Ajankohtaista
Paikallishistoria tutuksi
Laaksolahden paikallishistoria tutuksi -hanke käynnistettiin keskustelutilaisuudessa Laaksolahden kirjastossa 5.3.2026.
Yli 20 paikallista asukasta on ilmoittautunut mukaan keräämään ja tallentamaan alueen historiasta kertovia valokuvia, artikkeleita ja muistoja.
Muistoja menneiltä ajoilta
Risto Tiilikainen on muistellut nuorison vapaa-ajankäyttöä 1950-1960-lukujen vaihteessa. Hän on koonnut myös yhteenvedon alueen lippakioskeista ja muistoja tanssilavoilta.
Lue lisää:
Nuorison vapaa-ajanviettoa
Laaksolahden lippakioskit
Jalalla koreasti Laaksolahdessa
Paikallishistoria tehdään yhdessä
Tule mukaan keräämään ja tallentamaan Laaksolahden paikallishistoriaa näille sivuille. Sivuston toteuttaa ja sen ylläpidosta vastaa Esko Uotila, sähköposti euotila@gmail.com. Sisältö tuotetaan alueen asukkaiden ja yhdistysten yhteistyönä. Kirjallisuutta ja julkisia verkkosivustoja käytetään tietolähteinä. Sisällöntuotannossa käytetään tekoälyä apuna.
Voit lähettää valokuvia, kirjoituksia ja muuta aineistoa alueesta sähköpostitse tai lomakkeella Tietoa Laaksolahden paikallishistoriasta,
Kaikki asukkaat ja yhdistykset ovat tervetulleita täydentämään paikallishistoriaa.
Iloinen purjehdusseurue Laaksolahdessa kesällä 1892. KAMU Espoon kaupunginmuseo.
Laaksolahden tarina
Laaksolahden varhainen historia liittyy kiinteästi Espoonjokilaaksoon ja Kuninkaantiehen, jotka ovat olleet vuosisatojen ajan tärkeitä kulku- ja asutusreittejä. Alue kuului keskiajalla Espoon pitäjän Gammelgårdin kylän alueeseen, ja jo 1500-luvulla seudulla sijaitsi Sveins-niminen ratsutila, josta kehittyi myöhemmin Dalsvikin kartano. Kartanon maat ulottuivat Pitkäjärven rannoille, ja alueelle muodostui torppien ja työväenasutuksen verkosto 1700–1800-luvuilla.
Laaksolahden alueen metsät ja pellot olivat pitkään harvaan asuttua maaseutua, kunnes 1900-luvun alussa Dalsvikin ja Jupperin kartanoiden maille alettiin lohkoa kesähuvilatontteja erityisesti helsinkiläisille. Dalsvikin kartanon päärakennus purettiin 1970-luvulla. 1960-luvulla kartanon maille rakennettiin Lähderannan kerrostaloalue. Laaksolahteen kehittyi kaupunkimainen pientalolähiö. Alueen omakotitalot ovat suurelta osin 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja.
Pitkäjärvi on alueen asukkaille tärkeä virkistyksen lähde. Järven rannoilla on useita yleisiä uimapaikkoja. Järvi tunnetaan myös kylän kesäisenä kokoontumispaikkana. Laaksolahden Huvilayhdistys järjestää perinteisen juhannusjuhlan Pitkäjärven rannassa vuosittain, ja Jupperin rannassa on monipuolista toimintaa. Myös urheilulla on tärkeä rooli yhteisössä. Laaksolahden urheilupuistossa on muun muassa uimaranta, jalkapallohalli, harjoitusjäähalli, tennishalli ja urheilukenttä.
Aktiivinen paikallinen yhteisö tekee Laaksolahdesta elävän kaupunginosan, jonka historia tarjoaa monipuolisen kuvan alueen kehityksestä huvila-alueesta viihtyisäksi ja halutuksi asuinalueeksi.
Laaksolahden kaupunginosa ja osa-alueet
Laaksolahti on Suur-Leppävaaraan kuuluva kaupunginosa. Se koostuu kolmesta osa-alueesta: Jupperi, Lähderanta ja Veininlaakso.
Laaksolahdessa asui 31.12.2025 yhteensä 11 242 asukasta, joista Jupperissa 5 426, Veininlaaksossa 4 100 ja Lähderannassa 1 716 asukasta. Laaksolahden kaupunginosan väkiluku oli yhtä suuri kuin Viherlaakson ja Karakallion pienalueiden asukasmäärä yhteensä ja suurempi kuin Kauniaisten kaupungin väkiluku.
Espoon kaupungin kartta-aineistoa voi tarkastella osoitteessa kartat.espoo.fi.
Espoon väestöennusteita ja väkiluvun kehitys alueittain ja ikäryhmittäin on nähtävissä sivulla Väestöennusteet.
Katso tekoälyn tuottama kuvaus ja kutsu tulla mukaan keräämään tietoa alueesta ja sen historiasta.