{"id":1276,"date":"2023-05-20T16:00:50","date_gmt":"2023-05-20T13:00:50","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/?page_id=1276"},"modified":"2023-06-10T05:22:37","modified_gmt":"2023-06-10T02:22:37","slug":"lintuvaaran-teollisuusalue","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/teollisuus\/kadonneita-tehtaita\/lintuvaaran-teollisuusalue\/","title":{"rendered":"Lintuvaaran teollisuusalueen kuusi vuosikymment\u00e4"},"content":{"rendered":"

Aapo Kirvesniemi<\/em><\/p>\n

Lepp\u00e4vaara on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 alue Espoon historiassa monin tavoin. Kun Helsingist\u00e4 Turkuun johtava rautatie valmistui vuonna 1903, se avasi uusia mahdollisuuksia yhteyksille Helsingin ulkopuolelle ja loi perustan Lepp\u00e4vaaran kasvulle ja kehitykselle. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi muun muassa suuren huvila- ja omakotialueen syntymisen\u00e4 Lepp\u00e4vaaraan radan pohjoispuolelle. Lepp\u00e4vaara kehittyi maaseutumaisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 teollisuuskeskittym\u00e4ksi ja lopulta merkitt\u00e4v\u00e4ksi asuin- ja liikealueeksi.\u00a0Lepp\u00e4vaaran yritykset keskittyiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n rautatieaseman ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Lintuvaaran alueella sijaitsi aikoinaan Bergansin tilaan kuulunut Harakan torppa. Sen alueita alettiin palstoittaa asutustonteiksi vuonna 1907. Alueen nimi vaihtui 1960-luvun alussa Harakasta Lintuvaaraksi. Teollisuusalueen rakentaminen Palok\u00e4rjentielle alkoi 1950-luvulla. Harakassa oli toki ennest\u00e4\u00e4n monenlaista yritystoimintaa kuten puusep\u00e4n verstaita ja erilaisia pikkupajoja, lukuisia kauppaliikkeit\u00e4 talojen kivijaloissa,
\nmuutama kauppapuutarha sek\u00e4 tietysti legendaarinen Mansikkalan leipomo. Kino Luxin elokuvateatteri avattiin jo vuonna 1954.<\/p>\n

Airam Lintuvaarassa<\/h4>\n

KOMETA-tehtaat, jonka nimi n\u00e4kyi maantien osoitetolpassa, oli yleisnimitys alun perin Oy Kovametalli Ab -nimisen yrityksen kovametallituotteita valmistavalle tehtaalle.<\/p>\n

Airam Oy on tunnettu suomalainen teollisuusyritys, jonka br\u00e4ndi oli aikoinaan eritt\u00e4in vahva Suomessa. Jos 1900-luvulla hiekkalaatikolla leikkiv\u00e4lt\u00e4 lapselta olisi kysytty, mik\u00e4 on Airam, vastaus olisi luultavasti ollut: s\u00e4hk\u00f6lamppu. Usein siihen olisi viel\u00e4 lis\u00e4tty taskulampun patteri, ja ehk\u00e4 joku olisi maininnut my\u00f6s termospullon.<\/p>\n

Airam aloittaa kovametallin valmistuksen Suomessa<\/h4>\n

Sotavuosien j\u00e4lkeen Suomeen syntyi useita uusia teollisuusyrityksi\u00e4, jotka toimivat ennen tuntemattomilla teknologian aloilla.<\/p>\n

Suomi joutui maksamaan merkitt\u00e4vi\u00e4 sotakorvauksia Neuvostoliitolle, mutta yll\u00e4tt\u00e4en korvaukset eiv\u00e4t koostuneetkaan puunjalostusteollisuuden tuotteista, kuten alun perin oletettiin. Sen sijaan suurin osa korvauksista muodostui metalliteollisuustuotteista. Vaatimukset niin m\u00e4\u00e4r\u00e4n kuin laadunkin suhteen olivat odottamattoman suuria. Vaadittiin monenlaisia metallituotteita, joiden valmistuksessa tarvittiin erilaisia ty\u00f6kaluja.<\/p>\n

