{"id":606,"date":"2023-02-03T08:31:03","date_gmt":"2023-02-03T06:31:03","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/?page_id=606"},"modified":"2023-04-30T17:33:19","modified_gmt":"2023-04-30T14:33:19","slug":"yritys-ja-yrittajyys","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/yrittajyys\/yritys-ja-yrittajyys\/","title":{"rendered":"Yritys ja yritt\u00e4jyys"},"content":{"rendered":"

Martti Hellstr\u00f6m<\/em><\/p>\n

Mik\u00e4 tekee joistain organisaatioista yrityksi\u00e4 ja niiden keskeisist\u00e4 toimijoista yritt\u00e4ji\u00e4? Yritt\u00e4jyyden k\u00e4site ei ole selke\u00e4, ja se on tarkoittanut eri aikoina eri asioita.<\/p>\n

Ranskalaista Richard Cantillonia (1680\u20131734) pidet\u00e4\u00e4n usein k\u00e4sitteen is\u00e4n\u00e4. H\u00e4n m\u00e4\u00e4ritteli yritt\u00e4j\u00e4n itsen\u00e4iseksi ammatinharjoittajaksi ja riskinottajaksi. Yritt\u00e4j\u00e4 esimerkiksi ostaa tavaroita tietyll\u00e4 hinnalla myyd\u00e4kseen ne sitten tulevaisuudessa paremmalla hinnalla. Aina ei tule voittoa, vaan voi tulla my\u00f6s tappioita. Siksi yritt\u00e4j\u00e4n luonteenpiirteisiin kuului rohkeus ottaa riskej\u00e4. Yritys ja yritt\u00e4minen liittyv\u00e4t taloudelliseen toimintaan. Yritys on yksikk\u00f6, joka myy joko itse tuottamiaan tai muualta hankkimiaan tavaroita tai palveluita.<\/p>\n

Yksinyritt\u00e4misen juuret ulottuvat pitk\u00e4lle historiaan \u201dreppuryssist\u00e4\u201d ja \u201dnummisuutareista\u201d kaupunkien ammattikiltojen k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isiin ja kauppiaisiin. Tavoitteena on alusta alkaen kannattava panos-tuotos -suhde. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n yksinyritt\u00e4j\u00e4t voivat olla elinkeinonharjoittajia tai vaikkapa alustatalouden toimijoita ja yritykset mm. mikroyrityksi\u00e4. Yrityksill\u00e4 voi olla vakiintunut toimiala tai ne voivat vaihtaa alalta toiselle. Yritt\u00e4j\u00e4lt\u00e4 vaaditaan innostusta, innovatiivisuutta, kyvykkyytt\u00e4 ja rohkeutta.<\/p>\n

Yritysten historia liitet\u00e4\u00e4n usein historian vaiheeseen, jossa siirryttiin vaihtokaupasta rahan avulla ostamiseen. T\u00e4t\u00e4 ennen elettiin omavaraistaloudessa. V\u00e4hitellen siirryttiin kohti vaihdannaistaloutta, kaikkea kun ei ole tarkoituksenmukaista tehd\u00e4 itse. Erikoistuttiin tekem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mit\u00e4 parhaiten osattiin. Maanviljelij\u00e4 vaihtoi viljaa mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n tai kalastajan saaliiseen ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Ongelmana oli, ett\u00e4 vaihdettavat tavarat eiv\u00e4t aina olleet yht\u00e4 arvokkaita. Niinp\u00e4 kehitettiin raha vaihdannan v\u00e4lineeksi. Kun rahan k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi, kotitaloudet tarvitsivat maa-, kala- ja mets\u00e4taloutta t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 tulonl\u00e4hteit\u00e4. Suomessa valmistetiin jo uuden ajan alussa monenlaisia tekstiilej\u00e4 sek\u00e4 savi-, puu- ja metallisesineit\u00e4 kodin ulkopuolelle. Tuotteita vietiin jopa ulkomaille.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnassa rajattiin oikeutta harjoittaa elinkeinoa. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja kauppiaita sai Suomessakin olla vain kaupungeissa, ja ulkomaankauppa oli korvamerkitty muutamalle tapulikaupungille. Vastavoimaksi syntyi uusi yritt\u00e4misen muoto: salakuljetus mm. Viroon.<\/p>\n

