{"id":1174,"date":"2023-05-13T10:19:19","date_gmt":"2023-05-13T07:19:19","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/?page_id=1174"},"modified":"2023-05-13T12:28:36","modified_gmt":"2023-05-13T09:28:36","slug":"lyomaton-soidinsalo","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/yrittajyys\/lyomaton-soidinsalo\/","title":{"rendered":"Ly\u00f6m\u00e4t\u00f6n Soidinsalo"},"content":{"rendered":"

Eero Artman<\/em>
\nArtikkeli on julkaistu Viherlaaksolaiset ry:n 30-vuotisjuhlajulkaisussa vuonna 1987.<\/strong><\/span><\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

Toimitusjohtaja Kalervo Soidinsalo<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Vain harva t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n viherlaaksolainen tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Viherlaaksossa, Helsingintien varrella on vuosina 1944-1972 toiminut Suomessa varsin tunnettu kellotehdas K. Soidinsalo Oy. Kellojen valmistus tapahtui Soidinsalojen omakotitontin kahdessa piharakennuksessa, joista toinen oli aikanaan ollut navettana tai tallina. Tehtaan toimisto sijaitsi asunnon yhteydess\u00e4. 1960-luvulla tontille rakennettiin uusi, varsinainen tehdasrakennus ja toinen verstaana toiminut piharakennus ns. koivikkoverstas, purettiin. Soidinsalojen omakotitalo, toinen rakennus, jossa kelloja valmistettiin sek\u00e4 uudempi tehdasrakennus ovat viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4. Koivikkoverstas rakennettiin sotien aikana sen vuoksi, ett\u00e4 paukkuh\u00e4lyttimien valmistustoiminnassa jouduttiin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n ruutia. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 varten oli oltava erillinen rakennus. My\u00f6hemmin koivikkoverstaassa tehtiin kellojen kokoonpano.<\/p>\n

Vaikka varsinainen kellojen valmistus alkoi vasta vuonna 1944 oli Kalervo Soidinsalo jo aikaisemmin ehtinyt harjoittaa verstasrakennuksessaan muuta alaan liittyv\u00e4\u00e4 toimintaa. H\u00e4n oli ammatiltaan kellosepp\u00e4. Ollessaan 1930-luvulla helsinkil\u00e4isen kellotukkuliikkeen palveluksessa h\u00e4n kierteli kelloja myyden ymp\u00e4ri Suomea. Siin\u00e4 sivussa h\u00e4n korjaili kelloja ja monia muitakin erikoislaitteita.<\/p>\n

Sotien aikana 1939-1944 h\u00e4nen kellosep\u00e4ntaitojaan tarvittiin. H\u00e4n valmisti armeijalle mm. paukkuh\u00e4lyttimi\u00e4 ja ns. ”helvetinkoneita” sek\u00e4 korjaili monia armeijan k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 erikoislaitteita. Jos muut eiv\u00e4t saaneet jotain laitetta kuntoon, tuotiin se ”Kallulle” korjattavaksi.<\/p>\n

Paukkuh\u00e4lyttimill\u00e4 oli my\u00f6s siviilik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 omenatarhoissa ett\u00e4 kotiel\u00e4insuojien h\u00e4lyttimin\u00e4. Sotien aikana ja viel\u00e4 monta vuotta sen j\u00e4lkeenkin vallitsi pula ruoasta. Varsinkin ”penskat” pyrkiv\u00e4t omenavarkaisiin. Soidinsalojen omakin puutarha oli varustettu paukkuh\u00e4lyttimill\u00e4, kun l\u00e4hiseudun pojat tunkeutuivat orapihlaja-aidan l\u00e4pi omenavarkaisiin. Kompastuminen paukkuh\u00e4lyttimeen kytkettyyn, pime\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n lankaan laukaisi paukkupanoksen. Pahvikuorisena h\u00e4lytin oli vaaraton, siit\u00e4 ei sinkoillut ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n mit\u00e4\u00e4n sirpaleita. Kova pamaus aiheutti kuitenkin varmaan sen, ett\u00e4 pojille tuli jotain housuun, koska \u00e4idit tulivat valittamaan, ettei sellaisia laitteita saa asentaa paukahtelemaan. Siihen loppuivat poikien luvattomat vierailut Soidinsalojen omenatarhassa.<\/p>\n