Vuonna 1927 Saksassa keksittiin ja markkinoitiin mullistavan tehokas ter\u00e4materiaali, jota kutsuttiin nimell\u00e4 ”Widia”. Nimi tulee saksan sanoista ”wie diamant”, mik\u00e4 tarkoittaa ”timantin kaltainen”. T\u00e4m\u00e4 metalliseos oli niin lujaa, ett\u00e4 se l\u00e4hestyi timantin kovuutta, maailman kovinta tunnettua materiaalia. Widialla voitiin leikata ter\u00e4st\u00e4 sata kertaa tehokkaammin kuin aiemmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleilla ter\u00e4materiaaleilla.<\/p>\n

Suomalaiset vaatimattomuudessaan eiv\u00e4t nimenneet t\u00e4t\u00e4 uutta materiaalia timantiksi, vaan yksinkertaisesti kovametalliksi.<\/p>\n

Kovametallin valmistusmenetelm\u00e4 sis\u00e4lsi samankaltaisia vaiheita kuin Airamilla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 hehkulamppujen valmistuksessa. Lampun hehkulangan p\u00e4\u00e4raaka-aine oli volframi, jota tarvittiin my\u00f6s kovametallissa. Kovametallin valmistaminen oli mahdollista vain pulverimetallurgian menetelm\u00e4ll\u00e4. Pulverimaisista l\u00e4ht\u00f6aineista puristettiin koossapysyv\u00e4 aihio, joka sai ominaisuutensa vasta l\u00e4mp\u00f6k\u00e4sittelyn, eli sintrauksen, kautta korkeassa l\u00e4mp\u00f6tilassa. J\u00e4\u00e4hdytty\u00e4\u00e4n kappaleella oli ainutlaatuinen yhdistelm\u00e4 kovuutta, kulutuskest\u00e4vyytt\u00e4 ja sitkeytt\u00e4.<\/p>\n

Sotakorvauksia suunnittelevissa piireiss\u00e4 syntyi ajatus kovametallia valmistavan yrityksen perustamisesta Suomeen, vaikka koneliike Gr\u00f6nblom Oy:n kautta oli jo saatavilla tuontitavarana kovametallia. Ruotsalainen suuri metalliteollisuusyritys Fagersta Bruks Ab toimi p\u00e4\u00e4miehen\u00e4 ja valmistajana. Airam n\u00e4htiin luontevana yrityksen\u00e4, johon t\u00e4m\u00e4 uusi teknologia voitaisiin liitt\u00e4\u00e4. Fagerstan ja Gr\u00f6nblomin lis\u00e4ksi muutamia muita teollisuusyrityksi\u00e4 ja yksityishenkil\u00f6it\u00e4 tuli osakkaiksi Oy Kovametalli Ab -yhti\u00f6\u00f6n, joka perustettiin vuonna 1947.<\/p>\n

Fagersta Bruks antoi lisenssin ja tarvittavan teknisen osaamisen, kun taas Gr\u00f6nblomin koneliike vastasi tulevien tuotteiden markkinoinnista. Osan aloittavan yrityksen henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 saatiin Airamilta, muun muassa DI Lennart H\u00e4kk\u00e4 toimitusjohtajaksi.<\/p>\n

Toiminta k\u00e4ynnistyi Helsingiss\u00e4 Salmisaaressa sijaitsevan kaapelitehtaan tiloissa vuokralaisena. Toiminta saatiin nopeasti k\u00e4yntiin, ja tuotteiden laatu ja m\u00e4\u00e4r\u00e4t pystyiv\u00e4t tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotimaisen kysynn\u00e4n. Tuotevalikoimaan lis\u00e4ttiin pian my\u00f6s kallioporat, joiden k\u00e4rkiosassa kovametalli oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

\n
\"\"

