Esittely

Espoon perinneseuran sinettiEspoon perinneseura tekee kotiseutu- ja perinnetyötä Espoossa.

Toivotamme kaikki paikallishistoriasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet espoolaiset tervetulleiksi seuraamme! Liity jäseneksi.

Kutsu perinteenkeruutalkoisiin: Espoon kaupunki 50 vuotta

Hyvät kaupunginosayhdistykset!

Espoon kaupunki täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Espoon perinneseura kutsuu kaikki kaupunginosayhdistykset mukaan perinteenkeruutalkoisiin:
Millainen kaupunginosanne oli vuonna 1972?

Jos hanke kiinnostaa, laittakaa siitä viesti perinneseuran puheenjohtajalle Martti Hellströmille, marttifi@gmail.com

Järjestämme talkoista kiinnostuneille erillisen suunnittelutapahtuman.

Martti Hellström


ESPOO KAUPUNKINA 50 VUOTTA

Elävä muisti -arkistosta löytyy Espoo-lyhytelokuva vuodelta 1971. Kuvissa ovat mukana mm. Tapiola, Otaniemi, Westend, Haukilahti, Matinkylä, Olari, Soukka, Kivenlahti, Muurala, Leppävaara, Karakallio, Lähderanta ja Nuuksio. Kannattaa katsoa ja tunnistaa tuttuja paikkoja 50 vuoden takaa!

https://elavamuisti.fi/aikajana/espoo

Villa Elfvikin luontotalo – Laajalahden helmi

Villa Elfvikin luontotalo kesällä. Kuvaaja: Villa Elfvik.

Espoossa on tunnetusti monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joista osa on onnistuttu pelastamaan nykyväestölle. Yksi merkittävimmistä on Laajalahden Ruukinrannassa sijaitseva Villa Elfvik, Espoon kaupungin nykyisin omistama luontotalo ja ympäristövalistuskeskus.

Mitä merkittävää on Villa Elfvikin historiassa ja mitä kaikkea talo sekä sen lähialue tarjoavat nykyisille espoolaisille? Minkälaisen kokonaisuuden saa aikaan se, että Villa Elfvikissä yhdistyvät luonto, arkkitehtuuri, kulttuuri, opetus, virkistys sekä historian siipien havina?

Lue lisää Kari Koivumäen kirjoituksesta Villa Elfvikin luontotalo – Laajalahden helmi

Perinneseura Tapiolan Akateemisessa 22.10.2021 klo 14 – 17

Espoon perinneseura esittelee jälleen toimintaansa ja kirjojaan Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa. Olemme paikalla perjantaina 22.10.2021 klo 14.00 – 17.00.

Ulf Johanssonin kirja Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita on ensiesittelyssä. Myös muu perinneseuran kirjavalikoima on esillä. Tervetuloa tutustumaan!

Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellström haastattelee Ulf Johanssonia Akateemisen kohtaamispaikalla klo 15.00 – 15.30.

Tapiolan Akateeminen Kirjakauppa tarjoaa jokaiselle perinneseuran kirjan ostajalle 5 € lahjasetelin Akateemiseen Kirjakauppaan!

Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita

Espoon perinneseura julkaisee kirjan

Ulf Johansson:
Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita

Tule mukaan kirjan julkistukseen Bembölen Kahvituvassa tiistaina 26.10.2021 klo 15.00.
Huom! Päivä muuttunut.

Ohjelma:

  • Tilaisuuden avaus, Martti Hellström
  • Tarinoita Bembölestä ja hölmöläisistä, Ulf Johansson
  • Bembölen vesimyllyt, Aapo Kirvesniemi

Tervetuloa!

 

Kirjauutuus: Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita

Espoon perinneseura julkaisee Ulf Johanssonin kirjoittaman Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita ‑kirjan. Se on julkaistu aikaisemmin ruotsiksi nimellä Sagan om Bemböle. Kirja kertoo Bembölen kylästä, jonka synty ja kehittyminen Kuninkaantien varrella ovat merkittävä osa Espoon paikallishistoriaa. Kirja kuvaa monipuolisesti elämää maalaispitäjässä ennen Espoon kasvua suureksi kaupungiksi. Tiivis kyläyhteisö koki ison muutoksen, kun osa Bembölen maatiloista hajautui isonjaon myötä laajalle alueelle.