Monilla viherlaaksolaisilla oli n\u00e4in\u00e4 ruokapulan vuosina oma sika, lammas, siipikarjaa tai kaniineja kasvamassa. Ne olivat tietysti niin haluttua tavaraa, ett\u00e4 kanaloiden ja karsinoiden ovet oli paras y\u00f6n tullen varustaa h\u00e4lytyslaittein. Siihen tarkoitukseen k\u00e4ytettiin, kun mit\u00e4\u00e4n nykyaikaisia h\u00e4lyttimi\u00e4 ei viel\u00e4 ollut, usein juuri Soidinsalon valmisteita.<\/p>\n

Oma lukunsa olivat ”Kallun helvetinkoneet”, joita mm. kaukopartiot k\u00e4yttiv\u00e4t miinoittaessaan t\u00e4rkeit\u00e4 vihollisen sotilaskohteita. Aluksi ne olivat messinkikuorisia, joihin koneistot tulivat Sveitsist\u00e4. My\u00f6hemmin rungot valettiin muovista ja Soidinsalon sek\u00e4 nelj\u00e4n kemisti-insin\u00f6\u00f6rin yhteistoiminnalla saatiin aikaan laitteisto, joka toimi miltei minuutin tarkkuudella viikkojen tai jopa kuukausien kuluttua panoksen asettamisesta. N\u00e4ill\u00e4 vehkeill\u00e4 miinoittivat suomalaiset kaukopartiomiehet mm. Murmannin rataa, ja ehtiv\u00e4t hyvin takaisin omalle puolelle ennen miinojen laukeamista. Toimintaperiaatteena niiss\u00e4 oli sy\u00f6pym\u00e4ll\u00e4 poikki menev\u00e4 metallilanka, joka vapautti iskurin laukaisemaan panoksen. T\u00e4m\u00e4 Soidinsalon kehitt\u00e4m\u00e4 laite her\u00e4tti aikanaan suurta huomiota ja v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, voi olla per\u00e4t\u00f6nkin tieto, ett\u00e4 Hitleri\u00e4 vastaan suunnattu attentaatti tehtiin t\u00e4m\u00e4n laitteen avulla. Koska laitteessa, muista vastaavasti poiketen, ei ollut metalliosia, oli sen vieminen perille helpompaa. Siit\u00e4 se K. Soidinsalo Oy:n toiminta vuonna 1944 kellotehtaana ja my\u00f6hemmin monien muidenkin laitteiden valmistajana varsinaisesti alkoi.<\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

Kelloja valmistuu. Vasemmalla Kalervo Soidinsalo.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Soidinsalo huomasi, ett\u00e4 kelloja tarvittaisiin, mutta niit\u00e4 ei ollut saatavana. Niinp\u00e4 h\u00e4n taitavana ammattimiehen\u00e4 p\u00e4\u00e4tti aloittaa kellojen valmistamisen ja keskittyi perinteisten punttikellojen tekemiseen. Oli Suomessa siihen aikaan muutamia muitakin kellotehtaita. Er\u00e4s toinen tehdas valmisti ly\u00f6ntikoneistolla varustettuja sein\u00e4kelloja. Kun t\u00e4m\u00e4n tehtaan johtaja vietti merkkip\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4, l\u00e4hetti Kalervo Soidinsalo oman onnittelunsa ja varusti sen allekirjoituksella ”Ly\u00f6m\u00e4t\u00f6n Soidinsalo”. Kallun kelloissa kun ei ollut ly\u00f6ntikoneistoa.<\/p>\n

Ei ollut kellojen valmistaminen sodan j\u00e4lkeen helppoa. Kaikesta oli pulaa. Mit\u00e4\u00e4n kellon osia ei ollut saatavana, vaan kaikki oli teht\u00e4v\u00e4 itse. Monet osien valmistukseen tarvittavat koneetkin olivat omatekoisia. Osien valmistukseen tarvittavaa raaka-ainetta oli vaikea saada. Vain tietty Outokummun valmistama messinki oli soveliasta kellon rattaiden tekoon. Se oli riitt\u00e4v\u00e4n kovaa, mutta kuitenkin helppo jyrsi\u00e4. Usein jouduttiin turvautumaan ”mustaan p\u00f6rssiin” messinkilevy\u00e4 ja -tankoja hankittaessa. V\u00e4lill\u00e4 saatiin liikaa sinkki\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 tavaraa, josta oli vaikea saada kunnon osia syntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Soidinsalon kellotehtaan valmistamia tupakelloja.<\/p><\/div>\n

