{"id":1680,"date":"2023-10-11T10:43:43","date_gmt":"2023-10-11T07:43:43","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/?page_id=1680"},"modified":"2023-10-11T12:00:10","modified_gmt":"2023-10-11T09:00:10","slug":"teatteri-hevosenkenka-1975-2023","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/muita-yrityksia\/teatteri-hevosenkenka-1975-2023\/","title":{"rendered":"Teatteri Hevosenkenk\u00e4 1975 – 2023"},"content":{"rendered":"

Kirsi Siren ja Pirta Laaksonen, Teatteri Hevosenkenk\u00e4<\/em><\/p>\n

\"\"<\/em>Kirsi Siren<\/em> (tuolloin Aropaltio) oli valmistunut Suomen teatterikoulun korkeakouluosastosta ohjaaja-dramaturgiksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1970.<\/p>\n

H\u00e4n osallistui elokuussa Tampereella j\u00e4rjestettyyn lastenteatteriseminaariin, jossa teatterikoulun aikainen opettaja Ritva Laatto<\/em> kertoi, ett\u00e4 suunnitteilla oli Suomen ensimm\u00e4inen ammattimainen nukketeatteri ja kutsui Kirsin mukaan perustajaryhm\u00e4\u00e4n. Silloin syntyi Nukketeatteri Vihre\u00e4 Omena<\/em>.<\/p>\n

Espoo saa ensimm\u00e4isen teatterin<\/h4>\n

Vihre\u00e4\u00e4n Omenaan tuli mukaan lavastajaksi ja nukentekij\u00e4ksi Kirsin sisar, Sara Siren<\/em>, joka valmistuttuaan Taideteollisesta oli my\u00f6s kiinnostunut nukketeatterista.<\/p>\n

Sisarukset joivat p\u00e4iv\u00e4kahvia Saran kodin pihalla Porkkalassa ja nautiskelivat raparperipiirakkaa. Sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n tarpeeksi, sisarukset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t, ett\u00e4 nyt loppui herkuttelu, perustetaan teatteri. Piti perustaa teatterille kannatusyhdistys ja rekister\u00f6id\u00e4 se, alkaa etsi\u00e4 esiintymistilaa, etsi\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4 teksti, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4t ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, aloittaa markkinointi ja saada puhuttua jostakin apuraha perustamista varten. Jalka piti saada Opetusministeri\u00f6n oven v\u00e4liin valtionapua varten. Perustettiin Teatteri Hevosenkenk\u00e4.<\/p>\n

\"\"Frank Tashlinin<\/span><\/em> kirjoittama satu \u201dKarhu jota ei ollutkaan<\/em>\u201d oli Hevosenkeng\u00e4n ensimm\u00e4inen n\u00e4ytelm\u00e4. Siin\u00e4 esiintyiv\u00e4t Aino-Maija Tikkanen<\/em> ja Paavo Pentik\u00e4inen<\/em>. Sven Nyg\u00e5rd<\/em> s\u00e4velsi musiikin. Sara lavasti ja teki nuket, Kirsi dramatisoi ja ohjasi. Ensimm\u00e4inen ensi- ilta oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1975 Haukilahden koululla.<\/p>\n

Teatteri Hevosenkeng\u00e4n kannatusyhdistyksen j\u00e4sen, Espoon koulutoimenjohtaja Erkki \u00c4\u00e4rynen<\/em> j\u00e4rjesti teatterille toimitilaksi yhden luokkahuoneen vanhan Kokinkyl\u00e4n koulun sivurakennuksesta, Mankkaalta. Teatterilla ei ollut vesijohtoa ja vain ulko-wc, mutta se mik\u00e4 mukavuuksissa menetettiin, se ty\u00f6n ilossa voitettiin.<\/p>\n

Teatteri Hevosenkenk\u00e4 p\u00e4\u00e4si valtion- ja kaupunginavun piiriin. Espoolaisten lasten oma teatteri, kortteliteatteri, nukketeatteri, jossa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 oli sek\u00e4 nukkeja ett\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, oli syntynyt.<\/p>\n

