Urheilu ja ulkoilu
Laaksolahden uimaranta. Tony Hagerlund 2020, KAMU Espoon kaupunginmuseo.
Laaksolahden tunnetuimpiin vahvuuksiin kuuluvat hyvät liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet. Alueen sydämessä, Pitkäjärven rantamaisemassa, sijaitsee Laaksolahden urheilupuisto, joka rakentui pääosin 1970-luvun alussa. Puistoon valmistui vuonna 1971 täysmittainen yleisurheilukenttä ja jalkapallon nurmikenttä katsomoineen. Myöhemmin kenttäalueelle lisättiin tekonurmi, erillinen 3×3-koripallokenttä sekä ulkokuntoilulaitteita palvelemaan kuntoilijoita.
Talvisin alue on ollut aktiivisessa käytössä. Jo 1970-luvulla yleisurheilukentän viereen rakennettiin jäähalli, joka palveli niin jääkiekkoilijoita kuin luistelijoita. Tämä alkuperäinen Laaksolahden jäähalli valmistui vuonna 1976 ja ehti toimia yli 40 vuotta, kunnes se purettiin vuosina 2019–2020 rakenteiden vanhentumisen vuoksi. Jäähallin paikalle jäi tekojäärata, joka hyödyntää vanhan hallin kylmätekniikkaa ja tarjoaa talvisin ulkojäätä luisteluun. Urheilupuiston yhteyteen on 2000-luvulla rakennettu myös lämmitettävä jalkapallohalli palloilulajien talviharjoitteluun sekä laajennettu pysäköintialueita vastaamaan kävijämäärien kasvua.
Urheilupuiston vieressä sijaitsee Laaksolahden Tenniskeskus, jossa on sisäkenttiä tenniksen ja sulkapallon harrastajille. Tenniskeskus on ollut toiminnassa 1990-luvulta lähtien ja laajentunut vuosien varrella.
Pitkäjärvi on aina ollut keskeinen osa alueen vapaa-ajanviettoa. Järven rannalla on Laaksolahden uimaranta, joka on suosittu koko Espoon laajuudessa. Uimarannalla on laaja nurmialue ja laituri, ja kaupungin valvottu uintikausi kesäisin houkuttelee paljon väkeä nauttimaan järvivedestä. Talvisin samaan paikkaan avataan talviuintipaikka avantouimareille. Pitkäjärven vedenlaadun parantamiseksi paikalliset asukasyhdistykset ovat käynnistäneet hankkeita (mm. Pitkäjärvi 2030 -projekti), jotta järvi pysyisi virkistyskäyttöön sopivana myös tuleville sukupolville. Järven ympärillä kulkee lisäksi suosittuja ulkoilureittejä.
Yhdistystoiminta ja tapahtumat
Laaksolahdessa on alusta asti ollut vahva paikallishenki, josta kertovat alueen aktiiviset yhdistykset. Vuonna 1943 perustettu Laaksolahden Huvilayhdistys sekä vuonna 1955 perustettu Jupperin Omakotiyhdistys ovat olleet mukana vaikuttamassa kaavoitukseen, ympäristönsuojeluun ja palveluiden kehittämiseen.
Huvilayhdistyksen ylläpitämä Laaksolahden monitoimitalo toimii alueen asukastilana ja juhlapaikkana. Monitoimitalo on entinen Dalsvikin kartanon kivinavetta vuodelta 1905, joka on kunnostettu yhteisötilaksi. Monitoimitalolla järjestetään kerhoja, harrastustoimintaa ja kokouksia, ja se on paikallisten yhdistysten tukikohta.
Lue lisää: Yhdistystoiminta
Urheiluseurat
Laaksolahden Viri
Laaksolahden Viri oli 1950-luvulla perustettu espoolainen uimaseura, joka tarjosi monipuolista uintiin liittyvää toimintaa erityisesti Laaksolahden alueella. Seura järjesti uimakouluja, harraste- ja tekniikkaryhmiä, kilpauintia sekä aikuisten masters-toimintaa, ja palveli laajasti eri ikäryhmiä lapsista aikuisiin.
Seuran toiminta perustui vahvaan paikalliseen yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoistyöhön. Laaksolahden Viri oli merkittävä uimataidon opettaja ja liikuntaharrastuksen edistäjä sekä tärkeä osa alueen paikallisidentiteettiä.
Vuonna 2004 seura oli mukana espoolaisten uimaseurojen yhdistymisessä, jonka tuloksena syntyi Cetus Espoo. Tämän jälkeen Laaksolahden Virin varsinainen urheilutoiminta päättyi, ja se on jatkanut perinneyhdistyksenä vaalien omaa historiaansa.
Vesielämän pisaroita Leppävaaran Virin vuonna 2011 julkaistu historiikki.
Jupperin Urheilijat -58
JU-58:n joukkue Gothia Cupissa Göteborgissa vuonna 1982. Turnaus on yksi maailman suurimmista nuorten jalkapalloturnausta. Se on järjestetty Göteborgissa vuodesta 1975 lähtien, ja se kerää vuosittain tuhansia joukkueita ympäri maailmaa.