Kometa-tehtaat Lintuvaarassa. Kuva kirjasta Airam 1921-1971.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Toiminta jatkui tasaisesti tuottaen teollisuudelle ty\u00f6kaluja sek\u00e4 kaivoksiin ja rakennusteollisuudelle kallioporia. Vuonna 1960 tehtiin merkitt\u00e4v\u00e4 keksint\u00f6, joka mullisti talviautoilun: autojen talvirenkaissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t nastat. Nastan t\u00e4rkein osa, ter\u00e4v\u00e4 piikki, oli valmistettu kovametallista. T\u00e4m\u00e4 keksint\u00f6 levisi muutamassa vuodessa ymp\u00e4ri maailmaa maihin, joissa tiet olivat talvisin lumen ja j\u00e4\u00e4n peitossa. Kaapelitehtaan tilat k\u00e4viv\u00e4t ahtaiksi laajentuneen tuotannon vuoksi, joten uuden toimipaikan etsint\u00e4 oli tarpeen. Uusi paikka l\u00f6ytyi Lintuvaaran alueelta Espoosta. Uuden tehtaan rakennus valmistui vuonna 1963.<\/p>\n

Tehtaan maa-alueen omisti Kaarlo af Heurlin, tunnettu espoolainen maanomistaja, maanviljelij\u00e4 ja kunnallispoliitikko. Teollisuusrakennus sijoittui l\u00e4hes kolmen hehtaarin teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle Lintuvaaran Palok\u00e4rjentielle. Rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen liittyv\u00e4t erityisvaatimukset voitiin ottaa huomioon, ja siit\u00e4 tulikin hyvin tehtaan tarpeisiin soveltuva. Erikoisuutena olivat ikkunalaudat, jotka oli tehty vinoiksi, jotta niihin ei voitaisi varastoida tarpeettomia tavaroita, sill\u00e4 toimitusjohtaja piti j\u00e4rjestyksest\u00e4 ja siisteydest\u00e4 huolta. Tuotanto vaati useita erityisratkaisuja rakennuksessa, erityisesti ilmanvaihdon, p\u00f6lynpoiston, prosessikaasujen, paineilman ja uunien j\u00e4\u00e4hdytysj\u00e4rjestelmien osalta. Prosessit vaativat paljon energiaa, ja s\u00e4hk\u00f6 sy\u00f6tettiin korkeaj\u00e4nnitteisen\u00e4 talon muuntajiin, jotka muuttivat sen normaaliksi kolmivaiheiseksi virraksi. Rakennus oli siten itsess\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlainen kone.<\/p>\n

Toiminnassa oli joitain j\u00e4lkeenp\u00e4in jopa huvittavia piirteit\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 syyskauden aikana ilmeni huolestuttava ongelma: p\u00e4ivisin vesi loppui s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin tunnin v\u00e4lein. Onneksi ongelma saatiin pian selvitetyksi. L\u00e4hell\u00e4 sijainnut suuri Lepp\u00e4vaaran kansakoulu k\u00e4ytti vett\u00e4 ilmeisesti oppilaiden hygienian hoitoon v\u00e4litunneilla, eik\u00e4 kunnallinen vesijohtoverkko vastannut teollisuuden ja yhteiskunnan samanaikaisia tarpeita.<\/p>\n

Alueella oli jo useita pienempi\u00e4 teollisuusyrityksi\u00e4 aloittanut toimintansa. Levanto Oy valmisti timanttity\u00f6kaluja, Puumeka Oy keskittyi puukalusteiden valmistukseen, ja my\u00f6hemmin aloitti toimintansa Puuseppo Oy, joka erikoistui puuesineisiin. Painevalu Oy oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 yrityksist\u00e4, ja hissiyhti\u00f6 Koneella oli my\u00f6s toimintaa alueella.<\/p>\n

