Stensvik folkskola

Koulun perustaminen ja hallinto

Espoon eteläinen rannikkoseutu sai myös yksityisen kansakoulun, ennen kuin kunta ryhtyi rakentamaan Lagstadin jälkeen muita kansakouluja. Rannikon teollisuuslaitokset kokosivat alueelle pysyvän asutuksen, mikä osaltaan johti ajatukseen saada alueen lapsille lähikoulu. Helsinkiläinen liikemies F. J. T. Sjöblom, joka omisti kolme maatilaa Stensvikissä, oli jo vuonna 1881 perustanut tiilitehtaan yhteyteen pientenlasten koulun. Espoon kunta osallistui sen koulun opettajan palkkakustannuksiin. Stensvikin yksityinen kansakoulu perustettiin Kivenlahteen vuonna 1890. Varhaisimmat tiedot koulun toiminnasta alkavat vuodelta 1892, jolloin koululle myönnettiin valtionapu. Yksityisen kansakoulun omistussuhteesta vastasi AB Stensvik. Koulu oli eräänlainen tehtaankoulu. Valtionapu korvasi puolet koulun menoista. Oppilasmaksujen osuus kustannuksista oli häviävän pieni. Johtokunnan puheenjohtajana toimi lähes alusta saakka K. Saurèn ja jäsenten joukossa olleista yksi oli Viktor Ek. Saurèn jatkoi puheenjohtajana ainakin vuoteen 1916.

Koulurakennuksen omistussuhteesta ei ole tietoja. Tarkastajan lausunnoista ei selviä rakennuksen kokonaisuus. Luokkahuone kuvataan toisinaan pieneksi, toisinaan sopivaksi. Yleiskuva koulun tiloista vuosikymmenten aikana korjauksista huolimatta heikkenee. Veistosali ja voimisteluhuone ovat kohtuullisen hyvät. Opettajan asunto saa myös kiitosta. Ulkotiloista ei ole tietoja. 1900-luvun alussa tarkastajan lausunnon mukaa koulun arkisto on hoidettu hyvin. Nyt koulun perustamisasiakirjat ovat kadoksissa.

Koulun kalustus ja opetusvälineet ovat tarkastajan arvioinnin mukaan 1800-luvulla kohtuullisen hyvät. Mutta1900-luvulla opetusvälineiden ja oppikirjojen muutosten tarve lisääntyy opetusmetodien kehittyessä. Opetusvälineiden modernisoinnista tarkastajat joutuvat antamaan jokaisen koulun johtokunnalle jatkuvasti huomautuksia.

Koulun toiminta

Lastenkoulu toimi syksyisin neljästä kuuteen viikkoa. Opetus oli monipuolista. Siihen sisältyi uskontoa, lukemista, laskentoa, maantietoa, kirjoitusta, laulua, ja käsitöitä. Kansakoulun lukuvuosi 1890-luvulla kesti 30 – 32 työviikkoa. Viikon oppituntimäärä oli yleensä 30, joskus enemmän. Lukuvuoden puitteet olivat 1900-luvun puolella entisenlaiset. Lastenkoulua pidettiin syksyisin viidestä kuuteen viikkoa. Lukuvuonna 1905 – 06 lastenkouluna toimi koulun ensimmäinen osasto. Kansakoulun työaika oli 30 – 32 viikkoa lukuvuodessa. Työpäiviä oli keskimäärin 170 ja viikkotunteja 30.

Opettajat

Ensimmäinen ja pitkäaikainen opettaja oli Tammisaaren seminaarista keväällä 1890 valmistunut Ida Forsberg. Hän sai tarkastajalta hyvät, oikein hyvät ja erikoisen hyvät arvostelut aina vuoteen 1908, jolloin opettaja sai huomautuksen laskennonopetuksessa tapahtuneesta herpaantumisesta. Muissa aineissa opetus oli moitteetonta.

Ida Forsberg oli monissa aineissa hyvä opettaja ja sai hyviä arvosteluja mm. veiston opetuksesta. Vuodesta 1915 alkaen tarkastajan arvostelussa lisääntyvät moitteet vanhanaikaisiin opetusmenetelmiin pitäytymisestä. Terve 50 vuotta täyttänyt opettaja jatkoi edelleen arvostettuna hyvän oppilaiden käsittelytaidon omaavana opettajana.

Oppilaat

Stensvikin koulun oppilaat olivat Espoonlahden rannikon tehdastyöläisten lapsia. Lastenkoulussa kävi 10 – 20 lasta. Kansakoulun oppilasmäärä lukuvuodessa oli yli 30:n. Päästötodistuksia sai vuosittain keskimäärin neljä oppilasta. Stensvikin koulun oppilaista annetun kuvauksen mukaan he ovat avoimia, tietäviä, keskustelevia ja mielipiteensä esille tuovia uuden sukupolven edustajia.

Furuhjelmin palkintoja koulu sai 1890-luvulla kolme kertaa 1900 – 1915 välillä neljänä vuonna. Menestyksen takana on opettaja Ida Forsbergin hyvä veistonopetustaito.

Joitakin rangaistustoimenpiteitä koulussa on toimitettu. Tottelemattomuuden vuoksi kahdelta oppilaalta evättiin päästötodistus. Häirintäkäyttäytymisen vuoksi kolmenkymmenen kouluvuoden aikana koulusta erotettiin neljä poikaa.