Tulevaisuus

Espoon perinneseuran kymmenvuotiskatsauksessa oli erillinen tulevaisuusosio. Nyt tuota tulevaisuutta on eletty 15 vuotta. Tulevaisuutta ei silloin varsinaisesti ennustettu. Esitettiin useita kokonaisuuksia – peräti kaksitoista, joissa tulevaisuudessa saattaisi olla muutoksia ja mahdollisuuksia kehitykseen. Kun nyt pohdimme tulevaa tulevaisuutta, voisimme ensiksi tarkastella, mitä on tapahtunut asioille tuon menneen tulevaisuuden suhteen. Käytämme samoja otsikoita kuin 2010. Yhteistyöstä toiminnassa on erillinen kirjoitus.

Esitimme, että seuralla voisi olla ”slogan” eli iskulause tai motto. Asia ei ole ollut esillä, eikä hienoksi ja omaksi mukautunutta ilmaisua ole syntynyt. Ehkä tulevat vuodet tuovat. Vaakuna meillä on, ja siitä on johdettu yksinkertainen logo.

Ehkä nytkään ei ole tarpeellista asettaa tulevaisuudelle selviä mitattavia tavoitteita, mutta kuten aikaisemminkin, voimme luetella asioita, joissa voimme nähdä muutoksia. Voimmeko jostain luopua tai vähentää huomiotamme ja erikoisesti, mihin pitäisi panostaa enemmän.

Jäsenmäärä

Alle sadan henkilön jäsenmäärä on melko tavallinen vastaavanlaisissa yhteisöissä. Jäsenmäärä on hieman kasvanut, mutta vuotuinen kasvu on kuitenkin vain muutamia. Espoon oma kasvu perustuu muualta muuttaneiden vaikutukseen. On varsin ymmärrettävää, että uusien tulokkaiden mielenkiinto ei ensisijaisesti kohdistu Espoon perinneasioihin.

Jäsenmäärän suuruudella ei sinänsä ole oleellista merkitystä, sillä varsinaisen työn ja muut aktiviteetit hoituvat kahdeksan hengen hallituksen ja jäsenistä muodostuvan muutaman hengen asiantuntijaryhmän toimesta. Seuran talouteen ei jäsenmäärällä liioin ole suurta vaikutusta, koska jäsenmaksu on tarkoituksella pidetty alhaisena, jotta maksu ei estäisi jäseneksi liittymistä. Oma varainhankintatoimintamme riittää kattamaan kustannukset. Jäsenmäärän kasvu on tietysti toivottavaa, sillä se lisää eittämättä todennäköisyyttä saada hallitukseen tai asiantuntijoiksi uusia aktiivisia perinneasioista kiinnostuneita.

Jäsenmäärän kasvattaminen on aina ollut vuosisuunnitelmissa mukana. Emme ole kuitenkaan koskaan laatineet todellista toteuttamiskelpoista suunnitelmaa, saatikka sitä toteuttaneet. Jäsenmäärä on kasvanut toimintamme oheisilmiönä ja sen on katsottu käytännössä riittävän. Sosiaalista mediaa voidaan soveltaa jäsenmäärän kasvatuskeinona. Ideoita jäsenmäärän kasvattamiseksi on ollut. Toistaiseksi niiden todellista kokeilua ei ole tehty.

Olisi myös melkoisella tarkkuudella laskettavissa toiminnassa 25 vuoden aikana olleiden jäsenten määrä. Neljännesvuosisadassa on moni jo siirtynyt kokonaan pois ja aktiivinen toiminta on loppunut, mutta panos toimintaan vähintäänkin seuraajana ja jäsenmaksun maksajana on annettu.