Kovametalli Oy k\u00e4ytti logonime\u00e4 KOMETA, joka leimautui kaikkiin yrityksen tuotteisiin. Autojen j\u00e4\u00e4kelinastoja markkinoitiin my\u00f6s KOMETA-nimen alla. KOMETA-br\u00e4ndi n\u00e4kyi laajalti markkinoinnissa. Se oli esill\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkoareenoiden laidoilla, ralliautojen kyljiss\u00e4 sek\u00e4 metallisorvaamojen ja kaivosten ty\u00f6kalupakkauksissa. Mielenkiintoinen sattuma oli, ett\u00e4 kometa oli kyrillisin kirjaimin kirjoitettuna samanlainen, mik\u00e4 edisti my\u00f6s vienti\u00e4 Neuvostoliittoon.<\/p>\n

\n
\"\"

Lintuvaarassa toimineen Kovametallin vahtimestari Gunnar Aarnio. Lintuvaarassa valmistettiin Airamin muutenkin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 volframista poranteri\u00e4 ja nastoja Nokian autonrenkaisiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, 1960-luku.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Kovametallitehtaan tuotteet<\/h4>\n
\"\"<\/div>\n

Kometa-tehdas valmisti kovametallituotteita, ja toiminta jakautui nelj\u00e4\u00e4n osastoon. Nastaosasto valmisti autojen renkaisiin kiinnitett\u00e4vi\u00e4 nastoja. Nastat koostuivat ter\u00e4ksisest\u00e4 rungosta ja siihen juottamalla kiinnitetyst\u00e4 kovametallitapista. Nastarungot valmistettiin alihankintana. Kallioporaosasto valmisti poria kaivos- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin poria, joilla porattiin kallion ja malmikaivosten louhinnassa tarvittavia reiki\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdysaineen sijoittamiseen. Porien putkimaiset ter\u00e4srungot ostettiin ruotsalaisilta ter\u00e4stehtailta.<\/p>\n

Ty\u00f6kaluosasto valmisti ty\u00f6kaluja metallien lastuavaan ja muovaavaan ty\u00f6st\u00f6\u00f6n sek\u00e4 muita kulutusta kest\u00e4vi\u00e4 osia. Kaikki kovametallituotannon tarvitsemat puristinty\u00f6kalut valmistettiin itse. Ty\u00f6kaluosaston vastuulla oli my\u00f6s koko tehtaan huolto ja koneiden korjaustoiminnot. Kovametalliosasto toimitti kaikki osastojen tarvitsemat kovametalliosat. Valmistusprosessi alkoi volframipulverista, jota hankittiin kansainv\u00e4lisilt\u00e4 suuryrityksilt\u00e4, p\u00e4\u00e4asiassa Englannista, Saksasta, Yhdysvalloista ja Neuvostoliitosta. Nastatappien valmistukseen raaka-ainetta hankittiin my\u00f6s Belgiasta ja Ranskasta. Toisena kovametallin raaka-aineena oli koboltti, jota saatiin p\u00e4\u00e4asiassa Belgiasta, ja toiminnan loppuvuosina my\u00f6s kotimainen Outokumpu Oy pystyi toimittamaan sit\u00e4. Kovametallitehtaassa ty\u00f6skenteli parhaimmillaan kymmenkunta insin\u00f6\u00f6ri\u00e4, jotka olivat mukana sek\u00e4 tuotannon ett\u00e4 markkinoinnin teht\u00e4viss\u00e4. Hallinnossa oli my\u00f6s ekonomeja, jotka vastasivat rahoituksesta, kirjanpidosta ja henkil\u00f6hallinnosta. My\u00f6hemmin n\u00e4m\u00e4 hallinnolliset teht\u00e4v\u00e4t siirtyiv\u00e4t Airamin vastuulle, ja Lintuvaaran yksikk\u00f6 keskittyi p\u00e4\u00e4asiassa tuotantoprosessin ja markkinoinnin toimintoihin.<\/p>\n

Autojen j\u00e4\u00e4kelinastat osoittautuivat menestysartikkeliksi, ja tuotanto kasvoi merkitt\u00e4v\u00e4sti. Solmittiin lisenssisopimuksia sek\u00e4 Eurooppaan ett\u00e4 Atlantin taakse. Kasvaneilla tuloilla voitiin my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 erityisesti kallioporien tuotantoa. Hallinnon toimintoja yksinkertaistettiin vuonna 1967, kun Oy Kovametalli Ab yhdistettiin Airamiin.<\/p>\n

