{"id":690,"date":"2023-02-25T19:25:12","date_gmt":"2023-02-25T17:25:12","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/?page_id=690"},"modified":"2023-11-16T11:20:30","modified_gmt":"2023-11-16T09:20:30","slug":"tietokoneala-espoossa-ja-suomessa-1900-luvulla","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/teollisuus\/tietotekniikka-ja-elektroniikka\/tietokoneala-espoossa-ja-suomessa-1900-luvulla\/","title":{"rendered":"Tietokoneala Espoossa ja Suomessa 1900-luvulla"},"content":{"rendered":"

Kata Aaltonen<\/em><\/p>\n

Tietojenk\u00e4sittelyn historiaa<\/h3>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tietokonetoiminnan katsotaan alkaneen Suomessa vuonna 1954 eli 10\u201315 vuotta my\u00f6hemmin kuin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ja noin 5 vuotta my\u00f6hemmin kuin Ruotsissa.<\/p>\n

Suomen ensimm\u00e4isest\u00e4 tietokoneesta<\/strong> on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4, samoin kuin maailman ensimm\u00e4isest\u00e4 tietokoneestakin. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ensimm\u00e4inen suomalaisvalmisteinen tietokone oli Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa tutkimusprojektina vuonna 1954 alkunsa saanut ESKO, joka valmistui lopullisesti vuonna 1960. Toisaalta Suomen ensimm\u00e4inen toimiva tietokone oli kuitenkin Postis\u00e4\u00e4st\u00f6pankille vuonna 1958 hankittu IBM 650, lempinimelt\u00e4\u00e4n Ensi. ESKO ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut puhtaasti suomalainen, sill\u00e4 sen perusratkaisut sek\u00e4 osa osista ja piirustuksista kopioitiin Saksasta.<\/p>\n

ESKO-projektin aloitti Tage Carlsson. Johtajana toimi TKK:n teknillisen fysiikan professori Erkki Laurila, ja rakentamisessa avustivat teknikko Veikko Jormo sek\u00e4 diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Hans Andersin, josta my\u00f6hemmin tuli TKK:n ensimm\u00e4inen tietojenk\u00e4sittelyn professori. Laurilan laboratoriossa oli jo 1950-luvun alussa tutkittu vastaavanlaisia laitteita, ja rakennettu mm. Suomen ensimm\u00e4inen analogiakone (analoginen laskulaite) sek\u00e4 r\u00f6ntgenanalysaattorin laskulaite puhelinreleist\u00e4. N\u00e4in ollen ESKO (Eletroninen Sarja Komputaattori) ei ollut edes Suomen ensimm\u00e4inen automaattisen laskulaitteen rakennusprojekti.<\/p>\n

Teknillinen korkeakoulu rantautui 1950-luvulla Espooseen (ensi toimintona 1955 sahateollisuus) ESKO:sta Espoo voinee ottaa pienen kunnian itselle, koska Teknillinen Korkeakoulu oli laitteen rakentamisen aikoihin siirtym\u00e4ss\u00e4 Helsingist\u00e4 Otaniemeen. Teknillisen korkeakoulun p\u00e4\u00e4rakennus valmistui vuonna 1964 ja vihittiin virallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1966. Samaan aikaan korkeakoulun kanssa Helsingist\u00e4 siirrettiin Otaniemeen my\u00f6s Valtion teknillinen tutkimuskeskus.<\/p>\n

Eskon kohtalo sinet\u00f6itiin tavallaan jo vuonna 1948 Yhdysvalloissa Bellin laboratoriossa, jossa kehitettiin transistori. Transistorit ja painokytkent\u00e4iset piirilevyt muuttivat tietokonemaailman. Esko oli jo l\u00e4ht\u00f6kuopissaan vanhus.<\/p>\n

Ennen kuin voimme mietti\u00e4 kaupallista toimintaa tietokonealueella, meid\u00e4n tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on tietokone. Tietokoneeksi miellet\u00e4\u00e4n laite, jossa numeerisessa (digitaalisessa) muodossa olevaa tietoa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n laitteilla, jotka saavat my\u00f6s ohjauksensa numeerisessa muodossa. K\u00e4sittely tapahtuu per\u00e4kk\u00e4isten alkeistoimintojen jonoina siten, ett\u00e4 kunakin erillisen\u00e4 ajanhetken\u00e4 suoritetaan yhden numeerisen ohjausk\u00e4skyn mukaiset toiminnot. Tietokoneen ohjelmointi on tietokoneen suoritettavaksi tarkoitettujen ohjelmien laatimista. Toiminnallisesti tietokone koostuu muistista, keskusyksik\u00f6st\u00e4 ja oheislaitteista.<\/p>\n