Kansallisteatterin aika<\/h4>\n

Willensauna oli juuri valmistunut, vuonna 1976 Kansallisteatterin kolmanneksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ksi, ja siit\u00e4 suunniteltiin my\u00f6s kaikkein pienimpien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\"\"Kirsi Siren neuvotteli<\/span> Kai Savolan<\/em> ja Jack Witikan<\/em> kanssa Kansallisteatterissa ensimm\u00e4isest\u00e4 yhteisest\u00e4 tuotannosta. Valinta kohdistui Aili Somersalon<\/em> iki-ihanaan \u201dMestaritontun seikkailut<\/em>\u201d satuun. Mestaritontun seikkailuja esitettiin nelj\u00e4 vuotta t\u00e4ysille katsomoille Kansallisteatterissa. Yhteisty\u00f6 kesti vuodesta 1977 vuoteen 1999.<\/p>\n

Willensaunan pikkuyleis\u00f6 koki nukketeatteriel\u00e4myksi\u00e4 yhdentoista eri n\u00e4ytelm\u00e4n muodossa. Hevosenkeng\u00e4n kehitykselle vuodet Kansallisteatterissa olivat ratkaisevan t\u00e4rkeit\u00e4. Aluksi omat tilat olivat niin vaatimattomat, ett\u00e4 oli hienoa saada osoittaa, mit\u00e4 osataan, kun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on suuren teatterin tarjoamat mahdollisuudet. Taloudellisestikin Kansallisteatterin merkitys oli olennainen, pieni teatteri pystyi sen avulla kasvamaan ja kehittym\u00e4\u00e4n sek\u00e4 vakiinnuttamaan oman paikkansa maamme teatterikartassa.<\/p>\n

Juhannusm\u00e4en teatterirakennukset<\/h4>\n

\"\"Juhannusm\u00e4en milj\u00f6\u00f6 oli kuin luotu lastenteatterille. Vanhat punamultaiset hirsirakennukset, suuret puut, luonto ja vanhan puukoulun nurkissa leijuva henki innoittivat niin yleis\u00f6\u00e4 kuin teatterintekij\u00f6it\u00e4kin. Vuonna 1975 talo ei ollut tarkoituksenmukaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Espoon kaupungin taholta Kirsin ja Saran tilatoiveisiin suhtauduttiin my\u00f6nteisesti. Espoon kaupunkia on siit\u00e4 l\u00e4htien saatu kiitt\u00e4\u00e4 monesta.<\/p>\n

1980 Hevosenkenk\u00e4 sai muuttaa korjattuun p\u00e4\u00e4rakennukseen. P\u00e4\u00e4rakennuksessa oli tuolloin teatterisali, toimisto, aula kahvioineen ja kaksi sis\u00e4-wc:t\u00e4. Lavastamo j\u00e4i rakennukseen, jossa teatterin toiminta oli py\u00f6rinyt aluksi kokonaisuudessaan. Uuteen katsomoon mahtui 80 lasta ja pienelle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle saatiin valaistus- ja \u00e4\u00e4nilaitteita. Teatteria k\u00e4ytiin kaukaakin ihailemassa ja my\u00f6s Espoo sai kiitosta lastenkulttuurimy\u00f6nteisyydest\u00e4\u00e4n. Teatteriesitykset paranivat teknisen toteutuksen tasoltaan. Teatteri sai jo itselleen kokop\u00e4iv\u00e4toimista henkil\u00f6st\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kunnon teatterisali, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ja toimisto<\/h6>\n

Kev\u00e4ttalvella 1991 vietettiin j\u00e4lleen avajaisjuhlia. Pihalla olevan vajan paikalle oli noussut ajanmukainen toimistorakennus ty\u00f6- ja neuvotteluhuoneineen. P\u00e4\u00e4rakennus sai lis\u00e4osan, joka k\u00e4tki sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 uuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja alakertaan n\u00e4yttelij\u00f6iden pukeutumis- ja sosiaalitilat. Katsomosta tuli nouseva ja sinne mahtui nyt 130 istuinta. Valo-\u00e4\u00e4nikopista voitiin ohjata valaistus- ja \u00e4\u00e4nilaitteistoa. Teatterilla oli nyt inva-WC ja py\u00f6r\u00e4tuoliluiska ja kokonaan lavastamolle ja nukkety\u00f6pajalle omistettu sivurakennus.<\/p>\n

