{"id":1214,"date":"2023-05-14T09:23:46","date_gmt":"2023-05-14T06:23:46","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/?page_id=1214"},"modified":"2023-05-14T19:04:41","modified_gmt":"2023-05-14T16:04:41","slug":"wikbergin-korjaamo-viherlaaksossa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/yrittajyys\/wikbergin-korjaamo-viherlaaksossa\/","title":{"rendered":"Wikbergin korjaamo Viherlaaksossa"},"content":{"rendered":"

Jussi Muotiala<\/em>
\nEspoon Automuseo ry \/ Checker ry<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu Viherlaaksolaiset ry:n kev\u00e4ttiedotteessa 2010.<\/strong><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

N\u00e4kym\u00e4 toisen kerroksen korjaamohallista sota-aikana 1941. Valokuvaamo Pietinen. Museovirasto.<\/p><\/div>\n

A.J. Wikbergin korjaamo toimi Espoon Viherlaaksossa punatiilisess\u00e4 rakennuksessa os. Turuntie 145. Turuntie oli oikaistu t\u00e4lt\u00e4 kohdin 1930-luvun alussa. Albert Wikberg hankki alueelta tonttimaata rakentaakseen tien varteen tuolloin oloissamme suuren ja nykyaikaisen korjaamon. Tienp\u00e4tk\u00e4 korjaamolta Petakseen p\u00e4in saikin kansan suussa lis\u00e4nimen \u201dWikbergin suora\u201d.<\/p>\n

Rakennus valmistui juuri ennen Talvisodan syttymist\u00e4 syksyll\u00e4 1939. Korjaamon ja sen yhteydess\u00e4 toimivan huoltoaseman rakentaminen tuntui tuolloin tietysti perustellulta, olihan henkil\u00f6autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt v. 1939 jo l\u00e4helle kolmeakymment\u00e4tuhatta. Korjaamo joutui kuitenkin sotien ja niit\u00e4 seuranneen pulan ja tuontis\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn vuoksi toimimaan toistakymment\u00e4 vuotta poikkeavissa oloissa. Henkil\u00f6autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 palautui nimitt\u00e4in sotaa edelt\u00e4neelle tasolle vasta 1950-luvun alussa. Sotavuosina olivat tietysti valtion kalusto etusijalla ja sodan j\u00e4lkeen elvyteltiin tuonnin puutteessa loppuun ajettua kalustoa. Korjaamon lattiapinta-ala oli n. 1450 m2 ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4kin oli ajoittain jopa 50 henke\u00e4. Korjaamon kakkosmiehen\u00e4 toimi moni puolisesta teknisest\u00e4 lahjakkuudestaan tunnettu Kalle S\u00f6derstr\u00f6m.<\/p>\n

Albert Wikberg (s. 1892) oli ajanut ajokortin jo 1912. H\u00e4n hankki 1914 itselleen auton ja toimi mm. vuokra-autoilijana Raumalla. 1917- 1920 h\u00e4n ty\u00f6skenteli VR:n. Pasilan konepajalla.<\/p>\n

Vuonna 1920 Wikberg hankki vaatimattoman korjauspajan Kauniaisista, mutta siirsi sen jo seuraavana vuonna omalle tontille Viherlaaksoon. Korjaamo, jota Wikberg py\u00f6ritti veljens\u00e4 kanssa, oli pikemminkin peltisep\u00e4nverstas ja putkiliike, joka sivut\u00f6in\u00e4\u00e4n korjaili autoja. T\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 sijalla oli my\u00f6s maatalousmoottorien ja \u2013ty\u00f6kalujen korjaus ja kasvihuoneiden rautarakennety\u00f6t.<\/p>\n