ATK<\/strong> (automaattinen tietojen k\u00e4sittely) on Suomenkielinen lyhenne, joka on per\u00e4isin ajalta ennen interneti\u00e4. IT (information technology) on kansainv\u00e4linen termi ja kuvaa alaa nykyisin paremmin kuin ATK.<\/p>\n

1960-luvun alussa Suomessa hankittiin tietojenk\u00e4sittelykoneita jo muun muassa suuriin yrityksiin ja pankkeihin. S\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 toimiva laite perustui, kuten tietokoneet nyky\u00e4\u00e4nkin, elektronisiin piireihin ja siit\u00e4 nimitys ”elektroniaivot”. Sana tietokone yleistyi vasta v\u00e4hitellen, suomen kielen sanakirjaan se lis\u00e4ttiin vuonna 1967.<\/p>\n

Kaapelitehtaalla esitelty kone oli n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kokoinen. Ty\u00f6skentely-yksik\u00f6t sijaitsivat suurissa kaapeissa ja konetta k\u00e4siteltiin erillisen ohjausp\u00f6yd\u00e4n kautta. Tietoja sy\u00f6tettiin rei’itetylt\u00e4 paperinauhalta tai reik\u00e4korteilta, ja tulokset voitiin saada joko reik\u00e4nauhamuodossa tai suoraan paperitulosteena. Koneen kehuttiin suorittavan yhden sekunnin aikana l\u00e4hes kymmenentuhatta yhteenlaskua.
\nHollerith kehitti mekaanisesti k\u00e4sitellyn reik\u00e4kortin ja aloitti yrityksen reik\u00e4korttikoneiden suunnitteluun Hollerith myi yrityksens\u00e4 vuonna 1911 yritysrypp\u00e4\u00e4lle, josta tuli IBM vuonna 1924 ja jonka liiketoiminnan ytimess\u00e4 reik\u00e4kortit olivat vuoteen 1962 saakka.<\/p>\n

Yleisell\u00e4 tasolla vuodenvaihteen tienoilla 1961 alettiin puhua tietokoneista. 1972 NordData konferenssi pidettiin Suomessa, Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa Otaniemess\u00e4, Dipolissa. Ensikertaa n\u00e4ytill\u00e4 oli elektroniikkaa yleis\u00f6lle.<\/p>\n

Vuonna 1973 L\u00e4nsi-Euroopassa oli jokaista miljoonaa asukasta kohti 100 tietokonetta. It\u00e4-Euroopassa on vain 25 ja Neuvostoliitossa 30 konetta miljoonaa asukasta kohti. SEV-maissa uskotaan tietokoneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n viisinkertaistuvan 7500 koneesta yli 35000:een.<\/p>\n

ATK-opetusta saivat 1970-luvulla viel\u00e4 harvat.<\/p>\n

Tietokoneen ohjelmointi perustui k\u00e4skyihin ja merkkeihin, jotka ajettiin tietokoneen et\u00e4isp\u00e4\u00e4tett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n

Tietoteknisi\u00e4 laitteita (digitaalisia) ovat kuitenkin my\u00f6s vaikka autot, puhelimet, askelmittarit\u2026 Kaupallisessa mieless\u00e4 keskityn tietojenk\u00e4sittelylaitteissa ns. tietokoneisiin.<\/p>\n

Monialayritykset<\/h3>\n

Aluksi tietokoneyritykset olivat selv\u00e4sti monialayrityksi\u00e4, jotka toivat maahan tietokoneita, ohjelmistoja sek\u00e4 huolsivat laitteita ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6iv\u00e4t ohjelmistoja. Yritykset ovat sek\u00e4 ostaneet liiketoimintaa tai myyneet osia yrityksest\u00e4\u00e4n. N\u00e4in on syntynyt tiettyyn alaan erikoistuneita yrityksi\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 pieni otos Espoossa toimivista tietoyrityksist\u00e4, jotka ovat rantautuneet Espooseen 1900-luvulla.<\/strong><\/p>\n

Hewlett-Packard<\/h4>\n

Amerikkalaisen yrityksen Suomen toimintojen perustamisvuosi 1999. Ensimm\u00e4inen Suomen p\u00e4\u00e4konttori rakennettiin Piispankalliontielle. Nykyinen p\u00e4\u00e4konttori sijaitsee Keilaniemess\u00e4.<\/p>\n