Julkaisujen määrä

Jo aivan seuramme syntyhetkistä lähtien on julkaisutoiminnan merkitys ollut oleellisen tärkeä. Se säilyttää toimintamme tulokset ja samalla tuottaa toiminnassa tarvittavan rahan. Tilillä on aina ollut seuraavan julkaisun tekemiseen tarvittava varanto. Kaikki kirjat ovat tuottaneet vähintään kustannuksensa, ja monet ovat osoittautuneet hyvinkin tuottaviksi. Nykyajan kirjapainotekniikka mahdollistaa pienenkin ensipainosmäärän tilaamisen edullisesti. Kun menekkiä sitten sattuu olemaan, uusintatilaus voidaan riskittömästi tehdä. Kirjoja on valmistunut keskimäärin yksi vuodessa, mikä on varmasti sopiva, jos ei vallan kunnioitettava tahti.

Historiallisten aiheiden ohella varsinkin lapsille tarkoitetut tuotteet ovat olleet kysyttyjä. Myös Träskändan kartanosta ja Espoon Tuomiokirkon vaiheista sekä kummitustarinoista toimitetut kirjat ovat olleet suosittuja.

Kotisivuillamme on ilmestynyt runsaasti jäsenistömme kirjoittamia artikkeleita erityisesti teema-aiheistamme. Muutamia kirjojamme on julkaistu kokonaisuudessaan luettavana kotisivuillamme.

Uusista aiheista ei ole pulaa, mutta ehkä olisi syytä tehdä arviota, mistä aiheista haluaisimme uusia syntyvän.

Seminaarien yleisömäärä

Seminaarilla olemme käsittäneet yleisötapahtumaa tietylle aiheelle. Seminaarilla on pääluennoitsija ja joskus useitakin valmisteltuja esityksiä aiheesta. Yleisö on voinut osallistua alustettuun keskusteluun aiheesta. Teemavuosijärjestelyssä seminaari on ollut tietysti tuo teeman aihepiiri. Yleisömenestys on ollut melko laimeaa. Teemat ovat olleet luonteeltaan yleisaiheisia, ei yksittäisiä tapahtumia ja harvemmin julkista debattia muilla areenoilla saavuttaneita puheenaiheita. Yleisötapahtuma, missä on selvä mielenkiintoinen jo julkista huomiota saanut aihe tai henkilökuvaus, vetäisi salit täyteen. Kirjoittajia teema-aiheillemme on sen sijaan löytynyt hyvin.

Muutoksia tilanteeseen tuskin on suuremmin odotettavissa. Seminaarien esitelmöitsijöillä ja tilaisuuden pitopaikalla on myös merkitystä yleisömäärään. Tilaisuuksien markkinoinnissa on varmaankin mahdollista kehittyä. Ristiriitaista kannanottoa koskevaa aihetta voisimme joskus rohkaistua kokeilemaan.

Tavoitteellisuutta kotisivuille, painetun lehtijulkaisun mahdollisuus

Kotisivujen tilannetta arvioidaan erillisessä artikkelissa. Painetun säännöllisesti ilmestyvän lehden toimittamisen ajatuksesta on luovuttu. Uutiskirje on vakioitunut riittävälle ilmestymis- ja tietosisältö tasolle

Jäsenistön resurssien arviointi ja jäsenistön aktivointi

Jäseniä on noin sata. Jäsenluettelo sisältää nimen ja osoitteen, sekä osalle sähköpostiosoitteen ja joskus puhelinnumeron. Tietosuojalaki ei salli muita tietoja liitettävän jäsenluetteloon. Emme siis tiedä, mitä rikkauksia luettelossa vain nimenä esiintyvä voisi tuoda toimintaamme.

Kun henkilö on päättänyt tulla jäseneksi, on hänellä täytynyt olla mielenkiintoa seuramme toimintaan. Valitettavasti varsin harvoin tämä mielenkiinto edistyy aktiivitoiminnaksi. Seura ei ole ottanut tavakseen isommin kannustaa rivijäseniään. Rivijäsenissä kuitenkin on kykyjä ja osaamista, jolla olisi käyttöä.

