Uolevi Itkonen – Länsiväylän luoja ja Espoon perinnetyön pioneeri

Toimittanut Martti Hellström

Valtiotieteen maisteri Uolevi Itkonen tunnetaan ennen kaikkea Länsiväylä-lehden perustajana ja pitkäaikaisena päätoimittajana sekä Espoon kotiseututyön merkittävänä vaikuttajana. Hän on Espoon kulttuurielämän tunteva journalisti, kirjailija ja yhteisöjen rakentaja, jonka työ on jättänyt  pysyvän jäljen kaupungin paikallisidentiteettiin.

Varhaiset vuodet ja uran alku

Uolevi Itkonen kävi koulunsa Tampereella, missä hänen lehtimiesuransa alkoi sosiaalidemokraattisessa Kansan Lehdessä. Arvo ”Poika” Tuominen tarjosi parikymppiselle Uoleville ensimmäisen kolumnistipestin, josta alkoi monivaiheinen toimittajantie. Seuraavaksi hän työskenteli SuomiTV:llä ja myöhemmin Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan Hälläpyörä-lehdessä.

Tapiolan vuodet ja Länsiväylän synty

Tapiolan kehittäjä Heikki von Hertzen houkutteli Itkosen vuonna 1964 Tapiola Tänään -asukaslehden päätoimittajaksi ja Asuntosäätiön tiedotuspäälliköksi. Lehden tarkoituksena oli toimia uudisasukkaiden yhdyssiteenä, mutta Itkonen visioi laajemmin: hän perusti siitä ilmaisen paikallislehden, Länsiväylän, joka rahoitti toimintansa ilmoitusmyynnillä.

Mallia otettiin Urpo Lahtisen Tamperelaisesta. Lehden nimen ja logon värin suunnitteli Itkonen itse. Ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 1969, ja Länsiväylästä kasvoi nopeasti Espoon merkittävin ilmaisjakelulehti ja paikallisen identiteetin rakentaja.

Itkonen jäi eläkkeelle vuonna 1998, mutta pysyi aktiivisena Espoo- ja kotiseututoimijana. Hän toimi myös kolme kautta Espoon kaupunginvaltuustossa sosiaalidemokraattien ryhmässä.

Espoo-seuran perustajajoukoissa

Eläkepäiviensä kynnyksellä Itkonen sai yhteyden vanhalta opiskelutoveriltaan Juhani Hämeriltä, joka houkutteli hänet mukaan uuden Espoon perinneyhdistys Auroran  perustamiseen. Espoota hyvin tunteva ja laajalti arvostettu kulttuurivaikuttaja olisi erinomainen valinta seuran varapuheenjohtajaksi, ja varsinainen toiminta alkoi vuonna 2001.

Varapuheenjohtajana Itkonen toi yhdistyksen käyttöön laajan verkostonsa, kokemuksensa ja journalistisen osaamisensa. Hän ja Hämeri valmistelivat usein hallituksen kokousasioita yhdessä ja loivat seuralle sen toiminnallisen perustan. Itkonen osallistui myös hallituksen kehittämisiltoihin ja piti esitelmiä ja avauspuheita seminaareissa. Häntä kiinnosti erityisesti Kuninkaantie sekä Espoon kirjallisuushistoria.

Kirjallisuustyötä ja julkaisuja

Itkonen oli mukana kirjoittamassa seuran ensimmäistä julkaisua, Kuninkaantie Espoossa (2002), yhdessä Aapo Kirvesniemen ja Juhani Hämerin kanssa. Hän osallistui myös seuraavan teoksen, Kirjallisuus Espoossa (2003), toimittamiseen yhdessä Juhani Hämerin ja Kari Pohjakallion kanssa.

Kirjaan koottiin aineistoa kirjallisuusseminaarista toukokuulta 2003. Itkonen tarkasteli omassa artikkelissaan Espoon asemaa kirjallisuudessa Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja itsenäisyyden aikana.

Itkonen vei hallituksen myös ”opintomatkalle” Tampereelle hakemaan ideoita Tampere-seuralta – hänen vanhoista kontakteistaan ja taustatiedoistaan oli tässä merkittävää hyötyä.

Näyttelyitä ja viimeiset vuodet seuran johdossa

Vuonna 2007 Itkonen toimi Euroopan rakennusperintöpäivän ohjelman viestintäjohtajana. Hänen ansiostaan Aapo Kirvesniemen, Kari Pohjakallion ja Jorma Vehmaskosken tuottama suosittu näyttely ”Espoolaiset sakraalitilat” pääsi esille myös Herättäjäpäiville Leppävaaraan kesällä 2008.

Kun seuran puheenjohtaja Juhani Hämeri sairastui ja menehtyi syksyllä 2007, Itkonen hoiti Hämerin kesken jääneen toimikauden loppuun. Hän kieltäytyi jatkamasta puheenjohtajana pidempään muiden velvoitteidensa vuoksi, mutta suostui vielä vuoden 2008 varapuheenjohtajaksi.

Kunniapuheenjohtajuus ja perintö

Kevätkokouksessa 23.5.2010 Uolevi Itkonen kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tunnustuksena hänen pitkästä ja vaikuttavasta työstään Espoon kulttuuriperinnön hyväksi.

Itkosen työ journalistina, yhteisönrakentajana ja kotiseututoimijana on jättänyt pysyvän jäljen Espoon historiaan – sekä paperille painettuna että yhteisön muistiin.