Punttikelloissa tarpeelliset messinkiketjut ja niiden valmistuslaitteetkin tehtiin itse. Nyky\u00e4\u00e4n ketjua saa ostaa valmiina metrikaupalla. Saunan pataakin tarvittiin, kun ketjut k\u00e4siteltiin typpihapolla. Musta savu vaan nousi. Ei ollut mit\u00e4\u00e4n ty\u00f6suojelum\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Jokainen suojeli itse\u00e4\u00e4n mink\u00e4 taisi.<\/p>\n

Soidinsalon verstaalla valmistettujen tupakellojen pohjat tehtiin koivupuusta ja niihin porattiin rei\u00e4t akselipesi\u00e4 varten. Kellotaulut olivat my\u00f6s itse tehtyj\u00e4. Verstaan vintill\u00e4 oli puuty\u00f6tila. Kellotaulut koristeltiin aluksi k\u00e4sin maalaamalla, mutta koska ty\u00f6 oli varsin hidasta, pyrittiin keksim\u00e4\u00e4n muita menetelmi\u00e4. Osa koristeluista tehtiin siirtokuvien avulla ja my\u00f6hemmin kellontaulut painettiin kirjapainossa paperille ja liimattiin paikalleen.<\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

Kellon akselien valmistusta<\/p><\/div>\n<\/div>\n

\n
\"\"<\/a>

Rattaiden jyrsint\u00e4\u00e4<\/p><\/div>\n<\/div>\n

V\u00e4hin erin ajat palautuivat taas normaaleiksi, ulkomaankauppa elpyi ja perinteisi\u00e4 saksalaisia tupakelloja alkoi tulla markkinoille. Kotimainen pienteollisuus, jota Soidinsalon kellotehdas edusti, ei ollut kilpailukykyinen suurvalmistajien kanssa. Kallun oli keksitt\u00e4v\u00e4 muuta. Ja Kallu keksi. Naapuriyritt\u00e4j\u00e4kin huomautteli, ett\u00e4 Kallu se vain keksii ja keksii, sill\u00e4 markkinointi tahtoi Soidinsalolta j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4h\u00e4n heikommalle tolalle.<\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

Kellon osien valmistusta k\u00e4sipuristimella<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Kelloalaan liittyvi\u00e4 uusia artikkeleita, kuten koulujen opetuskelloja, valmistettiin. Tehtiin paristok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 mainospy\u00f6ritt\u00e4ji\u00e4, pankeille s\u00e4\u00e4st\u00f6lippaita ja lippaiden lukkolaitteita, uistinkeloja, uistimia, muoviliinoja ym. Vaatemyym\u00e4l\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytetty housujen ripustin eli ”Puntti-Pekka” on my\u00f6s Kalervo Soidinsalon keksim\u00e4. Erikoispiirteen\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli t\u00e4ydellinen kaksik\u00e4tisyys. Vasaran h\u00e4n otti aina siihen k\u00e4teen, joka sattui olemaan l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Monissa paikkakunnan riennoissa oli Kalervo Soidinsalo mukana. H\u00e4n oli urheiluseura Viherlaakson Veikkojen perustajaj\u00e4sen ja sen monivuotinen puheenjohtaja. H\u00e4n toimi aktiivisesti Viherlaakson Yhteiskoulun Kannatusyhdistyksess\u00e4 ja oli tietysti my\u00f6s perustamassa yhdistyst\u00e4mme 35 vuotta sitten.<\/p>\n

Kiit\u00e4mme Sakari Miettist\u00e4, joka on luovuttanut t\u00e4t\u00e4 artikkelia varten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme Soidinsalon kellotehdasta koskevaa materiaalia ja kertonut omia kokemuksiaan kellojen valmistuksesta vv. 1944-49 ollessaan enonsa Kalervo Soidinsalon verstaassa ty\u00f6njohtajana.<\/p>\n

Kauas ei ole omena puusta pudonnut. Sakari Miettinen on ollut kelloalalla koko ik\u00e4ns\u00e4, viimeiset parikymment\u00e4 vuotta itsen\u00e4isen\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kelloja valmistaen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eero Artman Artikkeli on julkaistu Viherlaaksolaiset ry:n 30-vuotisjuhlajulkaisussa vuonna 1987. Vain harva t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n viherlaaksolainen tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Viherlaaksossa, Helsingintien varrella on vuosina 1944-1972 toiminut Suomessa varsin tunnettu kellotehdas K. Soidinsalo Oy. Kellojen valmistus tapahtui Soidinsalojen omakotitontin kahdessa piharakennuksessa, joista toinen …<\/span> Jatka lukemista →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":288,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1174","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"featured_image_src":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1174","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1174"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1174\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1198,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1174\/revisions\/1198"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/288"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1174"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}