Jupperin merkittävin ja perinteikkäin paikallinen urheiluseura on vuonna 1958 perustettu Jupperin Urheilijat -58 eli JU-58. Se sai alkunsa Jupperin Omakotiyhdistyksen urheilujaostosta. Koska urheilutoiminta laajeni nopeasti, jaosto päätettiin erottaa omaksi yhdistyksekseen, jottei se sotkisi omakotiyhdistyksen varsinaista asukastoimintaa. Perustajajäseninä toimivat muun muassa Pellervo Kääpä, Jaakko Laaksonen ja Reijo Vaahterakoski sekä Riitta ja Reijo Helander.
JU-58:n toimintaan kuului muun muassa jalkapalloa, lentopalloa, jääkiekkoa, hiihtoa ja yleisurheilua. Seura teki alueella erittäin tärkeää nuorisotyötä, ja siihen kuuluivat käytännössä lähes kaikki alueen nuoret. Kesäisin urheiluharjoituksissa saattoi olla mukana jopa 50 nuorta, ja aluksi urheilukenttänä toimi rantaniityn pelto. Jupperin kansakoulun valmistuttua vuonna 1962 osa toiminnasta siirtyi sen hiekkapintaiselle kentälle.
Seura menestyi sarjoissaan ja sai tunnustusta valtakunnan huipulta asti. Esimerkiksi Jyrki Heliskoski kiitteli seuran 25-vuotisjuhlassa JU:ta arvostetuksi nuorten kasvattajaseuraksi. Nuorten yleisurheilussa JU-58 ylsi jopa Helsingin piirin seura-cupin loppuotteluun ja voitti hopeamitalit. Vuodesta 1963 alkaen järjestetyt perinteiset juoksukilpailut kulkivat Palokunnantalon, Huvilateiden ja Lähderannan maisemissa houkutellen parhaimmillaan satoja osallistujia useista eri seuroista.
Erityisen tunnetuksi tulivat Vappuhiihdot, jotka käynnistyivät vuonna 1966. Unto Wannaksen ansiosta reitit Veinin, Rastaalan ja Laaksolahden kuusimetsissä olivat loistavassa kunnossa. Nämä kilpailut vetivät puoleensa hiihtoväkeä koko Helsingin alueelta, ja tapahtuma noteerattiin jopa Yleisradion vappuohjelmissa.
Vuonna 1989 JU-58 ja Karakallion Pallo yhdistyivät muodostaen jalkapalloseura FC Kasiysi Espoo ry:n (FC89). FC Kasiysi jatkaa alueen jalkapalloperinteitä edelleen nykypäivänä.
Partiotoiminta
Pitkäjärven Vaeltajat (PitVa) on vuonna 1977 perustettu aktiivinen eräpartiolippukunta. Se on sekalippukunta, eli toiminnassa on mukana sekä tyttöjä että poikia.
Pääasiallinen toiminta-alue kattaa Jupperin, Lähderannan, Laaksolahden, Rastaalan ja Linnaisen. Lippukunnassa on noin 180 jäsentä, ja jäsenistön keski-ikä on noin 16 vuotta.
Toimintaan kuuluu sudenpentulaumoja, seikkailijavartioita, tarpojavartioita sekä samoaja- ja vaeltajaikäisille suunnattu vartionjohtajaneuvosto (WJN). Lippukunta toteuttaa Järvi-Espoon Eräpartiolaisten ohjelmaa, jossa korostuvat erätaidot, luonnossa toimiminen ja maastoretket (erityisesti Nuuksioon).
PitVa on tunnettu aktiivisuudestaan ja menestyksestään partiotaitokilpailuissa, joissa se on ollut 2000-luvun menestyneimpiä lippukuntia. Jäsenet osallistuvat myös vuosittain Jukolan viestiin. Tavoitteena on nuorten kasvu vastuullisiksi kansalaisiksi. Toimintaan kuuluu erätaitojen lisäksi muun muassa ensiapua, kansalaistaitoja sekä johtamis- ja organisointiharjoittelua.
Viikoittaiset kokoukset pidetään Laaksolahden urheilupuistossa sijaitsevalla kololla. Rakennus oli alunperin Dalsvikin kartanon puutarhurin asunto. Lippukunnan oma kämppä, Kammi, sijaitsee Pakankylässä Bodominjärven pohjoispuolella. Vuotuisiin rutiineihin kuuluvat koko lippukunnan kevätretki, osastojen omat syysretket, kesäleirit sekä puurojuhlat.
Lähteitä:
Laaksolahden Huvilayhdistys LHY
Kari Pohjakallio: Urheiluasioista Laaksolahden menneinä vuosikymmeninä, Laaksolahti : Pitkäjärven syleilyssä : Laaksolahden huvilayhdistys 60 vuotta, Laaksolahden huvilayhdistys 2003