Tilaa uutiskirje






SyysMatin Markkinat 2018

SyysMatin Markkinoita vietettiin 11. kerran Espoon tuomiokirkonmäellä viikonloppuna 15.-16.9.2018. Vaikka lauantaina markkinapäivä olikin sateinen, sunnuntaina oli sitäkin kesäisempi syyssää.Markkinoilla vallitsi edellisten vuosien tapaan leppoisa ja kiireetön tunnelma. Perinneseura oli tuonut jo aiemmin julkaistujen kirjojensa lisäksi teltalleen kaksi juuri painosta tullutta julkaisua: kirjan Muuralan sairaala – Espoon ensimmäinen (tekijät Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila) sekä Esa Lahtisen kirjan Punaisin silmin – Espoon Kauklahti 1917-1918.

Liekö tieto uusista kirjoista saanut markkinaväen liikkeelle, sillä ajoittain teltan edustalla oli kiinnostuneita ruuhkaksi asti.

Jos et saanut omaasi hankittua markkinoilta, niin Perinneseuran kirjoja voi ostaa kätevästi netitse Perinnekaupasta sekä Tapiolan Akateemisesta Kirjakaupasta ja Auroran kappelista.

Nähdään taas ensi vuonna Syysmatin Markkinoilla!



Perinneseura julkaisee kaksi uutta kirjaa

Perinneseura on syyskuussa mukana kahdessa tapahtumassa:

  • SyysMatin Markkinoilla Espoon tuomiokirkonmäellä lauantaina 15.9. ja sunnuntaina 16.9.2018 klo 10–16 ja
  • Kauklahti-päivässä Kauklahden kappelilla lauantaina 15.9.2018 klo 11–14.

Tapahtumissa julkistetaan kaksi uutta kirjaa:

Pirkko Kivimäki – Esko Uotila:
Muuralan sairaala – Espoon ensimmäinen

Espoon ensimmäinen sairaala aloitti toimintansa Muuralassa noin sata vuotta sitten. Kirja kertoo sairaalan monista vaiheista, sairaanhoidon kehityksestä, henkilökunnan tehtävistä ja toiminnan muutoksista Espoon kasvaessa maalaispitäjästä suureksi kaupungiksi. Varsinaisen sairaalatoiminnan jälkeen Muurala toimi pitkään terveyskeskuksen vuodeosastona ja viime vuosinaan päiväsairaalana.

Kirjassa on Muuralassa hoitotyössä toimineiden ja potilaina olleiden muistoja sairaalasta. Sairaalan tarina tuli päätökseensä, kun päiväsairaalan toiminta siirtyi keväällä 2017 Muuralasta uuteen Espoon sairaalaan Jorviin.

Esa Lahtinen:
Punaisin silmin – Espoon Kauklahti 1917–1918

Sisällissodissa ei ole voittajia – ainoastaan häviäjiä. Vuonna 1918 myös Kauklahdessa koettiin suuria kärsimyksiä ja tappioita.

Esa Lahtinen kertoo kirjassaan, mitä Kauklahdessa tapahtui vuonna 1918 ja miten kauklahtelaisille kävi sisällissodassa ja sen jälkeisissä tapahtumissa.

Punaisin silmin -teoksen lähteinä ovat valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien asiakirjat sekä Suomen sotasurmat 1914–1922 nimitiedosto. Jonkin verran teoksessa on käytetty lähteenä aikaisempaa tutkimusta, kirjallisuutta sekä muistitietoa. Paljon tietoa on jäänyt tallentamatta, koska aikanaan toiset eivät saaneet ja toiset eivät halunneet muistella. Vielä tänä päivänäkin muistaminen on ollut monelle vaikeaa.

Muistoja Pellon koulusta

Pellon koulu vuonna 1968. Kuva: Knüpfer & Öhman. Espoon kaupunginmuseo.

