Espoon tuomiokirkko on ollut valmistuttuaan n. v 1490-luvulla katolisena aikana Pyhän Matteuksen kirkko. Matteuksen muistopäivänä on kirkonmäellä kokoonnuttu viettämään markkinoita. Ensimmäinen maininta Suomen Syys-Matin päivästä on vuodelta 1382. Milloin markkinoita on Espoossa alettu viettää, siitä ei ole tietoa. Tieto kuitenkin on, että 1774 Matteuksen muistopäivä pyhäpäivänä poistettiin kirkollisesta kalenterista. Tuolloin varmaan markkinatkin loppuivat. Tänä vuonna vietimme 18. uuden ajan SyysMatin Markkinat.

Perinne elvytettiin Espoon kaupungin täyttäessä 550 vuotta.

Syysmattina kansanperinteen mukaan tapahtuu monia merkittäviä asioita. Karhut, mäyrät ja käärmeet menevät talviunille. Perunat ja nauriit pitää olla tuolloin nostettu ja varastoitu. Siksi Syys-Mattia kutsuttiin myös Mukula-Matiksi. Tuolloin myös maatalouksissa siirryttiin sisäpuhdetöihin.  Se tarkoitti kankaan kudontaa, kehräystä ja sisäpuutöitä. Myös Rapa-Matiksi päivää kutsuttiin, koska tiet, tuolloin kaikki hiekkateitä, olivat tosi rapaisia. Lehmistä ei saatu Syys-Matin päivän jälkeen maitoa, sillä niitten ravinto ei riittänytmaidon tuottamiseen  sen pidemmälle. Pysyivät juuri hengissä kevääseen saakka, jolloin taas vihreää heinää oli saatavilla. Matin päivän tienoolle osui myös karjan syysteurastus. Ilmat kylmenivät ja lihaa saatiin runsaan suolan kanssa säilöön talveksi.

Oli myös sanonta: Matti laarit täyttää. Se tarkoitti sitä, että syyssateet olivat täyttäneet joet ja purot ja puromyllyt jauhoivat viljaa ja niin saatiin viljavarastot täyteen.

Syys-Matti oli siis varsin merkittävä aika. Tuolloin myös markkinoilla pestauduttiin töihin. Piiat ja rengit saivat viikon vuosittaisen loman ja saattoivat pestautua seuraavaksi vuodeksi uuteen työpaikkaan.

Uuden ajan markkinat kokoavat Espoon Tuomiokirkon mäelle huomattavan määrän (noin 20 000) markkinavieraita kahden päivän aikana.

Tarja Rae