Galleria Hevosenkenk\u00e4<\/h6>\n

\"\"Seitsem\u00e4nkymment\u00e4 uutta<\/span> nukketeatterituotantoa ensimm\u00e4isten 30 vuoden aikana tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 eri taitelijoiden tekemi\u00e4, kulutusta kest\u00e4vi\u00e4 taideteoksia, esitysten nukkeja kertyi lukemattomia. Hevosenkeng\u00e4n nukketaiteilijoilla on ollut oleellisen t\u00e4rke\u00e4 merkitys teatterin taiteelliselle tasokkuudelle. Sara Sirenin monet nuket, lavastukset ja grafiikka loivat Hevosenkeng\u00e4n imagoa vuodesta 1975 vuoteen 1991. Sen j\u00e4lkeen monen vuoden ajan teatterin visuaalisesta ilmeest\u00e4 vastasi p\u00e4\u00e4osin Ulla Vaajakallio<\/em>, joka suunnitteli nukkejen lis\u00e4ksi my\u00f6s n\u00e4ytelmien julisteet. Suunnittelijoina ovat olleet my\u00f6s Ikutomo Kurogi, Taina Valkonen, Pekka Ojamaa, Martti Aiha, Iida Vanttaja, Mikko Saastamoinen, Markus Tsokkinen, Maija Poskiparta, Mimmi Resman, Janne Siltavuori, Fanni Lieto, Juhana Hirvonen<\/em> ja monet muut.<\/p>\n

Kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuosi 2000 l\u00e4hestyi ja Espoo suunnitteli sinne omia hankkeita, jotka j\u00e4isiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4 vuoden j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n

Avajaisjuhlallisuuksien aika koittikin seuraavan kerran toukokuun 14. vuonna 2000. Lasik\u00e4yt\u00e4v\u00e4 liitti uuden kaksikerroksisen Galleria Hevosenkeng\u00e4n vanhaan teatterirakennukseen. S\u00e4\u00e4n salliessa gallerian lasiovet aukeavat m\u00e4ntyjen ja sireenipensaiden katveeseen, ulkokahvioon. Yl\u00e4kerrassa on vaihtuvia n\u00e4yttelyit\u00e4. Alakerrassa teatterikuraattori Sanna Hallen<\/em> (silloin Aropaltio) organisoi yleis\u00f6kasvatusta, lasten nukkety\u00f6pajoja, varjoteatterikursseja ja teemap\u00e4ivien askarteluleikkej\u00e4.<\/p>\n

Juhannusm\u00e4ki kasvoi lastenkulttuurikeskukseksi! Punamultainen pikkukyl\u00e4 sai raittinsa varrelle t\u00e4rke\u00e4n t\u00e4ydennyksen, oman gallerian.<\/p>\n

Tusculum<\/h6>\n

\"\"Teatteri<\/span> Hevosenkeng\u00e4n toimintaa haluttiin laajentaa palvelemaan pienten perheit\u00e4 entist\u00e4 kokonaisvaltaisemmin. Olemassa olevat tilat toimivat hyvin teatterik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta ty\u00f6pajatilat puuttuivat. Teatterikuraattorina Hevosenkeng\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Sanna Hallen oli kouluttautunut ryhm\u00e4taideterapeutiksi ja vauvojen v\u00e4rikylpyohjaajaksi. Uutta osaamista haluttiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja pienten perheiden tarpeeseen vastata.<\/p>\n

Vuonna 2018 Juhannusm\u00e4en pihapiiriin, p\u00e4\u00e4rakennuksen taakse nousi Tusculum. Tusculum tarkoitti antiikin Roomassa rauhalle, taiteelle ja hiljentymiselle tarkoitettua suojaisaa tilaa. Viihtyis\u00e4, rauhallinen, valoisa ja muunneltava uusi tila mahdollisti taideterapiaryhm\u00e4t, vauvojen ja taaperoiden v\u00e4rikylpyty\u00f6pajat ja muut taidety\u00f6pajat.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi uusi tila tarjosi soveltuvan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n pienimuotoisempaan esitystoimintaan runoilloille, sek\u00e4 vauva- ja taaperoteatteriesityksille. Tusculumista tuli Hevosenkeng\u00e4n pieni n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen Hevosenkenk\u00e4<\/h6>\n