Perinneseura julkaisi kirjan Espoolaisia kansakoulumuistoja vuonna 2015. Muistoja kouluajalta on luettavissa myös sivuilla Oppilaat ja opettajat muistelevat.

Juha Saramies (juha.saramies@pp.inet.fi) on kirjoittanut vuonna 2015 tarkan kuvauksen Pellon koulun vaiheista ja omasta kouluajastaan. Olemme saaneet kirjoituksen täydentämään perinneseuran keräämiä koulumuistoja. Pellon koulu oli koulukäytössä vuoteen 1958. Rakennus paloi kesällä 2012 ja purettiin sen jälkeen.

Juha Saramies: Pellon kronikka
MUISTOJA PELLOSTA – Kauklahden suomalaisen kansakoulun historiaa ja tuokiokuvia.

Aurora Karamzinin 210-vuotisjuhla

Kari Koivumäki avasi Auroran syntymäpäiväjuhlan ja esitteli tilaisuuden esiintyjät
Mari Anthonin ja Marika Sompio-Utriaisen.

Espoon perinneseura järjesti 1.8.2018 Träskändan kartanolla Auroran syntymäpäiväjuhlan, johon osallistui noin 130 henkilöä. Oppaana toimi Mari Anthoni ja juhlaan osallistui myös näyttelijä ja monitoiminainen Marika Sampio-Utriainen, joka esitti osia Aurora-näytelmästään. Laajan historiakatsauksen ohella kuultiin suuri määrä tarinoita 1800-luvun Träskändasta ja Auroran elämästä. Kakkukahvitkin saatiin riittämään suurelle osallistujajoukolle.Perinneseuran kuusijäseninen Aurora-työryhmä jatkaa työtään Träskändan kartanon kunnostuksen käyntiinsaamiseksi ja tarkoitus on tehdä lähiaikoina uusi ehdotus Espoon kaupunginjohdolle.

Kiitämme kaikkia tilaisuuteen osallistuneita!

Kari Koivumäki
Espoon perinneseuran Aurora-työryhmän puheenjohtaja
P. 040 7722148

Kutsu Auroran syntymäpäiväjuhlaan Träskändassa ke 1.8.2018

Espoon perinneseura järjestää Träskändan kartanolla keskiviikkona 1.8.2018 klo 16-18 Auroran syntymäpäiväjuhlan, johon sekä jäsenet että ystävät toivotetaan tervetulleiksi.

Juhla alkaa klo 16.00 järjestettävällä Auroran promenadilla, jossa oppaana Träskändan kartanon ympäristössä toimii Mari Anthoni. Kävelyn aikana tutustutaan keskeisiin kartanon lähikohteisiin.

Kävelyn jälkeen noin klo 17.30 perinneseura tarjoaa Auroran syntymäpäivän kunniaksi kakkukahvit Piparkakkutalossa, joka sijaitsee kartanon pihapiirissä.

Retken reittiin voi etukäteen tutustua netissä osoitteessa:
www.espoonperinneseura.net/jarvenperan-kotikaupunkipolku (kohteet 1-13).

Perinneseuran kevätseminaari 8.5.2018

Kevätseminaarissa käsiteltiin vuoden 1918 tapahtumia Espoossa. Mielenkiintoisia ja asiantuntevia alustuksia oli saapunut kuulemaan 40 paikallishistoriasta kiinnostunutta.

Esa Lahtinen kertoi Kauklahden tapahtumista vuonna 1918 ja kauklahtelaisten surmista sisällissodassa ja sen jälkeisissä tapahtumissa. Kauklahdessa oli teollisuutta ja työväki järjestäytynyttä. Vuoden 1917 suurlakon aikaan Kauklahteen perustettiin järjestyskaarti ja myöhemmin punakaarti. Sisällissodan alettua Uudellamaalla käytiin yksi suurehko taistelu ennen saksalaisten tuloa huhtikuussa 1918. Taistelu käytiin Sigurdsin tilalla, joka sijaitsi Kirkkonummella runsaat 10 kilometriä Kauklahden keskustasta. Kauklahtelaisia ja muita espoolaisia osallistui taisteluihin myös muualla Suomessa. Saksalaiset eivät kohdanneet Kauklahdessa vastarintaa, vaan etenivät nopeasti Leppävaaraan ja Helsinkiin. Sisällissodan taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä kuoli tai katosi noin 200 espoolaista, joista 63 oli Kauklahdesta.

