Jupperin kansakoulu 1940 - 1977
Jupperin kansakoulu

Veininkatu 24, Laaksolahti


Jupperin kansakoulu, nykyinen Jupperin koulu. Kuva: Esko Uotila 2012.

Koulu aloitti tilapäisissä tiloissa

Jupperin suomalainen koulu perustettiin alueen asukkaiden vaatimuksesta vuonna 1939. Jupperin koulupiiri rajattiin Gammelgårdin kylän sekä Dahlsvikin ja Jupperin kartanon alueille ja se oli Espoon kahdeksas suomenkielinen koulupiiri. Laaksolahden ja Jupperin alueen palstoittaminen 1930-luvun puolenvälin jälkeen mahdollisti alueen pysyvän asuttamisen ja nopeutti väestömäärän kasvua.

Koulu aloitti toimintansa luutnantti Hj. Pihlaskarin huvilassa osoitteessa Tammipääntie 64. Lähimmät suomenkieliset koulut olivat Leppävaarassa ja Viherlaaksossa vaikeiden liikenneyhteyksien takana.

Huvilan vuokran kalleuden takia oppilaat sijoitettiin kolmen vuoden jälkeen lähialueen eri kouluihin. Lopulta tilapäiseksi koulurakennukseksi saatiin Renlundin toimitusjohtajan kauppaneuvos Ville Salon omistaman Jupperin kartanon sali ja ruokasali. Koska kartano oli omistajan kesäasunto, sen toiminnalle ja tilojen käytölle asetettiin suuria rajoituksia.

Lukuvuonna 1949-50 koulussa oli 37 oppilasta, joista 19 kulki kouluun Vanhakartanon puolelta osin veneellä Pitkäjärven yli.

Vuonna 1951 yhteistyö kauppaneuvos Salon kanssa ajautui vaikeuksiin maksamattomien vuokrien vuoksi. Värikkäiden vaiheiden jälkeen kahdelle alimmalle luokalle saatiin järjestettyä paikalliset koulutilat, mutta vanhemmat oppilaat joutuivat käymään koulua Rastaalassa ja Viherlaaksossa.

Jupperin kansakoulun rakentaminen viivästyi vielä kymmenen vuotta. Lehdistössä käytiin kiivasta keskustelua siitä, miten Espoon kunnan viranomaiset sortivat suomenkielisiä ja halusivat kokonaan lakkauttaa Jupperin suomenkielisen koulupiirin. Tontteja suomalaisille kouluille oli Espoosta vaikea löytää ja tämä oli myös ongelmana Jupperin koulun perustamiselle.

Uusi koulutalo valmistuu

Jupperin kansakoulu aloitti toimintansa uudessa koulutalossa Veinin omakotialueella 1.9.1962. Kesti siis 23 vuotta oman koulun ajatuksesta rakennukseksi. Rastaalakin oli ehtinyt saada oman koulunsa jo kymmenen vuotta aikaisemmin.

Koulussa oli neljä luokkatilaa kuudelle luokalle ja yksi yhdistetty juhla- , veisto- ja liikuntasali. Edistyksellisesti koulussa aloitettiin vuonna 1963 kokeiluna englannin kielen opetus.

Jupperin kansakoulussa oli syksyllä 1962 jo 102 oppilasta ja oppilasmäärä kasvoi niin, että pian liikuntasali piti ottaa osin luokkatilaksi. Johtokunta laittoikin heti lisärakennuksen vireille.

Monen esteen jälkeen vireille pantu koulun laajennus valmistui 1973. Koulun pinta-ala oli nyt 1590 neliömetriä eli koulu oli kasvanut kaksinkertaiseksi. Nyt saatiin erillinen liikunta-, juhla- ja veistosali ja koulussa oli myös oma erityisopetuksen luokkatila.


Lähde: Jupperi - Furiiritilasta pientaloalueeksi. Jupperin Omakotiyhdistys ry 1995.