{"id":1728,"date":"2023-10-27T08:20:15","date_gmt":"2023-10-27T05:20:15","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/?page_id=1728"},"modified":"2023-10-27T08:20:15","modified_gmt":"2023-10-27T05:20:15","slug":"espoolaisia-bussiyrittajia-1920-luvulta-2000-luvulle","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/kauppa-ja-palvelut\/espoolaisia-bussiyrittajia-1920-luvulta-2000-luvulle\/","title":{"rendered":"Espoolaisia bussiyritt\u00e4ji\u00e4 1920-luvulta 2000-luvulle"},"content":{"rendered":"

Kari Forsberg<\/em><\/p>\n

1920-luvulla ensimm\u00e4isi\u00e4 yritt\u00e4ji\u00e4 Espoossa oli porvoolainen Erik Wickstr\u00f6m<\/strong>, joka aloitti liikenteen 18 hengen amerikkalaisella Pontiac-linja-autolla Espoon Muuralan ja Helsingin v\u00e4lill\u00e4. Alkuun p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n uusi liikenn\u00f6intitapa saavutti nopeasti matkustavaisten suuren suosion. Vuosina 1926-29 Wickstr\u00f6m osti yhden niin ik\u00e4\u00e4n amerikkalaisen Brockway-bussin vuosittain ja vuonna 1929 yhti\u00f6ll\u00e4 oli omistuksessaan jo Suomen suurin linja-auto, 28 hengen Brockway. 1930-luvulle tultaessa kalustoon kuului edellisten lis\u00e4ksi kaksi 26 hengen Dodgea ja sek\u00e4 1928 hankittu 24 hengen Brockway. Vuonna 1929 Lukkarinm\u00e4elle valmistui pieni varikko ja asuntola. Palkkalistoillaan h\u00e4nell\u00e4 oli nelj\u00e4 kuljettajaa: Bergman ja Ehnroth Porvoosta ja paikalliset Andersson ja Gerkman. Uudella vuosikymmenell\u00e4 toiminta laajeni niin kaluston, henkil\u00f6kunnan kuin reitist\u00f6nkin suhteen. Uusia linjoja ajettiin mm. Helsingist\u00e4 Kilon ja Suomenojan kautta Bondakseen ja Helsingist\u00e4 Viherlaakson kautta R\u00f6yl\u00e4\u00e4n. Vuosina 1930-31 ajettiin v\u00e4h\u00e4n aikaa Muuralasta Gumb\u00f6len kautta Nuuksioon, mutta siit\u00e4 oli luovuttava huonojen teiden ja v\u00e4h\u00e4isten matkustajam\u00e4\u00e4rien vuoksi. L\u00e4helle merenrantaa linjatun uuden Jorvaksentien valmistuttua 1937 ryhdyttiin ajamaan reittej\u00e4 Helsinki-Matinkyl\u00e4-Nokkala, Helsinki-Vapaaniemi ja Helsinki-Svin\u00f6sund-Sommar\u00f6.<\/p>\n

Kuten jo todettiin, Erik Wickstr\u00f6m oli porvoolainen ja er\u00e4\u00e4ss\u00e4 vaiheessa koko yhti\u00f6n henkil\u00f6kunta oli porvoolaista. Vaikka Wickstr\u00f6m tuntui nopeasti kasvavalla yrityksell\u00e4\u00e4n valloittavan koko Espoon, alalla oli muitakin yritt\u00e4ji\u00e4. Jo vuonna 1921 aloitti liikenn\u00f6innin Martin T\u00f6rnroos<\/strong>. H\u00e4n toimi sek\u00e4 omalla nimell\u00e4\u00e4n ett\u00e4 omistamassaan yhti\u00f6ss\u00e4, Helsingin Ymp\u00e4rist\u00f6n Autolinjat Oy<\/strong>:ss\u00e4. H\u00e4n oli osakkaana my\u00f6s muissa yhti\u00f6iss\u00e4. 1930-luvulla h\u00e4n alkoi liikenn\u00f6id\u00e4 l\u00e4hilinjoja Westendin ja Haukilahden suuntaan.<\/p>\n

Yksi Wickstr\u00f6min kuljettajista, Ernst Gerkman, perusti oman yhti\u00f6n linjalle Helsinki-H\u00e4meenkyl\u00e4. T\u00e4st\u00e4 yhti\u00f6st\u00e4 muodostui my\u00f6hemmin osakeyhti\u00f6 nimelt\u00e4 H\u00e4meenkyl\u00e4n Liikenne Oy<\/strong>.<\/p>\n