Voimakas kehitys l\u00e4hti k\u00e4yntiin v. 1937, kun Albert Wikberg osti liikkeen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omaan haltuunsa sek\u00e4 hankki uudelle korjaamolle sopivan suurehkon tontin. Jo 1928 Wikberg oli tehnyt puolivuotisen opintomatkan Ruotsiin ja Tanskaan ty\u00f6skennellen mm. paikallisissa Ford -tehtaissa, joten kuva omasta autokorjaamosta oli alkanut hahmottua. Matkan j\u00e4lkeen h\u00e4n oli rakentanut silloisen puurakenteisen pajan tilalle kivirakenteisen. Vuonna 1939 valmistunut tiiliverstas toimikin sitten jo useassa kerroksessa, kuitenkin siten, ett\u00e4 tiloihin oli rinnetontin ansiosta suora ajo yhteys ulkoa. Alimmassa kerroksessa oli levy- ja peltisep\u00e4nosasto, hitsaamo, maalaamo jne. Toisessa kerroksessa oli korjaamo, koneistamo, varaosavarasto ja konttori. Vintti kerroksessa oli s\u00e4hk\u00f6laitteiden korjaamo. Kun nyky\u00e4\u00e4n tarkastelee vaatimattomaltakin vaikuttavaa rakennusta, on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 se tuolloin sijaitsi t\u00e4ysin maaseudulla, joskin vilkkaan Turuntien ja Kauniaisista tulevan Helsingintien risteyksess\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n verstaan ohi pyyh\u00e4lt\u00e4\u00e4 parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 autom\u00e4\u00e4r\u00e4, joka edusti rakennusajankohtana koko maan autokantaa.<\/p>\n

Sota-aikana Wikbergin korjaamo ryhtyi valmistamaan h\u00e4k\u00e4kaasuttajia monen muun keskisuuren korjaamon tapaan Autokorjaamoiden oy:n lisenssill\u00e4 ja \u201dtyyppipiirustuksilla\u201d.<\/p>\n

Viipurilaisen Kalle Widingin johdolla perustettiin 27.09.1939 Autokorjaamoiden Oy j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ja valvomaan kaasugeneraattoreiden eli kansan suussa \u201dh\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6jen\u201d valmistusta haltuunsa hankkimiensa lisenssien nojalla. 08.09.1939 oli hankittu varsin merkitt\u00e4v\u00e4t Imbert-patentin oikeudet ja 08.11.1939 lunastettiin A. L\u00f6fstr\u00f6min Tapio -hiilikaasuttimen ja O. M\u00e4kisen Kyt\u00f6 -puukaasuttimen patentit. Jo vuoden 1939 puolella Autokorjaamoiden Oy mainosti Kyt\u00f6 – ja Tapio -h\u00e4k\u00e4kaasuttimia lehdess\u00e4. Ilmoituksessa yhti\u00f6n osoitteeksi mainitaan Viherlaakso, jossa se ilmeisesti toimi talvisodan aikana. Korjaamomiesten ripe\u00e4n toiminnan ansiosta Autokorjaamoiden Oy valtasi merkeill\u00e4\u00e4n Kyt\u00f6, Tapio ja Akmo noin nelj\u00e4nneksen h\u00e4k\u00e4kaasutinmarkkinoista, joille nopeasti ilmestyi monenlaista yritt\u00e4j\u00e4\u00e4. Eri merkkej\u00e4kin oli liki viisikymment\u00e4 ja valmistajia suurteollisuudesta pikku pajoihin. Wikbergin verstaalla Kalle S\u00f6derstr\u00f6m kehitteli Kyt\u00f6 – kaasutinta edelleen. V\u00e4lirauhan aikana j\u00e4rjestettiin \u201dh\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6ajoja\u201d eri merkkien vertailemiseksi ja laitteiden kehitt\u00e4miseksi. Kalle S\u00f6derstr\u00f6m jopa voitti Helsingin Autoteknikkojen ajot 12.12.1940 Kyt\u00f6 -kaasuttimella varustetulla kuorma-autollaan (osallistujia 23). Kyt\u00f6 -\u201dh\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6jen\u201d valmistus toi Wikbergin korjaamolle teollisuusluontoisen sarjatuotannon, johon palattiin sotienkin j\u00e4lkeen muutamissa projekteissa. Armeijan kaluston korjausta helpotti se, ett\u00e4 ajokelvotonta kalustoa voitiin tuo da junalla l\u00e4heiselle Kauniaisten asemalle ja hinata sielt\u00e4 Viherlaaksoon.<\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