Kallioporatehtaan laajennus<\/h4>\n

Airamiin liittymisen j\u00e4lkeen rahoitustilanteen parantuessa tehtiin lukuisia investointeja tuotantoon, tuotteisiin ja tiloihin. Alueelta ostettiin useita pienehk\u00f6j\u00e4 kiinteist\u00f6j\u00e4. Alueella sijaitsevien rakennusten yhteinen pinta-ala oli noin 7000 neli\u00f6metri\u00e4, josta 90 prosenttia oli Airamin tai sit\u00e4 palvelevien yritysten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Suurin uudisrakennus oli vuonna 1984 valmistunut poratehtaan rakennus, jota oli laajennettu vaiheittain. Uusi rakennus oli j\u00e4lleen koneen kaltainen. Esimerkiksi uuni, joka ulottui lattiapinnan alle jopa 10 metrin syvyyteen, oli suunniteltu pitkien poratankojen l\u00e4mp\u00f6k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n

Vetytehdas<\/h4>\n

Kovametallin valmistusprosessissa ja nastojen valmistuksessa suojakaasuna k\u00e4ytetty vetykaasu oli aluksi tuotu Voikoskelta Woikoski Oy:n tehtaalta kaasupulloissa rekkakuljetuksena. Vuonna 1975 Woikoski Oy rakensi vetytehtaan Lintuvaaraan vastatakseen Kovametallin tarpeisiin. Vetytehdas ty\u00f6llisti kymmenkunta henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Vetytehdas oli suuri helpotus Airamille, sill\u00e4 rekkakyyti Voikoskelta oli ollut kustannuksiltaan kalliimpaa. Lis\u00e4ksi muutamia kertoja oli aiheutua suurempia vahinkoja kuljetush\u00e4iri\u00f6iden vuoksi. Jos tehtaalla oleva varavety olisi loppunut, olisi aiheutunut vaaraa uunilaitteistolle. Woikosken vedynvalmistus tapahtui klassisella elektrolyysiperiaatteella, jossa vett\u00e4 hajotettiin s\u00e4hk\u00f6virran avulla. Prosessin sivutuotteena syntyi happea, jota Woikoski myi paikallisesti sit\u00e4 tarvitseville. Kovametallitehtaan tarvitsema vety toimitettiin putkistoa pitkin, jolloin ei ollut tarvetta toimia kaasupullojen kanssa.<\/p>\n

Onnettomuuksia ei tapahtunut koko Kometa-tehtaan toiminnan aikana lukuun ottamatta muutamia pikkupaukkuja. Vetykaasu on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen herk\u00e4sti ilman kanssa r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4 seos.<\/p>\n

Lintuvaaran teollisuusalueen toiminnot ty\u00f6llistiv\u00e4t suurimmillaan noin 200 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

<\/div>\n

Rengas-Uutiset vuonna 1990.<\/p>\n

Vientitoiminta<\/h4>\n

Kovametallitehtaan tuotteiden ainutlaatuisuus ja erinomainen laatu tarjosivat mahdollisuuksia vientiin. Nastoja toimitettiin l\u00e4hes kaikkiin talviolosuhteissa toimiviin maihin. Lis\u00e4ksi myytiin lisenssej\u00e4 valmistukseen useisiin maihin, kuten Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja It\u00e4valtaan. Neuvostoliittoon suoritettiin jatkuvia toimituksia, ja Ven\u00e4j\u00e4lle toimitettiin my\u00f6s nastatehdas sek\u00e4 kovametallitappien valmistusyksikk\u00f6.<\/p>\n

Kallioporien valmistusta varten toimitettiin Bulgariaan tehdas ja siihen liittyv\u00e4 yksikk\u00f6 porissa k\u00e4ytett\u00e4vien kovametallipalojen valmistusta varten.<\/p>\n