Kirja esittelee paikallista kulttuuritoimintaa, jota Bembölen kansakoulu, Fallåkerin teatteri ja nuorisotalo, Bembölen marttapiiri sekä Fredrik Paciuksen ja Leevi Madetojan sävellystyöt ovat elävöittäneet. Kirja kertoo myös viime aikojen Bembölestä ja siellä edelleen toimivista maatiloista. Nyt jo raunioituneiden Bembölen vesimyllyjen rakenne ja toiminta kuvataan seikkaperäisesti. Ulf Johanssonin kuvailemat omintakeiset henkilöt ja heistä kertovat tarinat täydentävät kirjan sisältöä.

Hölmöläiset on totuttu liittämään Bemböleen. Ulf Johanssonin kirja kokoaa yhteen lukuisia hölmöläistarinoita, joista osa sijoittuu Bemböleen ja osa on paikasta riippumattomia tai kertovat muista seuduista. Hölmöläiset kuvataan neuvokkaina ihmisinä, jotka pystyivät helposti ratkaisemaan elämän suuria arvoituksia. Espoolaiset voivat olla ylpeitä heidän tarinoistaan.

Terveisiä SyysMatin Markkinoilta!


Espoon tuomiokirkkoseurakunta järjesti pandemiatauon jälkeen jälleen perinteiset SyysMatin Markkinat. Ensimmäiset toteutettiin vuonna 2008. Markkinoiden alkuperäinen idearyhmä silloin, kohta 15 vuotta sitten, oli Alarik Corander, Tarja Rae ja diakoni Merja Lehtisalo.

Ilmojen haltijakin suosi nyt SyysMattia: sää oli syksyisen raikas ja yleisövirta melkoinen: kaikenikäisiä vauvasta vaariin.

Espoon perinneseura on ollut telttoineen parhaalla paikalla kellotapulin vieressä useita vuosia. Niin myös tänä syksynä. Jaoimme perinneinnostustamme seitsemän ihmisen voimin. Iloisia kulkijoita kohtaamassa olivat tällä kertaa Aapo, Esko, Heikki, Kari, Leena, Marjatta ja Rainer. Tarja oli mukana tapahtumassa, mutta seurakunnan tehtävissä.

Perinneseuran kirjat kiinnostivat paljon. Kolme ylivoimaista suosikkia olivat:
– Kummitustarinoita Espoosta
– Espoolaisia keittiömuistoja ja ruokaohjeita
– Maatilojen Espoo

Perinneseuraan liittyi myös muutamia uusia jäseniä, lämpimästi tervetuloa!

Perinneseuran telttakatoksessa olivat vuorollaan Esko, Martti ja Aapo esittelemässä yhdistyksen toimintaa ja kirjoja.

Kierros Espoon Kirkon hautausmaalla -kirjan kirjoittaja, perinneseuran jäsen Marja-Liisa Kaistila on esittelykierroksellaan.
Mattimaija tarjosi markkinavieraille makoisia omenoita.

SyysMatti järjestetään taas ensi vuonna, 17.–18.9.2022, jos maailma on mallillaan.
Tavataan silloin!

Martti Hellström

Perinneseura jälleen mukana SyysMatin Markkinoilla 18.-19.9.2021

Tervetuloa SyysMatin Markkinoille tutustumaan Espoon perinneseuran toimintaan ja runsaaseen kirjatarjontaan. Tapahtuma järjestetään lauantaina 18.9. ja sunnuntaina 19.9.2021 klo 10 – 16 Espoon tuomiokirkonmäellä.

Viime vuonna perinneseura julkaisi kaksi kirjaa, Maatilojen Espoo ja Kummitustarinoita Espoosta, jotka ovat tarjolla markkinoilla muiden kirjojen ohella.

Tule tutustumaan ja keskustelemaan perinneseuran toiminnasta. Uudet toimijat ovat tervetulleita perinneseuraan tekemään kotiseutu- ja perinnetyötä oman kiinnostuksensa mukaisesti.

SyysMatin Markkinat on vanha perinteikäs tapahtuma, jossa paikalla on mm. eläimiä, markkinakojuja, ikoninäyttely ja ohjelmaa lapsiperheille. Mattimaijakin on tavattavissa perinneseuran teltalla kellotapulin lähettyvillä. Mattimaija ei anna nimikirjoitusta, mutta ehkä tassunjäljen🐻

Tapahtumassa noudatetaan viranomaisten antamia kokoontumisohjeita ja ajankohtaisia turvallisuusmääräyksiä.