Puskulevyll\u00e4 varustettu Atom kehitt\u00e4jiens\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 Viherlaaksossa 1950.
Vas. Albert Wikberg ja Kalle S\u00f6derstr\u00f6m, oikeassa reunassa Kyt\u00f6-puukaasuttimen ja Atomin moottorin suunnittelija Olavi M\u00e4kinen.
Edess\u00e4 Albert Wikbergin tytt\u00e4renpoika Paul Ahlroos.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Autokorjaamoalan luottamustoimissa Albert Wikberg oli tutustunut Auto-Taito Oy:n johtajaan Olavi M\u00e4kiseen. M\u00e4kinenh\u00e4n oli my\u00f6s Kyt\u00f6-puukaasuttimen keksij\u00e4. M\u00e4kisen kanssa Wikberg ryhtyi valmistamaan koti maista Atom (Myyr\u00e4) -pientraktoria l\u00e4hinn\u00e4 puutarhojen ja pientilojen tarpeisiin. Kaksi py\u00f6r\u00e4inen \u201dohjauskurjista\u201d k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 traktori oli tarkoitettu l\u00e4hinn\u00e4 hevosen korvaajaksi sodanj\u00e4lkeiseen ankaraan konepulaan. Traktorituotannon vaiheita olen k\u00e4sitellyt artikkelissa \u201dAtom ja Myyr\u00e4, traktoriteollisuutta Espoon Viherlaaksossa\u201d Mobilisti 3\/99 s. 100- 101, joten palaan siihen vain lyhyesti. Verstaalla traktorin suunnittelusta vastasi j\u00e4lleen Kalle S\u00f6derstr\u00f6m. Atom-traktoreita on s\u00e4ily nyt useiden ker\u00e4ilij\u00f6iden kokoelmissa mm. Trollbergan ja G\u00e5rdskullan traktorimuseoissa. Onpa t\u00e4llainen varastoituna Espoon Kaupunginmuseossakin.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/div>\n

Atomissa oli aluksi M\u00e4kisen suunnittelema, magneettoa ja kaasutinta lukuun ottamatta kokonaan kotimainen nelitahtinen moottori. Traktorin prototyyppi esiteltiin 1947 ja tuotanto alkoi 1949. Moottorin valmistus oli kuitenkin ajan oloon M\u00e4kisen Auto-Taidolle – etenkin kun ulkomaisten pienmoottorien tuontiin alkoi saada lisenssej\u00e4 – taloudellisesti liian raskasta. M\u00e4kinen vet\u00e4ytyi hankkeesta ja Wikberg jatkoi traktorien valmistusta Viherlaaksossa yksin\u00e4\u00e4n nyt Myyr\u00e4 II -nimell\u00e4 ja saksalaisella ILO-kaksitahtimoottorilla varustettuna. P\u00e4\u00e4osa muutamasta sadasta Atom\/Myyr\u00e4st\u00e4 oli n\u00e4it\u00e4 ILO- moottorilla varustettuja my\u00f6h\u00e4isempi\u00e4 versioita. 1950-luvun lopulla Wikbergin verstaan teknisen\u00e4 johtajana toimi h\u00e4nen v\u00e4vyns\u00e4 DI Oiva Pietarinen (s.1927). Silloin tulivat valmistusohjelmaan my\u00f6s mets\u00e4ty\u00f6maiden voimakeskukset. Sittemmin Pietarinen perusti 1967 Masino Oy:n, jolle Wikbergilt\u00e4 siirtyi ILO- moottoreiden edustus. P\u00e4\u00e4osassa oli kuitenkin korjaamotoiminta.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Kuva: Tuukka Uusitalo<\/p><\/div>\n