\"\"

Jo vuonna 1925 Helsingin ja Lepp\u00e4vaaran v\u00e4lill\u00e4 liikenn\u00f6i kaksi linja-autoa, joihin mahtui 16 matkustajaa. Vuoroja oli 3 \u2013 4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Kuva: Espoon kaupunginmuseo.<\/p><\/div>\n

Vuonna 1933 Arne Sackl\u00e9n aloitti 18-paikkaisella Chevroletilla liikenteen linjalla Helsinki-Espoo-Kauklahti-Kivenlahti-Soukka. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4n perusti Matkustajain Auto Oy<\/strong>:n ja Jorvaksentien valmistuttua linja pilkottiin useampaan osaan erikseen Kivenlahden-Soukan ja Kauklahden suunnan linjoiksi.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi espoolaisten liikenn\u00f6itsij\u00f6iden joukossa esiintyiv\u00e4t sellaisetkin nimet kuin Nils \u00c5berg<\/strong> ja Hans Eklund<\/strong>. Markkinoilla oli my\u00f6s useampien osakkaiden yhteenliittymi\u00e4 kuten vuonna 1926 perustettu Lepp\u00e4vaaran Liikenne Oy. Sen omistajat toimivat my\u00f6s itsen\u00e4isin\u00e4 liikenn\u00f6itsij\u00f6in\u00e4. Nimens\u00e4 mukaisesti yhti\u00f6 liikenn\u00f6i l\u00e4hinn\u00e4 Lepp\u00e4vaaraan, Lintuvaaraan, M\u00e4kkyl\u00e4\u00e4n ja Laajalahteen.<\/p>\n

Vuonna 1930 aloitti Kaarlo E. Kallio<\/strong> liikenn\u00f6innin Kauniaisiin ja samoihin aikoihin samalle suunnalle ilmestyi toinenkin yritt\u00e4j\u00e4, Otto Nyberg<\/strong>. My\u00f6hempin\u00e4 vuosina sotien j\u00e4lkeen Nyberg painotti linjastonsa l\u00e4hinn\u00e4 Kauniaisten pohjoispuolelle Viherlaaksoon ja Lipparantaan.<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen eiv\u00e4t olot likik\u00e4\u00e4n heti palanneet normaaleihin uomiinsa, mutta maata j\u00e4lleenrakennettiin innokkaasti. My\u00f6s linja-autoliikenne elpyi ja j\u00e4lleenrakennus toi mukanaan voimakkaan kasvun. Vuonna 1940 Erik Wickstr\u00f6m oli muodostanut liikkeest\u00e4\u00e4n yhti\u00f6n nimelt\u00e4 Espoon Liikenne Oy<\/strong>. Yhti\u00f6n osakkaina olivat mm. perheen j\u00e4senet. Vuonna 1947 yhti\u00f6 oli ajokilometreiss\u00e4 mitaten Suomen kymmenenneksi suurin ajaen kyseisen vuoden toukokuussa 72 000 kilometri\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 1942 Erik Wickstr\u00f6m kuoli tapaturmaisesti. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli viel\u00e4 silloin elossa ja peri koko omaisuuden. Erikin veljenpoika \u00c5ke Wickstr\u00f6m<\/strong> oli ollut mukana liikkeen toiminnassa jo pikkupojasta l\u00e4htien. H\u00e4n oli yhti\u00f6n osakas ja h\u00e4n alkoi johtaa liikett\u00e4. Vuonna 1950 h\u00e4nest\u00e4 tuli virallisesti toimitusjohtaja. Vuonna 1953 Fafa Wickstr\u00f6m kuoli ja seuraavana vuonna Espoon Liikenne Oy purettiin. Pes\u00e4 jaettiin niin, ett\u00e4 \u00c5ke Wickstr\u00f6m sai varikon ja kaikki ykk\u00f6stien (Turuntien) linjat sek\u00e4 rengaslinjan Espoo-Lepp\u00e4vaara-Tapiola-Suomenoja-Espoo.<\/p>\n