Tutkimus ja tuotekehitys<\/h4>\n
\"\"<\/div>\n

Kovametallitehtaan tuotteet perustuivat pulverimetallurgian osaamiseen. Insin\u00f6\u00f6rit hy\u00f6dynsiv\u00e4t Teknillisen korkeakoulun professori Matti Tikkasen opetuksia, ja monet heist\u00e4 olivatkin saaneet koulutuksensa ja siirtyneet yrityksen palvelukseen juuri sielt\u00e4. Ymm\u00e4rrettiin my\u00f6s ulkomaisten kontaktien merkitys tiedon ja osaamisen lis\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4, ja yritys oli aktiivisesti mukana kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimusorganisaatioissa.<\/p>\n

Yksi t\u00e4rke\u00e4 kansainv\u00e4linen tutkimusorganisaatio, johon Airam kuului, oli Ruotsissa toimiva skandinaavinen JERNKONTORET. Lis\u00e4ksi Airamin toimihenkil\u00f6ill\u00e4 oli mahdollisuus olla j\u00e4senin\u00e4 Yhdysvalloissa toimivassa APMI-tutkimusorganisaatiossa ja osallistua alan konferensseihin. Vastaavanlainen organisaatio oli Euroopan maita edustava EPMI. Lis\u00e4ksi Neuvostoliiton hallinnoima GOST-organisaatio otti mielell\u00e4\u00e4n Airamin edustajia mukaan toimintaansa.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kansainv\u00e4liset yhteydet ja osallistuminen tutkimusorganisaatioihin antoivat yritykselle mahdollisuuden seurata alan kehityst\u00e4, jakaa tietoa muiden asiantuntijoiden kanssa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uusimpia innovaatioita ja parhaita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 omassa toiminnassaan. T\u00e4m\u00e4 vahvisti yrityksen teknist\u00e4 osaamista ja auttoi pysym\u00e4\u00e4n kilpailukykyisen\u00e4 kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla.<\/p>\n

Kun Suomeen suunniteltiin ensimm\u00e4ist\u00e4 ydinvoimalaa, oli ehdolla my\u00f6s luonnonuraania k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 reaktori. Polttoaine-elementtien valmistus perustuu pulverimetallurgiaan ja Airamin kovametallitehdas osallistuikin suomalaisten teollisuusyritysten yhteisprojektiin, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 polttoainevalmistuksen k\u00e4ynnist\u00e4minen Suomessa. Kovametallitehtaan insin\u00f6\u00f6rit saivat perusteellisen koulutuksen alan teknologiasta Englannissa, Norjassa ja Ruotsissa.<\/p>\n

Reaktorit hankittiin kuitenkin Neuvostoliitosta ja polttoainetoimitukset kuuluivat kauppaan. Suunniteltu kotimainen polttoainevalmistus ei toteutunut, vaikka valmius toimintaan oli hankittu.<\/p>\n

Kallioporatehtaan myynti<\/h4>\n

Lintuvaaran Kometa-tehdas toimi menestyksekk\u00e4\u00e4sti Airamin osana. Vuonna 1986 tapahtui merkitt\u00e4v\u00e4 muutos, kun Airamin osakeomistajiin kuuluneen Nokia Oy:n ylimm\u00e4n johdon toimihenkil\u00f6t ostivat Airamin osakkeet Nokialta ns. buyout-menettelyll\u00e4. Samanaikaisesti my\u00f6s nastaliiketoiminnassa tapahtui muutos, kun Tikkakoskella sijainnut kilpaileva yritys siirtyi Airamin omistukseen.<\/p>\n

Kallioporaosasto siirtyi ruotsalaisen omistukseen. Louhintaan tarkoitettuja kallioporia valmistava ja markkinoiva yritys rekister\u00f6itiin nimell\u00e4 Kometa Oy. Airamin kovametallitehtaan logo-nimi siirtyi poratehtaan viralliseksi nimeksi.<\/p>\n