HP on yhdysvaltalainen suuryritys, joka kehitt\u00e4\u00e4 ja valmistaa henkil\u00f6kohtaisia tietokoneita, tulostimia ja niihin liittyvi\u00e4 tarvikkeita sek\u00e4 3D-tulostimia. Yhti\u00f6n muut toimialat ovat it-palvelut, it-tuki ja -yll\u00e4pito, sovellukset ja ohjelmistot, it-tarvikkeet.<\/p>\n

Nokia<\/strong><\/p>\n

Suomalaisen yrityksen perustamisvuosi on 1865. Yrityksen p\u00e4\u00e4toimialat 1990-luvulla olivat Televiestint\u00e4, televiestint\u00e4palvelut (p\u00e4\u00e4toimiala) sek\u00e4 Matkapuhelimet ja oheistarvikkeet. Nykyisin Nokian p\u00e4\u00e4konttori sijaitsee Karamalmilla.<\/p>\n

MikroMikko<\/strong> oli Nokia Datan 1980-luvulta alkaen valmistama, l\u00e4hinn\u00e4 yritysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettu p\u00f6yt\u00e4tietokonemallisto, johon kuului useita eri konemalleja. Koneiden suunnittelussa kiinnitettiin erityist\u00e4 huomiota hyv\u00e4\u00e4n ergonomiaan.
\nSarjan ensimm\u00e4inen konemalli MikroMikko 1 julkistettiin Mikon nimip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 29. syyskuuta 1981.<\/p>\n

Lenovo Technology B.V. sivuliike Suomessa<\/h4>\n

Lenovo Technology B.V. on kiinalaisyrityksen sivuliike Suomessa. Se on Linnoitustiell\u00e4 toimiva, Suomeen 1984 perustettu yritys. Vuonna 2005 Lenovo osti IBM:n PC-liiketoiminnan, ja vuonna 2014 Lenovo sopi ostavansa IBM:n Intel-suoritinpohjaisen palvelinliiketoiminnan.<\/p>\n

P\u00f6yt\u00e4tietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden lis\u00e4ksi Lenovo myy muun muassa palvelimia, k\u00e4mmentietokoneita, matkapuhelimia ja projektoreita.<\/p>\n

Dell Oy Ab<\/h4>\n

Keilarannassa sijaitsevan yhdysvaltalaisen yrityksen Suomeen perustamisvuosi on 1991. Toimialana tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa.<\/p>\n

Lexmark<\/h4>\n

Yhdysvaltalaisen yrityksen tyt\u00e4ryhti\u00f6 on perustettu 1994 kotipaikkanaan Espoo. Se tuotteita ovat IT-laitteet ja tulostimet ja tulostintarvikkeet. Yritys otti hoitaakseen IBM:n pienet tulostimet.<\/p>\n

Cisco<\/h4>\n

Lars Sonckin kaarella p\u00e4\u00e4konttoriaan pit\u00e4v\u00e4 yritys perustettiin Suomeen 1998. Yritys on yhdysvaltalainen. Sen toimialoja ovat tietoliikennepalvelut, tietoliikennelaitteet, verkkoj\u00e4rjestelm\u00e4t, tietoliikennej\u00e4rjestelm\u00e4t, informaatioj\u00e4rjestelm\u00e4t, langaton tiedonsiirto, puhelinj\u00e4rjestelm\u00e4 ja tietoturvapalvelut.<\/p>\n

Ohjelmistoyritykset<\/h3>\n

Microsoft Oy (Suomi)<\/h4>\n

Yrityksen p\u00e4\u00e4konttori on Keilalahdentiell\u00e4. Suomeen yritys on perustettu 1992. Yrityksen emoyhti\u00f6 on yhdysvaltalainen. Sen toimialoja ovat sovellukset ja ohjelmistot (p\u00e4\u00e4toimiala), IT-tuki ja -yll\u00e4pito sek\u00e4 tietokonepelit ja pelikonsolit.<\/p>\n

Oracle Finland Oy<\/h4>\n

Yhdysvaltalaisen ohjelmistoyrityksen perustamisvuosi Espoossa on 1998. Yritys toimii osoitteessa Gr\u00e4sant\u00f6rm\u00e4.<\/p>\n

SAP<\/h4>\n

SAP on saksalainen ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut yritys. Suomeen yritys on perustettu 1998. Yrityksen p\u00e4\u00e4konttori\u00a0sijaitsee <\/span>Keilasatamassa.<\/span><\/p>\n