\u00c5ken t\u00e4ti ja sisko saivat osansa rahassa, kun Jorvaksentien linjat luovutettiin bussikauppojen yhteydess\u00e4 siten, ett\u00e4 porvoolaisten Norrg\u00e5rdin veljesten omistama Linjavaunu Oy<\/strong> sai Etel\u00e4-Kauniaisten, Otaniemen ja Tapiolan Linjat. N\u00e4ist\u00e4 Norrg\u00e5rdin Espoon-linjoista muodostettiin vuonna 1945 tyt\u00e4ryhti\u00f6 Espoon Auto Oy<\/strong>, joka aloitti toimintansa yhdeks\u00e4ll\u00e4 autolla. Autot periv\u00e4t Linjavaunu Oy:lt\u00e4 punavihre\u00e4n v\u00e4rityksens\u00e4.<\/p>\n

Helsinki-Svin\u00f6sund-Sommar\u00f6-linjat kuten my\u00f6s Helsinki-Suomenoja-Muurala-Tuomarila luovutettiin Sackl\u00e9nin omistamalle Matkustajain Auto Oy<\/strong>:lle. Veikko Myllypakka sai puolestaan hoidettavakseen Nokkalan ja Vapaaniemen linjat.<\/p>\n

Heti sotien j\u00e4lkeen Malmin Linja-auto Oy<\/strong> -niminen yhti\u00f6 alkoi hoitaa Keski-Espoon liikenneyhteyksi\u00e4 reiteill\u00e4 Helsinki-H\u00e4meenkyl\u00e4-Vanhakyl\u00e4\/Laaksolahti ja Helsinki-Viherlaakso-Laaksolahti. Yhti\u00f6n nimi muuttui vuonna 1948 Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy<\/strong>:ksi. Vuonna 1953 perustettiin tyt\u00e4ryhti\u00f6 Helsingin Paikallislinjat Oy<\/strong> hoitamaan t\u00e4t\u00e4 Keski-Espoon liikennett\u00e4. Siihen oli liitetty jo vuosikymmenen alussa my\u00f6s linjat Helsingist\u00e4 Siikaj\u00e4rvelle, Hankalahteen ja Koivulaan. Yhti\u00f6n osakekanta myytiin vuonna 1962 ja nimi lyheni Paikallislinjat Oy<\/strong>:ksi.<\/p>\n

1950-luku toi mukanaan voimakkaan kasvun ja muutoksen. Vanhoista yritt\u00e4jist\u00e4 mm. Martin T\u00f6rnroos ja Hans Eklund luopuivat yrityksist\u00e4\u00e4n, mutta uusia yrityksi\u00e4 perustettiin. Vuosikymmenen aikana Espoon liikenteess\u00e4 vaikutti monia nimi\u00e4, jotka tunnetaan edelleen ja monia muita, jotka ovat h\u00e4vinneet yritysostojen, fuusioiden ja yhti\u00f6iden uudelleen nime\u00e4misen my\u00f6t\u00e4. Monien nykyisinkin vaikuttavien yhti\u00f6iden taustalla ovat tuohon aikaan perustetut yritykset. Joukosta l\u00f6ytyy mm. Erland Gr\u00f6nlund, joka liikenn\u00f6i Frisansin suuntaan ja jonka yhti\u00f6 tunnettiin my\u00f6hemmin Frisansin Linjana<\/strong> ja sitten Friisil\u00e4n Linjana<\/strong>.<\/p>\n

Armas Koskinen sek\u00e4 Kurt ja Carl-Johan Ingman perustivat Lahnuksen Linja Oy<\/strong>:n vuonna 1955. 1956 Koskinen myi Lahnuksen Linjan osakkeeensa, ja keskittyi Pornaisten Linja Oy:\u00f6\u00f6n. Kurt Ingman myi Pornaisten Linjan osakkeensa. Siten Lahnuksen Linjan omistivat nyt Kurt ja Carl-Johan Ingman.<\/p>\n

Toinen mielenkiintoinen nimi on Eino Helminen, jonka H\u00e4meenkyl\u00e4\u00e4n ja Laaksolahteen liikenn\u00f6inyt yhti\u00f6 Helmisen Linja<\/strong> siirtyi Paikallislinjojen omistukseen ja sit\u00e4 tiet\u00e4 Espoon Autolle. Lis\u00e4ksi listalta l\u00f6ytyy nimet Pinnioja & Mattila, jotka liikenn\u00f6iv\u00e4t Juhanilan ja Lillhemtin suuntaan. Heid\u00e4n yhti\u00f6ns\u00e4 esiintyi pitk\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 Juhanilan Linja<\/strong>, jonka Espoon Auto my\u00f6hemmin osti.<\/p>\n