Hevosenkeng\u00e4n ensimm\u00e4isen matkan Kijoon, Japaniin, toteutettiin vuonna 1998. Siell\u00e4 esitettiin kahta n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 Lumipalloprinssi\u00e4<\/em> ja Juoksevaa mokkasiinia<\/em>, jotka japanilaiset yhteisty\u00f6kumppanit k\u00e4viv\u00e4t Suomessa valitsemassa vierailun\u00e4yt\u00f6ksiksi. Osat tekstist\u00e4 esitettiin japaniksi. Vastaanotto oli upea. Uusintavierailu oli ohjelmassa kes\u00e4ll\u00e4 2000. Silloin japanilaislapset saivat tutustua Kani Untuvaker\u00e4\u00e4n<\/em>, jota n\u00e4yttelij\u00e4 Anita Sohlberg<\/em> oli tuolloin saanut esitt\u00e4\u00e4 jo yli 500 kertaa! Kani Untuvaker\u00e4 vietiin Japaniin viel\u00e4 toistamiseen, vuonna 2018, t\u00e4ll\u00f6in esityksen roolit esitti Niina Sillanp\u00e4\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Hevosenkeng\u00e4n viimeisin Japanin kiertue oli vuonna 2019. Tuolloin esityksen\u00e4 oli Kaunotar ja Hirvi\u00f6<\/em>, jota esitettiin Kawasakissa, Yokosukassa ja Ebinassa, yhteens\u00e4 kahdeksan n\u00e4yt\u00f6ksen verran.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vuoteen 2023 menness\u00e4 Teatteri Hevosenkenk\u00e4 on vieraillut Japanissa yhteens\u00e4 13 kertaa. Hevosenkeng\u00e4n yhteisty\u00f6kumppaneita Japanissa ovat The Creative Group Rekitei \u2013 no – Kai<\/em> (Yokohama Kanagawa), Art for Young Audience<\/em> (Abiko) sek\u00e4 Kijo Picture Book<\/em>
\nVillage<\/em>.<\/p>\n

Vuosituhannen taite oli aktiivista aikaa, kun Japanin vierailuiden lis\u00e4ksi Robottipoika Ville Voltti<\/em> vietiin Riikaan festivaaleille kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1999 ja samana kes\u00e4n\u00e4 Kitarakepponen esitettiin Etel\u00e4-Korean, S\u00f6ulissa. Mistelbachin kansainv\u00e4lisille nukketeatterip\u00e4iville It\u00e4vallassa osallistuttiin syksyll\u00e4 1999, esityksell\u00e4 Lumipalloprinssi. Riikan vierailu poiki kutsun Tanskaan, talvella 2000.<\/p>\n

Ruotsissa Hevosenkenk\u00e4 on vieraillut eri esityksill\u00e4 l\u00e4hes vuosittain, siell\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallinen yhteisty\u00f6taho on Finlands Institutet. N\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 on vuosien saatossa ollut mm. Tukholmassa, V\u00e4ster\u00e5sissa, G\u00e4vless\u00e4 ja Sundsvallissa.<\/p>\n

Teatterintekij\u00e4t<\/h4>\n

\"\"KIRSI SIREN,<\/span> ohjaaja ja teatteritaiteen maisteri, on toiminut Hevosenkeng\u00e4n teatterinjohtajana sen perustamisesta saakka. Kirsi on kirjoittanut, dramatisoinut ja ohjannut teatterille yli 40 esityst\u00e4. Kirsin aloitteesta ovat syntyneet lis\u00e4rakennushankkeet ja teatterin peruskorjaukset. Hankkeet ovat toteutuneet Espoon kaupungin ja Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n toimesta.<\/p>\n