Esa Lahtisen esitysmateriaali:
Punaisin silmin

Markku Salmi kuvasi Leppävaaran taistelun taustoja ja kulkua. 1900-luvun alussa Albergassa oli kolme isoa maatilaa ja 300 asukasta. Teollistumisen myötä alueelle asettui työväkeä ja vallitöiden aikana alueella oli tuhansia työläisiä Suomesta ja ulkomailta. Kolmen poliisin murha marraskuussa 1917 kiristi osapuolten välejä. Töiden loputtua syntyi ruokapula ja vuoden 1917 lopulla myös Albergaan perustettiin järjestyskaarti. Sisällissodan alettua Albergaan jäi punaisten yksikkö vartiotehtäviin. Leppävaaran taistelu 11.4.1918 päätti punaisten vallan Espoossa. Saksalaiset miehittivät punaisten asemat nopeasti ja jatkoivat etenemistä kohti Helsinkiä.

Markku Salmen esitysmateriaali:
Leppävaran taistelu

Kevätseminaari: Sisällissota Espoossa 8.5.2018

Tervetuloa Espoon perinneseuran kevätseminaariin, jonka aiheena on Sisällissota Espoossa.
Aika: tiistai 8.5.2018 klo 17.30
Paikka: Entressen kirjaston Sininen huone
Kahvitarjoilu klo 17.15 alkaen.

Ohjelma:

Esa Lahtinen: Vuoden 1918 tapahtumat Espoossa
Arkistonhoitaja-emeritus Esa Lahtinen alustaa vuoden 1918 tapahtumista Espoossa, erityisesti Kauklahdessa. Hän on viimeistelemässä aiheesta kirjaa, jonka perinneseura tulee julkaisemaan viimeistään ensi syksynä.
Markku Salmi: Leppävaaran taistelu 1918
Markku Salmi Leppävaara-seurasta kertoo sisällissodan merkittävimmästä taistelusta Espoossa, joka käytiin Leppävaaran kallioilla. Taistelu ja sodan jälkiselvittelyt jättivät pysyvät jälkensä Leppävaaran maisemaan ja ennen kaikkea ihmisten muistiin.

Keskustelua

Kutsu Espoon perinneseura ry:n kevätkokoukseen 8.5.2018

Espoon perinneseura ry:n kevätkokous järjestetään tiistaina 8.5.2018 kevätseminaarin päätyttyä klo 19.15 Entressen kirjaston Sinisessä huoneessa, Siltakatu 11, Espoon keskus.

Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, kuten

  • esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto ja
  • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille.

Lämpimästi tervetuloa!

Espoon perinneseuran hallitus

Kummitustarina Gunnarsista

Tämän kertainen kummitustarinamme on vielä ruotsinkielinen ja tämä on tällä kertaa viimeinen tarinamme. 

Kiitos kaikille, jotka olette lähettäneet tarinoita julkaistavaksemme. Tarinoita voi edelleenkin lähettää sähköpostiin kari.forsberg@iki.fi, niin julkaisemme ne tällä sivustolla. Kaikki tarinat löytyvät sivulta Kummitustarinoita.

Ja sitten itse tarinaan. Siinä kerrotaan miten kreivi päätti selvittää kummittelun todenperäisyyden ja mitä kaikkea siitä seurasi kreiville, koiraparalle ja omaisuudelle.

Det spökade också i Gunnars