Etel\u00e4-Espoon suunnalla liikenn\u00f6ineet Pauli Tyllil\u00e4<\/strong>, Oiva Laurila<\/strong> ja Veikko Tehiranta<\/strong> ovat kaikki j\u00e4tt\u00e4neet pitk\u00e4n j\u00e4lkens\u00e4 espoolaiseen liikenteeseen. Sek\u00e4 Laurila ett\u00e4 Tehiranta voidaan kytke\u00e4 Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:\u00f6\u00f6n, sittemmin Suomen Turistiautoon. Pauli Tyllil\u00e4 liikenn\u00f6i pitk\u00e4\u00e4n P. Tyllil\u00e4n Linjan<\/strong> nimell\u00e4 kunnes sulautui Pohjolan Liikenteeseen.<\/p>\n

\"\"

Wickstr\u00f6min bussi numero 3 Espoo-Muurala Helsingin linja-autoasemalla vuonna 1927. Bussi on Brockway-merkkinen. Laituri on siirrett\u00e4v\u00e4. Kuva: Espoon kaupunginmuseo.<\/p><\/div>\n

Linjamatka Oy<\/strong>:n perusti vuonna 1962 Veikko Myllypakka ja myi yhti\u00f6n seuraavana vuonna Allan Silv\u00e1nille. Silvan liikenn\u00f6i vuodenvaihteeseen 1980\/81 saakka, jolloin yritys myytiin Westendin Linja Oy<\/strong>:lle.<\/p>\n

Espoosta tehtiin kauppala vuoden 1963 alussa ja kaupunki 1972. Kasvun vauhti oli kiihtynyt huimaavaksi. Monet liikenteess\u00e4 alusta l\u00e4htien mukana olleet pioneerit olivat tulleet ik\u00e4\u00e4n, jolloin halutaan vet\u00e4yty\u00e4 rauhaan ja lepoon. Monista Turuntiell\u00e4 tutuiksi tulleista liikenn\u00f6itsij\u00f6ist\u00e4 lopettivat mm. Arne Sackl\u00e9n, joka vakavan sairauden vuoksi myi yhti\u00f6ns\u00e4 Matkustajain Auto Oy:n Someron Linja Oy<\/strong>:lle vuonna 1965. Lepp\u00e4vaaran Liikenne Oy<\/strong>:n toiminta p\u00e4\u00e4ttyi liikenneluvan peruuttamiseen vuonna 1971. Tauno Kallio<\/strong>, joka oli jatkanut Kaarlo E. Kallion py\u00f6r\u00e4nj\u00e4ljiss\u00e4 liikenn\u00f6inti\u00e4 Kauniaisiin, luopui vuonna 1972 linjoistaan Espoon Auto Oy:n hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

\u00c5ke Wickstr\u00f6m<\/strong>, joka oli jatkanut set\u00e4ns\u00e4 pilkotun yhti\u00f6n yht\u00e4 osaa omissa nimiss\u00e4\u00e4n vuodesta 1954, loi menestyv\u00e4n ja hyvin toimeen tulevan yhti\u00f6n.<\/p>\n

Kasvulla on usein my\u00f6s sivuvaikutuksensa. Espoon tapauksessa yksi niist\u00e4 oli asutuksen painopisteiden ep\u00e4tasainen jakautuminen. T\u00e4m\u00e4 aiheutti liikenn\u00f6itsij\u00e4n kannalta sen, ett\u00e4 osa linjoista, varsinkin harvaan asutun Pohjois-Espoon vuorot, k\u00e4vi kannattamattomiksi tai niit\u00e4 yll\u00e4pidettiin paremmin kannattavien linjojen tuotolla. Vuodesta 1969 l\u00e4htien \u00c5ke Wickstr\u00f6m oli neuvotellut kaupungin kanssa tukitoimista p\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan tulokseen. Vuonna 1974 yhti\u00f6 uhkasi suurilla vuorojen supistuksilla, jos mit\u00e4\u00e4n ei tuen suhteen tapahdu. Samalla Wickstr\u00f6m ilmoitti halukkuudestaan myyd\u00e4 bussit ja linjat kaupungille. Syyt olivat samat kuin monella aikalaisella, el\u00e4kei\u00e4n l\u00e4hestyminen, liikenn\u00f6innin ep\u00e4varmuus ja liikkeen jatkajan puuttuminen perheest\u00e4. Paikallislinjat Oy<\/strong>, joka oli edellisvuotena siirtynyt Espoon kaupungin omistukseen, osti yhti\u00f6n vuonna 1979.<\/p>\n