Teatterinjohtajan ty\u00f6n lis\u00e4ksi Kirsill\u00e4 on ollut lukuisia luottamusteht\u00e4vi\u00e4 Espoon kaupungin valtuutettuna 16 vuoden ajan sek\u00e4 teatterialan tuntijana mm N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taidetoimikunnassa, Kansallisoopperan hallintoneuvostossa ja Teatterilehden hallituksessa. Monissa OKM:n ty\u00f6ryhmiss\u00e4 Kirsi on ollut asiantuntijana.<\/p>\n

Vuonna 2009 Lasten P\u00e4iv\u00e4n s\u00e4\u00e4ti\u00f6 pyysi Kirsi\u00e4 ottamaan vastuun Suomen Lelumuseo Leikkilinnasta. Neuvottelujen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4dyttiin sopimukseen, ett\u00e4 Lelumuseo siirtyi s\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4 Teatteri Hevosenkeng\u00e4n Kannatusyhdistys ry:n omistukseen ja organisaatiossa Kirsin johdettavaksi. Museo muutti nime\u00e4 uusiin tiloihin 2022 siirtyess\u00e4\u00e4n ja on nyt Museo Leikki.<\/p>\n

Kirsi Siren on palkittu mm. Valtionpalkinnolla 1989, Espoo-mitalilla 2009, Teatterij\u00e4rjest\u00f6jen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6palkinnolla 2015. Suomen Leijonan Ritarikunnan Pro Finlandia mitalin Kirsi sai 2020.<\/p>\n

\"\"Ensimm\u00e4iset, jotka<\/span> kohtaavat yleis\u00f6n silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n, ovat n\u00e4yttelij\u00e4t. Hevosenkeng\u00e4ss\u00e4 on esiintynyt monia loistavia n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. N\u00e4yttelij\u00e4n taito vasta luo esityksen magian, vangitsee katsojan ja nostaa ainutlaatuiseksi, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt tapahtuvaksi, el\u00e4mykseksi.<\/p>\n

Juuri nyt Hevosenkeng\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t vakituisina n\u00e4yttelij\u00f6in\u00e4 Outi Haaranen-Halme, Pekka Heiman<\/em> ja Antero Nieminen<\/em>. Vierailijoina t\u00e4m\u00e4n hetken ohjelmistossa ovat nelikymmenvuotisen uran Hevosenkeng\u00e4ss\u00e4 tehnyt ja nyttemmin freelanceriksi siirtynyt Eero Ahre<\/em> sek\u00e4 lis\u00e4ksi Krista Putkonen-\u00d6rn, Timo Ruuskanen<\/em> ja Heidi Ajanto<\/em>.<\/p>\n

Ohjaajan on nukketeatteri- lastenteatterissa hallittava osin tavallisesta teatterista poikkeava visuaalinen kokonaisuus. Hevosenkeng\u00e4ll\u00e4 on ollut onni matkassa ohjaajien suhteen. T\u00e4m\u00e4n hetken ohjelmistossa ohjauksia on Patrik Drakelta, Elina Stirkkiselt\u00e4, Olka<\/em> Horilalta, Katja Krohnilta<\/em> sek\u00e4 Kirsi Sirenilt\u00e4.<\/p>\n

\"\"Lavastajat ja<\/span> nukentekij\u00e4t luovat teatterin visuaalisen ilmeen. T\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 ohjelmistossa on lavastuksia Mimmi Resmanilta, Juhana Hirvoselta, Riikka Aurasmaalta, Annukka Pyk\u00e4l\u00e4iselt\u00e4, Teemu Loikkaalta, Fanni Liedolta<\/em> ja Ulla Vaajakalliolta<\/em>. Fanni Lieto valmistaa suurimman osan esitysten nukeista, puvuista ja tarpeistosta ja tekee my\u00f6s suunnitteluty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Musiikkia on aina pidetty Hevosenkeng\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 samoin kuin valo- ja \u00e4\u00e4nisuunnittelua. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4vieraina on ollut paljon taitavia tekij\u00f6it\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ohjelmistossa olevissa n\u00e4ytelmiss\u00e4 on musiikkia Tommi Lindellilt\u00e4, Juha Matjussilta, Ari Outilalta, Joonas Pirttil\u00e4lt\u00e4<\/em> ja Sven Nyg\u00e5rdilta<\/em>. Jokaiseen tuotantoon s\u00e4vellet\u00e4\u00e4n uusi musiikki.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nien ja valojen suunnitteluun panostetaan paljon. Valosuunnittelun t\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 ohjelmistossa oleviin n\u00e4ytelmiin on tehnyt pitk\u00e4\u00e4n Hevosenkeng\u00e4ss\u00e4 aikaisemmin ty\u00f6skennellyt Veijo Lindell<\/em> sek\u00e4 nykyisin Hevosenkeng\u00e4n vakituisena teatteriteknikkona ty\u00f6skentelev\u00e4 Jani Salmi<\/em>. Hevosenkeng\u00e4n teatteritekniikkaa Janin kanssa py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 Thomas B\u00e4ckmann<\/em>.<\/p>\n