Kovametalliteollisuuden loppu<\/h4>\n

Airamin Lintuvaarassa sijainneen yksik\u00f6n kohtaloksi koitui vuonna 1991 alkanut lamakausi. Yksikk\u00f6 lopetettiin, ja kovametallin tuotantokoneet myytiin ruotsalaiselle toimijalle. Nastaliiketoiminta jatkui uuden omistajan, Tikkakoskella toimivan yrityksen, hallinnassa.<\/p>\n

Airamin perheyritys jatkoi toimintaansa Suutarilassa uudella nimell\u00e4 Airam Electric Oy keskittyen lamppu- ja valaistusalalle. My\u00f6hemmin yritys on siirtynyt toimimaan Keravalle.<\/p>\n

Alueen muutokset ja nykytila<\/h4>\n

Airamin toiminnan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 vuonna 1991 kovametallitehtaan rakennuksen uusi omistaja vuokrasi tai myi hallintaosakkeina toimitiloja erilaisiin pienteollisuuden tarpeisiin. Veljekset Sundberg valmisti metallituotteita, kuten heloja, numeroita ja kilpi\u00e4 erillisess\u00e4 kiinteist\u00f6ss\u00e4. Poratehdas jatkoi tuotantoa uuden ruotsalaisomistuksessa olevan yrityksen nimiss\u00e4 syksyyn 1991 asti, ja myyntitoiminta jatkui viel\u00e4 seuraavana vuonna. Kiinteist\u00f6t myytiin kiinteist\u00f6alan yritt\u00e4j\u00e4lle vuonna 1995. Timanttity\u00f6kaluja valmistava Levanto jatkoi vuoteen 1981, mink\u00e4 j\u00e4lkeen yritys siirtyi Kauniaisiin. Woikoski Oy:n vetytehdas menetti suurimman asiakkaansa kovametallitehtaan lopettamisen my\u00f6t\u00e4 ja siirtyi pois alueelta 1990-luvulla. Rakennus purettiin vuonna 2022.<\/p>\n

Puusep\u00e4nteollisuuden yritysten muuttaessa pois tiloihin asettui Espoon Lasi Oy. 2000-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4 rakennuksissa toimi monenlaisia pienyrityksi\u00e4. Joitakin tiloja vuokrattiin harrastusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Alueella oli useita autoihin ja autonkorjaukseen liittyvi\u00e4 yrityksi\u00e4 ja pajoja. Vanhassa Levannon kiinteist\u00f6ss\u00e4 toimi korroosionestopalveluihin erikoistunut Finikor.<\/p>\n

Uusi asuntoalue<\/h4>\n
\n
\"\"

Lintuvaaran teollisuusalueen rakennuksia purettiin vuonna 2023. Kuva: Antero Ala-Jokim\u00e4ki.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Espoon v\u00e4kiluku on kasvanut tasaisella vauhdilla, mik\u00e4 on johtanut my\u00f6s asuntotuotannon kasvuun. Lepp\u00e4vaara ja Lintuvaara soveltuvat hyvin asuinrakentamiseen, ja asutus alkoi kasvaa kiinni aiemmin syrj\u00e4isen Palok\u00e4rjen alueeseen. 1980-luvulla alueen l\u00e4hinaapuriin nousi uusi Kyyhkysm\u00e4en kerrostaloalue.<\/p>\n

Naapuritalojen asukkaat alkoivat tehd\u00e4 valituksia Kometa-tehtaan prosesseista aiheutuneista \u00e4\u00e4nist\u00e4, hajuista ja p\u00f6lyst\u00e4. Yritysten johdossa ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 paikka ei ole sopiva teollisuudelle. Silti investointeja tehtiin viel\u00e4 pitk\u00e4lle 1900-luvun loppuun asti. Laman aiheuttama kurimus kuitenkin kiihdytti koko alueen k\u00e4yt\u00f6n muutosta.<\/p>\n

Asemakaavan muutos hyv\u00e4ksyttiin vuonna 2017, ja vuonna 2023 vanhojen teollisuuskiinteist\u00f6jen purkuty\u00f6t olivat jo t\u00e4ydess\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4. Alueelle suunnitellaan asuinkerrostalojen rakentamista.<\/p>\n