1970-luvulla ajan henki suosi voimakkaasti kunnallista joukkoliikennett\u00e4. Kun kaupunki hankki omistukseensa Paikallislinjat Oy:n, aloitti se itse asiassa kauden, jonka j\u00e4lkeen joukkoliikenteen uranuurtajat h\u00e4visiv\u00e4t kokonaan markkinoilta. Pieni\u00e4 perheyrityksi\u00e4 oli jo aikaisemminkin niputettu suuremmiksi kokonaisuuksiksi, ja ne olivat jo hyv\u00e4n aikaa olleet monenlaisissa vaikeuksissa, mutta t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in ei mik\u00e4\u00e4n ollut ennallaan. 1980-luvulla kaupunki vahvisti t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 hankkimalla omistukseensa 1986 Espoon Auto Oy<\/strong>:n. Melkoinen osa paikallisliikenteest\u00e4 oli jo kunnan omistuksessa ja hallinnassa.<\/p>\n

16.6.1970 pidettiin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun yhteisty\u00f6toimikunnan perustava kokous. T\u00e4st\u00e4 toimikunnasta kehkeytyi vuosien mittaan mahtava organisaatio YTV (P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun yhteisty\u00f6valtuuskunta), joka alkoi huolehtia monista yhteiskunnallisista peruspalveluista p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kuntien laajamittaisena yhteisty\u00f6n\u00e4. Ajan mittaan syntyi my\u00f6s Seutuliikenne, jonka kakku paisui niin mahtavaksi, ett\u00e4 sit\u00e4 kannatti tulla jakamaan kauempaakin. Ruotsin valtiollinen bussij\u00e4tti Swebus<\/strong> oli vuonna 1994 rantautunut Suomeen ostamalla espoolaisen TransBussin<\/strong>. Vuonna 1995 Espoon kaupunki myi Espoon Auton Swebusille. Perustettiin Suomen emoyhti\u00f6 Oy Swebus Finland Ab<\/strong>, jonka aputoiminimin\u00e4 TransBus ja Espoon Auto toimivat. Seuraava ostaja tuli viel\u00e4 kauempaa. Vuonna 1996 Swebus pantiin myyntiin ja sen osti brittil\u00e4inen Stagecoach<\/strong>, joka niputti kaikki toiminnat yhteisen nimen, Oy Stagecoach Finland Ab<\/strong>, alle.<\/p>\n

Linja-autoliikenne on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kilpailtu ala t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja yksityisautoilun lis\u00e4\u00e4ntymisen ja sen edellytyksien helpottamisen rinnalla on joukkoliikenteen kehitt\u00e4minen k\u00e4rsinyt voimakkaista n\u00e4kemyseroista eik\u00e4 sen tulevaisuuden ennustaminen ole helppoa. Jo vuonna 1971 Kai R. Lehtonen totesi: \u201dHelsingist\u00e4 p\u00e4\u00e4see Tapiolaan mukavasti Jorvaksen moottoritiet\u00e4 pitkin. Helsingin metro tulee aikanaan ulottumaan Tapiolaankin, mutta toistaiseksi liikenne p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ja puutarhakaupungin v\u00e4lill\u00e4 tapahtuu autoilla.\u201d On vaikea uskoa, ett\u00e4 porvoolainen Erik Wickstr\u00f6m 1920-luvulla aloitellessaan linjaliikennett\u00e4 Helsingist\u00e4 Espooseen, olisi voinut edes kuvitella, ett\u00e4 h\u00e4nen yrityksens\u00e4 joskus historiansa toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 lihottaisi englantilaisomistajan kukkaroa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 juttu on lyhennelm\u00e4 Espoon perinneseuran sivuilla Linja-automuistoja <\/a>vuosina 2020-2021 julkaistuista bussitarinoista, jotka ovat edelleen luettavissa t\u00e4yspitkin\u00e4 versioina.<\/p>\n

L\u00e4hteet:
\n(Julkaistu Espoon Automuseo 25 vuotta -julkaisussa 2004)<\/p>\n