyisiss\u00e4 tutuissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Talomuseo Glims on ollut jo kauan espoolaisten suosikkikohde, mutta my\u00f6hemmin avautuneet KAMU-museo WeeGeess\u00e4 ja Pentalan saaristomuseo ovat lis\u00e4nneet huomattavasti asukkaiden mahdollisuuksia saada tietoa kaupungin kehityksest\u00e4. Monet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset tuovat my\u00f6s arvokasta tietoa espoolaisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 entisin\u00e4 aikoina. Espoo oli kartanoiden aluetta. Useimmat kartano- tai muut asuinrakennukset ovat edelleen yksityisess\u00e4 omistuksessa, mutta osa on vaiherikkaan kunnallispoliittisen k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen siirtynyt kaupungin omistukseen. N\u00e4ist\u00e4 voidaan mainita mm. Gumb\u00f6len kartano, Oittaan ulkoilukartano, Karhusaaren alue ja Sinebrychoffin huvila, Tr\u00e4sk\u00e4ndan kartano, Albergan kartano, Villa Elfvik, Villa Rulludd, Parkvillan ja Lagstadin vanha koulu.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 iso\u00e4iti Elin ajattelisi tai sanoisi jos voisi tarkastella Espoossa tapahtuneita muutoksia h\u00e4nen elinajoistaan? H\u00e4n varmasti ihmettelisi teknologian nopeaa kehityst\u00e4 ja pit\u00e4isi t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 mahdollisuuksien rinnalla huolehditaan niin ihmisten kuin digiymp\u00e4rist\u00f6jen turvallisuudesta. H\u00e4n korostaisi ihmisten v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4 ja toistensa huomioon ottamista ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Mutta ennen kaikkea h\u00e4n olisi tyytyv\u00e4inen siihen, ett\u00e4 koulutus, kulttuuri ja muu sivistys kuuluu kaikille espoolaisille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Liisa Tommila Liisa Tommila on koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti ja kasvatustieteiden maisteri. H\u00e4nell\u00e4 on matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan p\u00e4tevyys. Tommila toimi vuosia Tapiolan yhteiskoulun ja lukion iltalinjan rehtorina. Vuonna 1985 h\u00e4n aloitti kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen apulaiskaupunginjohtajana. Vuoden 1993 alusta Tommilan ty\u00f6teht\u00e4viin liitettiin opetustoimi, ja h\u00e4nen virkanimikkeens\u00e4 muuttui sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n toimi 2000-luvun alkuun…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-4127","page","type-page","status-publish","hentry"],"featured_image_src":"","featured_image_src_square":false,"rbea_author_info":{"display_name":"espoonperinne@gmail.com","author_link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/author\/espoonperinnegmail-com\/"},"rbea_excerpt_info":"Liisa Tommila Liisa Tommila on koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti ja kasvatustieteiden maisteri. H\u00e4nell\u00e4 on matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan p\u00e4tevyys. Tommila toimi vuosia Tapiolan yhteiskoulun ja lukion iltalinjan rehtorina. Vuonna 1985 h\u00e4n aloitti kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen apulaiskaupunginjohtajana. Vuoden 1993 alusta Tommilan ty\u00f6teht\u00e4viin liitettiin opetustoimi, ja h\u00e4nen virkanimikkeens\u00e4 muuttui sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n toimi 2000-luvun alkuun...","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4127","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4127"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4127\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4166,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4127\/revisions\/4166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/sivistys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}