Lisätietoa tapahtumasta: Syysmatin markkinat

Espoo-päivän leivos

Espoo-päivää vietetään lauantaina 28.8.2021. Tarjolla on jälleen runsaasti tapahtumia ja muuta ohjelmaa koronaturvallisuus huomioiden. Tuoreessa Espoo-lehdessä kerrotaan mm. Espoo-päivän teemana olevasta kiertotaloudesta.

Espoo-lehden sivulla 22 Tarja Rae esittelee Espoo-päivän leivoksen Herrasväen Wienerleivät, jonka resepti sisältyy perinneseuran julkaisemaan Espoolaisia perinneruokia ja keittiömuistoja -kirjaan.

Lue Espoo-lehti 3/2021

Espoolaisia perinneruokia ja keittiömuistoja -kirjan voi ostaa mm. Perinnekaupasta, Tapiolan Akateemisesta Kirjakaupasta ja Auroran kappelista.

Espoo-päivänä 28.8.2021 perinneseuran kirjoista saa alennusta Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa.

Välähdyksiä Espoon saaristosta

Suomen rannikkoalueella on ainutlaatuinen saaristo. Se on kaunis, mutta hyvin karikkoinen. Aikoinaan Kustaa Vaasa antoi tehtäväksi luodata saaristomme vesialueet laivojen kulun turvallisuuden parantamiseksi. Muutama vuosi sitten kuulin eräältä merivartijalta, että ei taida olla tehtävä vieläkään ihan suoritettu.

Saaristoa on asutettu jo varhain, koska meri on antanut elämän mahdollisuuden tarjoten kalaa ja hylkeitä, keväisin vesilintuja ja niiden munia. Saariston asukkaat ovat muodostaneet kiinteitä yhteisöjä, jotka ovat olleet varsinaisia turvaverkkoja. Aina on annettu apua, kun sitä on tarvittu. Jos joku on joutunut merihätään, apuun on riennetty. Saaristolaiset ovat eläneet meren ja kelien armoilla.

Maisema Suvisaaristossa. Kuva: Bruno Tallgren, noin 1910. Espoon kaupunginmuseo.

Espoon edustan saariin on aikoinaan viety lampaita laitumelle. Saaren saatettiin lampaat jättää ilman paimenta, koska ne pysyivät siellä tallessa. Espoon pappilan tilan lampaat kuljetettiin Isoon Lehtisaareen, jonka vesialueella kirkkoherrat mielellään kalastelivat 1700-luvulla.

Saariston kalastajien tehtävänä oli merimerkkien kunnossapito vielä 1800-luvulla. He tunsivat vesialueet hyvin ja heidän taitoihinsa luotettiin niin, että he saivat sitä tehtävää vasten jopa verohelpotuksia. Aivan kaikkia hyviä kulkuväyliä ei kuitenkaan merkitty. Siitä meille kertoo se, että kieltolain aikaan pirtun salakuljettajat osasivat käyttää sellaisia veneilyreittejä, joita edes viranomaiset eivät tienneet.

Viljelysmaata ei Espoon saaristossa juuri ollut, joten leipävilja piti ostaa mantereelta. Vaihtokauppana viljaan kävi silakka, jota nousi erityisen paljon tavinuottaa vedettäessä. Kalaa käytiin myös myymässä Helsingin toreilla. Tosi tuoretta kalaa torille kuljetettiin sumppuveneillä. Veneen pohjalla oli puinen, rei’itetty puulaatikko, joka oli veden peitossa. Sieltä sitten asiakas saattoi ostaa vielä elävän kalan.

Kaislanlatvatyyny

Myös saariston lapset osallistuivat leivän hankkimiseen. Syksyisin he keräsivät kaislanlatvoja (Järviruoko) ja myivät niitä sitten tyynyjen pehmikkeiksi. Kaislanlatvoilla täytettiin pellavaiset tyynyliinat ja siten saatiin tyynyistä pehmeimpiä, kuin jos ne olisi täytetty hevosen jouhilla tai oljilla.

Ennen Uudenmaan asuttamista, vielä 1300-luvulla virolaiset käyttivät Espoon rannikkoa kalastus- ja hylkeenpyynti alueenaan. Siitä meillä on Espoon nimistössä muistona Eestinmalmi ja Eestinkallio.

Tarja Rae