Hinausautotoimintaa harjoitettiin jo vanhalla verstaalla ja Wikbergin lopetettua 1960- luvun alussa sit\u00e4 jatkoi samassa paikassa korjaamon vanha ty\u00f6ntekij\u00e4 Svante Sneitz (s.1924). Svante Sneitz aloitti itsen\u00e4isen kuljetustoiminnan v. 1964. Sneitzin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli 3,5 t nostopuomilla varustettu Scania-Vabis. Wikbergill\u00e4 oli aikoinaan ajossa sotaan pakko-otetun hinausauton tilalle saatu j\u00e4ttim\u00e4inen armeijan Citroen kuorma-auto, josta Kalle S\u00f6derstr\u00f6m muunteli verstaalle hinausauton.<\/p>\n

Korjaamon kulta-aikoina mm. El\u00e4intarhan ajojen osanottajat harjoittelivat \u201dWikbergin suoralla\u201d ja s\u00e4\u00e4tiv\u00e4t ajokkejaan korjaamon tiloissa. Korjaamolla toimi Shell-jakeluasema. Bensiinin jakelua varten rakennettiin 1952 Turuntien puolelle yksinkertainen puinen bensiininjakelukioski. 1958 se purettiin ja tilalle rakennettiin n. 40 m2 suuruinen jakeluasema, joka purettiin vasta 1990- luvun alussa. Shell -asema jatkoi pitk\u00e4\u00e4n puhtaana palveluasemana.<\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

Korjaamorakennuksen seinustalle rakennettavan bensiinijakelukioskin piirustukset vuodelta 1952<\/p><\/div>\n<\/div>\n

L\u00e4hi\u00f6rakentamisen my\u00f6t\u00e4 korjaamon keskeisell\u00e4 paikalla ollut tontti alkoi kiinnostaa rakentajia ja omistajat myiv\u00e4t tontin. Sille nousi mm. Viherlaakson ostoskeskus 1960-luvun alussa. Tarvontien valmistuttua ei liikenteen p\u00e4\u00e4virta en\u00e4\u00e4 kulkenut korjaamon editse ja Albert Wikberg samoin kuin kumppaninsa Kalle S\u00f6derstr\u00f6mkin alkoivat olla i\u00e4kk\u00e4it\u00e4. Toimintaa rakennuksessa jatkoivat useat alan pikkuverstaat. Rakennuksessa toimi mm. ruosteenestoyritykset Ruostemiehet ja Uudenmaan ruosteenesto. Olipa rakennuksessa kaakeleita myyv\u00e4 liikekin. Nyt ainoana vuokralaisena on Espoon Autopalvelu Oy, joka on toiminut n\u00e4iss\u00e4 tiloissa viimeiset parikymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n

Espoon kaupungin omistuksessa on korjaamorakennus p\u00e4\u00e4ssyt pahoin r\u00e4nsistym\u00e4\u00e4n. Toisaalta koko rakennustakin odottaa ilmeisesti purkaminen sen sijaitessa osittain asemakaavan liikennealueella. Monelle nykyviherlaaksolaiselle on ehk\u00e4 yll\u00e4tys, kuin ka monenlaista tuotannollista toimintaa, jopa suoranaista teollisuutta Viherlaaksossa ja sen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on ai kojen saatossa harjoitettu. T\u00e4st\u00e4 menneisyydest\u00e4 Wikbergin verstasrakennus omalla tavallaan kertoo. Mik\u00e4\u00e4n rakennustaiteellisesti tyylipuhdas aikansa edustaja se ei liene, mutta funktionalismin piirteet tulevat selv\u00e4sti esiin maaston hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, kompaktissa massoittelussa ja rauhallisessa aukotuksessa.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa:
\nWikbergin korjaamo | Hakutulokset | Finna.fi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jussi Muotiala Espoon Automuseo ry \/ Checker ry Artikkeli on julkaistu Viherlaaksolaiset ry:n kev\u00e4ttiedotteessa 2010. A.J. Wikbergin korjaamo toimi Espoon Viherlaaksossa punatiilisess\u00e4 rakennuksessa os. Turuntie 145. Turuntie oli oikaistu t\u00e4lt\u00e4 kohdin 1930-luvun alussa. Albert Wikberg hankki alueelta tonttimaata rakentaakseen tien …<\/span> Jatka lukemista →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":288,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1214","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"featured_image_src":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1214","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1214"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1214\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1235,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1214\/revisions\/1235"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/288"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1214"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}