Jäsenistön kykyjen arviointia ei ole tehty. Henkilöiden nimi- ja osoitetietojen lisäksi on suhteellisen helppo selvittää ammatit, iät, toiminta työelämässä ja jopa harrastukset ja muut yhteiskunnalliset toiminnot. Kohtelias, innostava huomiointi saattaisi aktivoida passiivisen jäsenen ja näin olisi taas uusi, edelleen innostustaan levittävä jäsen seurassamme.

Sääntöjen kriittinen tarkastelu 

Seuramme viralliset säännöt ovat tavanomaiset. Toiminta ei ole ollut ristiriidassa sääntöjen kanssa, joten muutoksiin ei ole ollut tarvetta. Muodollinen muutos on tilintarkastajanimikkeen muuttuminen toiminnantarkastajaksi.

Jäsenistön koulutus perinnetutkimukseen

Seuramme ei ole tieteellinen tutkimusorganisaatio. Koulutusta perinneasioiden tunnistamiseen ja tutkimiseen ei ole kuulunut toimintaamme. Olemme lähestyneet kohteiksi sovittuja asioita tavallisen kansalaisen tiedoilla ja taidoilla. Aikaansaannoksiamme seuraavat ovat pääosiltaan myös tavallisia kansalaisia, jotka eivät odotakaan tieteellisiä tuloksia ja kannanottoja. Tilaisuuksissamme on ollut arvostettuja esitelmöitsijöitä ja julkisuuden henkilöitä, jota käytäntöä pyrimme jatkamaan.

Koulutus sähköisten mediatekniikoitten käyttöön

Kaikkialla yhteiskunnassa on tapahtunut valtava muutos median käytössä. Tekniikoiden hallinta on nuorille ja keski-ikäisille arkipäivää. Tulevaisuudessa on vaikea kuvitella, etteivätkö jäsenet suhteellisen hyvin hallitsisi mediatekniikoita. Nykyinen taitomme, kiitos oman hallitusjäsenemme, alan ammattilaisen toimiessa opettajana, on riittänyt hyvinkin toimivalle tasolle. Systeemit näyttävän monipuolistuvan, mutta on yritettävä käyttää niitä sillä tasolla, joka riittää meidän tarpeisiimme. Erityisesti tuleva tekoälyn käyttö vaatii lisäopiskelua.  On vanha suomalainen sananlasku ”tuli on hyvä renki mutta huono isäntä”, mikä pätee myös tekoälyyn.

Oman arkiston ja pysyvän näyttelyn perustaminen

Kokouspöytäkirjat ja muut asiakirjat on säännöllisesti toimitettu kaupunginarkistoon. Painotuotteiden arkistokappaleet on toimitettu Kansallisarkistoon. Esineitä emme ole keränneet, eikä ole ollut tarvetta minkäänlaisille pysyville näyttelyille. Dokumenttien digitaalinen säilytys on asianmukaisella, parhaimmalla nykytekniikalla varmistettu. Tulevaisuudessa ei ole nähtävissä muutoksia ja digitoinnin suhteen seuraamme ajan kehitystä.

Julkaisujen markkinoinnin tehostaminen

Julkaisujen markkinointi ei ole ollut ongelma. Olemme saaneet tuloja, jotka ovat riittäneet julkaisutoimintaan. Markkinointi on ollut oleellinen osa kaikessa muussa toiminnassamme.

Tapahtumissamme on aina ollut kirjojen myyntiä. Olemme osallistuneet muiden seurojen ja yhdistysten tapahtumiin, useinkin pelkällä kirjamyyntipisteellä. Uskomme, että kirja säilyttää arvostuksensa ainakin seuramme toimintaan kiinnostuneessa lukijakunnassa. Sähkökirjan suosio kasvaa melko hitaasti. Kirjojen painatus on periaatteessa helpottunut ja halventunut mahdollistaen pienenkin painosmäärän tilaamisen.

Myyntiä voi varmasti tehostaa, jos tarvetta syntyy. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia.

Aapo Kirvesniemi