Alueen rakennukset purettu 2023<\/h4>\n

Yritysten sijoittuminen teollisuusalueelle esitet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4en Espoon karttapalvelun ilmakuvaa vuodelta 2015, jolloin kaikki alueen rakennukset olivat viel\u00e4 paikallaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

    \n
  1. Kovametallitehdas 1963, vuoteen 1968 Oy Kovametalli Ab, 1968-1992 Oy Airam Ab. Toiminnan loputtua 1991 l\u00e4htien on toimitiloja myyty osakkeina ja vuorattu yhteis\u00f6ille, yhdistyksille, yritt\u00e4jille ja yksityishenkil\u00f6ille.<\/li>\n
  2. Poratehdas. Rakennuksen oikeanpuoleisen p\u00e4\u00e4n paikalla oli 1960-luvun alussa Puumeka Oy:n tuotantotila. Seuraavana vaiheena rakennus muuttui kovametallitehtaan konttoriksi, jonka saunaa k\u00e4ytettiin ahkerasti edustustarkoituksiin. Varsinainen poratehdas\u00a0rakennettiin kahdessa projektissa 1980 ja 1984. Toiminnan poratehtaalla 1992 loppuessa kiinteist\u00f6 siirtyi kiinteist\u00f6yritys Privastol Oy:n haltuun. Kiinteist\u00f6n tiloja on ollut vuokrattuna yrityksille, yhdistyksille ja yksityishenkil\u00f6ille.<\/li>\n
  3. Vetytehdas. Oy Woikoski Ab:n tehdas valmistui 1976.<\/li>\n
  4. Kovametallitehtaan prosessin alkuvaihe, pulveriosasto toimi alun perin varastoksi rakennetussa peltihallissa.<\/li>\n
  5. Puuseppo Oy:n toimitilaksi rakennetussa kiinteist\u00f6ss\u00e4 toimi my\u00f6hemmin kovametallitehtaan laadunvalvonta laboratorio.<\/li>\n
  6. Painevalu Oy:n tehdaskiinteist\u00f6 oli ensimm\u00e4isi\u00e4 alueelle rakennettuja. Seuraava kiinteist\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Oli Kone Oy, joka harjoitti kiinteist\u00f6ss\u00e4 mm. s\u00e4\u00e4t\u00f6laitteiden huolto ja s\u00e4\u00e4t\u00f6toimintaa. 90-luvulla rakennus toimi Kometa Oy:n konttorina. Kovametallituotteita maahantuojana toiminut IN-Kovametalli Oy toimi talossa joitakin vuosia. Viimeinen toiminto ennen purkua oli yksityisyritt\u00e4j\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 lounasruokala.<\/li>\n
  7. Talo oli alun perin rakennettu Puumeka Oy:n omistajien omakotitaloksi. Yrityksen toiminnan muuttaessa pois Lintuvaarasta rakennusta k\u00e4ytti Espoon Lasi Oy.<\/li>\n
  8. Levanto Oy rakennutti toimitilansa tuotantoa ja hallintoa varten 1962. Yhti\u00f6n muutettua Kauniaisiin 1981 rakennuksessa aloitti toiminnan autojen ruostesuojaukseen erikoistunut Finncor Oy.<\/li>\n
  9. Veljekset Sundberg Oy:n toimitilat<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Aapo Kirvesniemi Lepp\u00e4vaara on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 alue Espoon historiassa monin tavoin. Kun Helsingist\u00e4 Turkuun johtava rautatie valmistui vuonna 1903, se avasi uusia mahdollisuuksia yhteyksille Helsingin ulkopuolelle ja loi perustan Lepp\u00e4vaaran kasvulle ja kehitykselle. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi muun muassa suuren huvila- ja …<\/span> Jatka lukemista →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":116,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1276","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"featured_image_src":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1276","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1276"}],"version-history":[{"count":39,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1276\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1350,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1276\/revisions\/1350"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1276"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}