Teatteri on kokonaisuus, tiimi, jossa kaikki osatekij\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Tarvitsemme kaikki toistemme ty\u00f6panosta. Johanna Bergman teatterisihteerin\u00e4 on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n mukana. Toimistossa h\u00e4nen kanssaan ty\u00f6skentelev\u00e4t kulttuurituottaja-tiedottaja Pirta Laaksonen<\/em> sek\u00e4 teatteriassistentti Harri Haahkala<\/em>. Yhdistyksen taloushallinnon hoitaa oman yrityksens\u00e4 Haka-Laskennan kautta Jaana Tommiska<\/em>.<\/p>\n

Teatteri Hevosenkeng\u00e4n kannatusyhdistys ry:n hallitusta on jo pitk\u00e4\u00e4n johtanut Oiva Karppinen<\/em> ja teatterinjohtaja Kirsi Siren on kuulunut kannatusyhdistyksen hallitukseen koko sen olemassaolon ajan. Muut hallituksen j\u00e4senet ovat vuonna 2023 varapuheenjohtaja Anita Prusila, Laura Eskelinen, Juha S\u00e4kkinen<\/em> sek\u00e4 kaupungin nime\u00e4m\u00e4t Satu Piirainen<\/em> ja Ville Virkkunen<\/em> ja henkil\u00f6st\u00f6n edustaja Antero Nieminen<\/em>.<\/p>\n

Hevosenkeng\u00e4ll\u00e4 on aikaisemmin ollut noin kolmesataa esityst\u00e4 vuosittain ja niist\u00e4 noin sataviisikymment\u00e4 vierailuesityksin\u00e4 eripuolilla Suomea ja my\u00f6s ulkomailla. Katsojia on ollut vuosittain yli 30 000.<\/p>\n

Vuosien 2020 \u2013 2022 koronapandemian vaikutus on n\u00e4kynyt laskuna katsoja- ja esitysm\u00e4\u00e4riss\u00e4, kuten koko alalla, mutta toimintaa on jatkettu sitke\u00e4sti uusia toimintamuotoja, kuten ulkotiloissa pienemmille yleis\u00f6ille esitett\u00e4vi\u00e4 improvisaatioteatteriesityksi\u00e4 kehitt\u00e4en.<\/p>\n

Vakituista kokop\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 on 13 ja vakituisia vieraili joita toinen mokoma. Esityskielin\u00e4 on suomen lis\u00e4ksi ruotsi. Vuosien saatossa Hevosenkenk\u00e4 on esiintynyt my\u00f6s englanniksi, saksaksi, somaliaksi ja albaniaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Siren ja Pirta Laaksonen, Teatteri Hevosenkenk\u00e4 Kirsi Siren (tuolloin Aropaltio) oli valmistunut Suomen teatterikoulun korkeakouluosastosta ohjaaja-dramaturgiksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1970. H\u00e4n osallistui elokuussa Tampereella j\u00e4rjestettyyn lastenteatteriseminaariin, jossa teatterikoulun aikainen opettaja Ritva Laatto kertoi, ett\u00e4 suunnitteilla oli Suomen ensimm\u00e4inen ammattimainen nukketeatteri ja …<\/span> Jatka lukemista →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":324,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1680","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"featured_image_src":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1680","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1680"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1680\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1711,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1680\/revisions\/1711"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1680"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}