Iterate Labs Oy<\/h4>\n

Suomalaisyrityksen toimialoja ovat IT-konsultointi ja IT-palvelut sek\u00e4 Sovellukset ja ohjelmistot. Se on perustettu 1997. Toimisto l\u00f6ytyy Nelikkotielt\u00e4.<\/p>\n

CSC \u2013 Tieteen tietotekniikan keskus Oy<\/h4>\n

CSC on Espoon Keilaniemess\u00e4 sijaitseva Suomen valtion ja korkeakoulujen omistama, opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n hallinnoima voittoa tavoittelematon osakeyhti\u00f6. Yritys on perustettu 1993.<\/p>\n

Teknologiateollisuus on Suomen nykyisin suurin vientiala ja merkitt\u00e4vin elinkeino. Teknologia-alan yritykset tarjoavat kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja ihmisten, ymp\u00e4rist\u00f6n ja yhteiskunnan ongelmiin. Alan yritykset toimivat kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla ja tuovat Suomeen tuloja, joilla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.<\/p>\n

Espoon kaupungin tietojenk\u00e4sittely<\/h3>\n

Espoossa tehtiin merkitt\u00e4v\u00e4 tutkimus KURIMUS = tietoj\u00e4rjestelm\u00e4tutkimus 1990, jossa kaupunginmuseon, kulttuuritoimen ja nuorisotoimen edustajat selvittiv\u00e4t vuoden ajan laitostensa tietojen k\u00e4sittely\u00e4 ja sen parantamisen tarvetta. Aiemmin toiminnan kannalta t\u00e4rke\u00e4t tiedot koottiin manuaalisesti kortistoihin tai lomakkeille. Tietojen k\u00e4sittely tapahtui ulkopuolisissa yksityisiss\u00e4 koneissa. Kaupunginmuseo oli valmistautunut siirtym\u00e4\u00e4n atk-j\u00e4rjestelmiin jo 1970-luvun alkupuolella. Tarve oli nopeille, suurikapasiteettisille tiedonhallintaj\u00e4rjestelmille ja laitteistoille. Monella ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n kotimikro, jolle toisilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ei ollut p\u00e4\u00e4sy\u00e4. K\u00e4sin t\u00e4ytetyt lomakkeet olivat ty\u00f6kaluina. Nuorisotoimen kerhotoimintatarvikkeiden varastoluettelo oli tosin mikrotietokoneella.<\/p>\n

Kulttuuritoimella oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tekstink\u00e4sittelylaite sek\u00e4 2 p\u00e4\u00e4tett\u00e4, jotka olivat yhteydess\u00e4 kaupungin VAX-keskuslaiteymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n rakennettuun All-in-1-toimistoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vertailu Suomen muutaman kaupungin kulttuuritoimen laitetilanteeseen:
\nHelsinki: 18 kpl IBM digital VAX-mikro, Canon laaserkirjoittimet
\nJyv\u00e4skyl\u00e4: 1 MikroMikko 35T, tekstink\u00e4sittely Lexmark-ohjelmalla
\nTampere: 1 IBM-p\u00e4\u00e4te, jolla yhteys keskustietokoneeseen, 1 laserkirjoitin, 2 matriisikirjoitinta
\nTurku: jokaisella ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4te, jolla yhteys kaupungin keskuskoneeseen.<\/p>\n

Alkuun tietojen tallentaminen tehtiin manuaalisten lomakkeiden tallentamisena k\u00e4sipelill\u00e4 tallennusyksik\u00f6iss\u00e4. Tallennustieto l\u00e4hetettiin pitkienkin matkojen p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Orionissa Espoolla oli oma tallennusyksikk\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n

Tallennettu tieto siirrettiin tietokoneelle. P\u00e4ivitykset tapahtuivat y\u00f6aikaan. On-line oli tuntematon k\u00e4site pitk\u00e4lle 1980-luvulle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kata Aaltonen Tietojenk\u00e4sittelyn historiaa K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tietokonetoiminnan katsotaan alkaneen Suomessa vuonna 1954 eli 10\u201315 vuotta my\u00f6hemmin kuin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ja noin 5 vuotta my\u00f6hemmin kuin Ruotsissa. Suomen ensimm\u00e4isest\u00e4 tietokoneesta on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4, samoin kuin maailman ensimm\u00e4isest\u00e4 tietokoneestakin. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ensimm\u00e4inen …<\/span> Jatka lukemista →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":245,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"class_list":["post-690","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"featured_image_src":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/690","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=690"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/690\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1744,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/690\/revisions\/1744"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=690"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}