Varsinainen yritt\u00e4jyys syntyi siirrytt\u00e4ess\u00e4 teolliseen yhteiskuntaan. Suomessa siirtym\u00e4 alkoi 1800-luvulla. Ymp\u00e4ri maata perustettiin teollisuuslaitoksia, joissa koneiden k\u00e4ytt\u00e4jiksi palkattiin v\u00e4ke\u00e4 maalta. Yritt\u00e4misen luonne muuttui: Yrityksiss\u00e4 tuotettiin voittoa ihmisten ty\u00f6ll\u00e4. Voitoista maksettiin vain osa palkkana ty\u00f6ntekij\u00f6ille.<\/p>\n

Vuonna 1879 autonomiseen Suomeen s\u00e4\u00e4dettiin elinkeinovapauslaki. Nyt kuka tahansa Suomen kansalainen sai yritt\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ennen elinkeinotoiminnan harjoittaminen oli rajattu vain kaupunkien porvariston ja aateliston yksinoikeudeksi.<\/p>\n

Vuonna 1950 itsen\u00e4isess\u00e4 Suomessa oli jo noin 401 000 yritt\u00e4j\u00e4\u00e4. Yritt\u00e4ji\u00e4 oli tuolloin l\u00e4hes puolet ammatissa toimivista.<\/p>\n

1970-luvulta alkaen Suomessa on siirrytty palveluyhteiskuntaan. Alkoi suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten voimakas kasvu. Ihmiset muuttivat kaupunkeihin, ja niiss\u00e4 tarvittiin paljon uusia palveluja. T\u00e4m\u00e4 synnytti uusia mahdollisuuksia yritt\u00e4jyyteen. Perustettiin uusia yrityksi\u00e4, jotka keskittyiv\u00e4t tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten arkisia tarpeita. Niiss\u00e4 tuotettiin hy\u00f6dyllisi\u00e4 tuotteita ja palveluita. Yritt\u00e4j\u00e4 saattoi esim. rakentaa ketjun raaka-aineista lopputuotteeseen. Yritt\u00e4j\u00e4 loi muutosta. Kuluttajan rooli vahvistui: H\u00e4n ohjasi markkinoita valinnoillaan. Yritt\u00e4j\u00e4 muovasi tuotteitaan ja palveluitaan vastaamaan kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

1990-luvulla alkanut siirtym\u00e4 tietoyhteiskuntaan sek\u00e4 globalisaatio ovat luoneet yritt\u00e4miselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Nopea muutos lis\u00e4si my\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4. Suomeen perustettiin uusyrityskeskuksia. Oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n jouduttuaan ty\u00f6tt\u00f6miksi. Starttirahaa oli alettu my\u00f6nt\u00e4\u00e4 jo vuonna 1984.<\/p>\n

Suuret yritykset voivat ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 tuhansia ihmisi\u00e4. On kansallisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 yrityksi\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n suomalaisia yrityksi\u00e4 on l\u00e4hes 300 000. Elantonsa yrityksist\u00e4 saa 1,4 miljoonaa ihmist\u00e4. Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 yrityksist\u00e4 on alle 10 hengen mikroyrityksi\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa:<\/p>\n

Pienet ja keskisuuret yritykset: Pk-yritys<\/a>, Wikipedia<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Martti Hellstr\u00f6m Mik\u00e4 tekee joistain organisaatioista yrityksi\u00e4 ja niiden keskeisist\u00e4 toimijoista yritt\u00e4ji\u00e4? Yritt\u00e4jyyden k\u00e4site ei ole selke\u00e4, ja se on tarkoittanut eri aikoina eri asioita. Ranskalaista Richard Cantillonia (1680\u20131734) pidet\u00e4\u00e4n usein k\u00e4sitteen is\u00e4n\u00e4. H\u00e4n m\u00e4\u00e4ritteli yritt\u00e4j\u00e4n itsen\u00e4iseksi ammatinharjoittajaksi ja riskinottajaksi. …<\/span> Jatka lukemista →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":288,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"class_list":["post-606","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"featured_image_src":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/606","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=606"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/606\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1037,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/606\/revisions\/1037"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/288"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=606"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}