{"id":708,"date":"2023-03-04T12:31:59","date_gmt":"2023-03-04T10:31:59","guid":{"rendered":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/?page_id=708"},"modified":"2023-05-08T20:15:30","modified_gmt":"2023-05-08T17:15:30","slug":"ammattitaidosta-yrittajyyteen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/yrittajyys\/ammattitaidosta-yrittajyyteen\/","title":{"rendered":"Ammattitaidosta yritt\u00e4jyyteen"},"content":{"rendered":"

Tarja Rae<\/em><\/p>\n

Espoon historialliset juuret menev\u00e4t 1100-1200 luvulle. Tuolloin ruotsalaiset maahanmuuttajat saapuivat nykyisen Kirkkonummen ja Espoon seuduille. Vanhin Espoota koskeva asiakirjamaininta on vuodelta 1431.
\nvuonna 1540 Espoossa oli 50 kyl\u00e4\u00e4 ja asukkaita noin 5000 henke\u00e4. Espoon kasvaessa ja vaurastuessa oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maanviljelyn ja karjanhoidon lis\u00e4ksi monenlaista ammattiosaamista.<\/p>\n

Espoon sijainti meren rannalla tarjosi mahdollisuuden kaupank\u00e4yntiin meren tuolla puolen sijaitsevien Viron ja Tukholman kanssa. Kruunun asiakirjoista l\u00f6ytyy seuraavia mainintoja laivureista, jotka k\u00e4viv\u00e4t kauppaa Kauklahden satamista k\u00e4sin. Tallinnan kauppaa harjoitti vuosina 1514-1523 Anders Gustafsson J\u00e4rvikyl\u00e4st\u00e4 ja vuonna 1512 Lasse Kurre Kurttilasta. Tukholman kauppaa k\u00e4vi 1540-luvulla nimismies Sigfrid Henriksson. Kaupank\u00e4ynti ja merenkulku ovat olleet varhaisimpia yritt\u00e4jyyden muotoja Espoossa.<\/p>\n

K\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset<\/h4>\n

\"\"Sep\u00e4t olivat<\/span> ensimm\u00e4isi\u00e4 maaseudun erityisammattimiehi\u00e4, koska raudan k\u00e4sittely vaati erityist\u00e4 taitoa. Vanhin espoolaista sepp\u00e4\u00e4 koskeva asiakirjamaininta on vuodelta 1492. Vuonna 1730 palkattiin Espooseen pit\u00e4j\u00e4nseppi\u00e4. Vuonna 1789 Kustaa III antoi maaseudun v\u00e4est\u00f6lle oikeuden itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, millaisia k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 kuntiin tarvittiin. Siit\u00e4 l\u00e4htien voitiin palkata muurareita, puuseppi\u00e4, lasimestareita, satulaseppi\u00e4, sorvareita ja monia muita k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

\"\" Tynnyrintekij\u00f6ist\u00e4<\/span> vanhin maininta on vuodelta 1492. Keskiajalla tynnyrien kulutus oli suurta. Yksin oluen varastointi vaati paljon tynnyreit\u00e4. Kuninkaan virkam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan palkollisen kuului saada 12 tynnyri\u00e4 olutta vuodessa. Tynnyreit\u00e4 tarvittiin my\u00f6s tervan, viljan ja suolan varastointiin. My\u00f6s laivurit tarvitsivat tynnyreit\u00e4 kauppatavaroiden kuljetusta varten. Jopa kankaat tuotiin ulkomailta Suomeen tynnyreiss\u00e4.<\/p>\n

Kartanot ja talolliset palkkasivat 1500-luvulta l\u00e4htien suutareita, r\u00e4\u00e4t\u00e4leit\u00e4, kutojia ja nahkureita omiin tarpeisiinsa. Otan esimerkiksi nahkurin ammatin. Vuodelta 1576 on maininta Kuninkaankartanon tileiss\u00e4: Yhden h\u00e4r\u00e4n, yhden mullin ja nelj\u00e4n lehm\u00e4n nahoista saatiin 10 paria kaksipohjaisia jalkineita ja 36 paria yksipohjaisia jalkineita.<\/p>\n

Kuninkaankartanolla tarvittiin my\u00f6s laivanveist\u00e4ji\u00e4 ja tiilentekij\u00f6it\u00e4. Ensimm\u00e4inen tiiliruukki perustettiinkin Kuninkaankartanolle vuonna 1651. Sielt\u00e4 toimitettiin tiili\u00e4 Suomenlinnan rakennust\u00f6ihin sek\u00e4 Tallinnaan ja Ruotsiin. Otaniemen kartanolle perustettiin tiiliruukki 1750. Tiiliruukki sijaitsi my\u00f6s Albergan kartanon ruukinrannassa.<\/p>\n

Yritt\u00e4jyyden juuret ovat ammattitaidossa ja yritt\u00e4jyyden mahdollisuudet Espoon hyv\u00e4ss\u00e4 sijainnissa meren rannalla ja p\u00e4\u00e4kaupungin kupeessa.<\/p>\n

Kirjallisuutta asiasta kiinnostuneille:
\nV\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 keskiajasta, Espoon kaupunginmuseo 1999
\nEspoo 1700-1865, Hagar Nikander 1984
\nTarja Rae: El\u00e4m\u00e4\u00e4 entisajan Espoossa, Espoon perinneseura 2019<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tarja Rae Espoon historialliset juuret menev\u00e4t 1100-1200 luvulle. Tuolloin ruotsalaiset maahanmuuttajat saapuivat nykyisen Kirkkonummen ja Espoon seuduille. Vanhin Espoota koskeva asiakirjamaininta on vuodelta 1431. vuonna 1540 Espoossa oli 50 kyl\u00e4\u00e4 ja asukkaita noin 5000 henke\u00e4. Espoon kasvaessa ja vaurastuessa oli …<\/span> Jatka lukemista →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":288,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"class_list":["post-708","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"featured_image_src":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/708","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=708"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/708\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1079,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/708\/revisions\/1079"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/288"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/espoonperinneseura.net\/yritykset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=708"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}