Yhteistyö Espoon perinneseuran toiminnan kulmakivenä 2000–2025

Espoon perinneseura on rakentanut toimintansa alusta lähtien vahvan yhteistyöverkoston varaan. Yhdistyksen perustaja Juhani Hämeri laati jo alkuvaiheessa teesit, joissa korostettiin suhteiden luomista kansalaisjärjestöihin, seurakuntiin, kaupunginmuseoon ja muihin kaupungin yksiköihin. Näitä periaatteita on vuosikymmenten aikana noudatettu johdonmukaisesti, ja yhteistyöstä on muodostunut olennainen osa seuran toimintaa espoolaisen historian ja perinteen vaalimisessa.

Kaupunginosayhdistykset ja muut kotiseutuyhdistykset

Espoon lukuisat kaupunginosayhdistykset ja muut kotiseutuyhdistykset ovat perinneseuran luontevimpia kumppaneita. Toimivia yhdistyksiä on yli 50. Ne ovat oman alueensa edunvalvontaan ja asukasviihtyvyyteen suuntautuneita paikallisia toimijoita. Yhteistyö kaupungin kanssa korostuu erityisesti asemakaavoituksessa ja ympäristönsuojelussa. Kaikissa on kuitenkin ripaus perinnetyötä ja alueen historiaa.

Perinneseuran vuositeemat ovat koonneet eri alueiden toimijoita yhteen menestyksekkäästi. Esimerkiksi Espoo 1972 -hankkeessa vuonna 2022 useat kaupunginosayhdistykset osallistuivat perinteenkeruutalkoisiin. Vastaavasti vuoden 2023 Yrittävä Espoo -teemavuosi ja vuoden 2024 sivistyskaupunki-teema ovat tarjonneet yhteisen sateenvarjon, jonka alla paikalliset yhdistykset ovat voineet osallistua laajempiin kokonaisuuksiin. Seura on myös tukenut yksittäisten yhdistysten tavoitteita, kuten Leppävaara-seuran aloitetta Gransin kievarin suojelusta.

Yhteistyön tuloksena on julkaistu kirjoja ja verkkosivustoille on tuotettu artikkeleita ja kuvia, jotka käsittelevät koulumuistoja, teollisuutta, taidetta, liikennettä ja musiikkia, sekä perinnetietoa monelta muultakin alalta.

Espoon perinneseura on Suomen Kotiseutuliiton jäsen, ja perinneseuran edustajat ovat osallistuneet sen järjestämiin tilaisuuksiin.

Perinneseura on myös Pro Espoonjoki -yhdistyksen, ja yhteinen yhdistysten hallitusten jäsen vahvistaa yhteistyötä ja Espoon kulttuurimaisemien puolustamista.

Kumppanuus Espoon kaupungin ja kaupunginmuseon kanssa

Espoon kaupunki on ollut perinneseuran toiminnalle keskeinen tukipilari, joka on tarjonnut toiminnalle taloudellista vakautta. Vaikka kaupungin hallinto suuntautuu työssään vahvasti tulevaisuuteen ja kasvuun, perinneseura on löytänyt luontevan ja syvällisen kumppanin Espoon kaupunginmuseosta (KAMU). Yhteistyö museotoimen kanssa on ollut jatkuvaa ja monipuolista kattaen niin julkaisutoiminnan kuin tapahtumien järjestämisenkin.

Merkittävä osoitus tästä yhteistyöstä oli vuonna 2020 julkaistu kirja ”Maatilojen Espoo”, jonka tuottamisessa kaupunginmuseon asiantuntemus oli korvaamatonta. Kirjan tiimoilta järjestettiin myös valokuvanäyttely Talomuseo Glimsissä. Yhteistyö on syventynyt entisestään kulttuuriympäristöasioissa. Esimerkiksi marraskuussa 2024 seura järjesti yhdessä KAMUn kanssa WeeGee-talossa kulttuuriympäristöiltapäivän, jossa käsiteltiin muun muassa Espoon yleiskaavaa 2060. Museon asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti seuran tilaisuuksiin, ja museon henkilökuntaa on ollut edustettuna myös seuran jäsenistössä.

Yhteydenpito on ulottunut myös kaupungin johtoon. Seuran edustajat ovat tavanneet kaupunginjohtajan, joka on vastaanottanut aloitteita esimerkiksi Träskändan kartanon kunnostamiseksi ja tuonut tervehdyksensä seuran juhlatilaisuuksiin. Opetustoimen kanssa on tehty yhteistyötä Aurora Karamzin -oppimateriaalin levittämiseksi kouluihin, ja kulttuuritoimi on tukenut toimintaa vuosiavustuksin.

Aurora Karamzinin perintö ja järjestöyhteistyö

Yhdistyksen alkuvuosien toiminnassa korostui Aurora Karamzinin ja Träskändan kartanon perintö. Keskeisin kumppani tällä saralla on ollut Träskändan kartanon ystävät ry, jonka kanssa perinneseura on toiminut erityisen tiiviisti kartanon kunnostuksen ja tulevan käytön edistämiseksi. Perinneseura on osallistunut lukuisiin Träskändan perinnepäiviin ja joulutapahtumiin.

Toinen merkittävä kumppani Auroran perinnön vaalimisessa on ollut Helsingin Diakonissalaitos (HDL). Yhdessä HDL:n kanssa seura teki vuonna 2016 sisäministeriölle virallisen aloitteen liputuspäivästä Aurora Karamzinin elämäntyön kunnioittamiseksi.

Seurakunnat ja perinteiden vaaliminen

Kirkko on nähty yhdistyksessä oleellisena osana suomalaista perinnettä, ja yhteistyö Espoon seurakuntien kanssa on ollut vilkasta. Seurakunta on tukenut yhdistyksen toimintaa hankkimalla julkaisuja ja myymällä niitä Auroran kappelissa. Erityisen tärkeäksi on muodostunut Espoon tuomiokirkkoseurakunnan järjestämä SyysMatin Markkinat, jossa perinneseura on ollut mukana yli kymmenen vuoden ajan. Yhteistyötä on tehty myös Kirkon hautausmaata ja Tuomiokirkkoa esittelevien kirjojen tuottamisessa.

Mediakumppanuudet ja kaupallinen yhteistyö

Toimintansa näkyvyyden ja talouden tueksi perinneseura on solminut kumppanuuksia myös kaupallisten toimijoiden ja median kanssa. Tapiolan Akateeminen Kirjakauppa on toiminut merkittävänä myyntikanavana ja kirjajulkistusten näyttämönä. Mediakentällä tärkein kumppani on ollut paikallislehti Länsiväylä, jonka kautta toiminta saanut merkittävää näkyvyyttä.

Katse tulevaisuuteen

Yhteistyö on laajentunut kattamaan myös digitaaliset alustat, kuten video- ja äänisisällöt sekä mobiilioppaat. Vuoden 2025 juhlavuoden teeman Espoon kulttuuriympäristöt puitteissa jatkettiin ja syvennettiin yhteistyötä perinneseuran, kaupunginmuseon ja kaupunginosayhdistysten välillä. Yhteistyö jatkuu vuonna 2026 teeman Espoon paikallishistoria tutuksi merkeissä.

Laaja yhteistyöverkosto on vakiinnuttanut perinneseuran aseman keskeisenä espoolaisen perinteen tallentajana ja välittäjänä.

Aapo Kirvesniemi ja Esko Uotila