Espoon perinneseura tekee kotiseutu- ja perinnetyötä Espoossa.
Toivotamme kaikki paikallishistoriasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet espoolaiset tervetulleiksi seuraamme! Liity jäseneksi.
Espoon perinneseuran vuoden 2024 toiminnan teemana oli Espoon tie sivistyskaupungiksi. Teemaa käsiteltiin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeissä, tapahtumissa ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Teeman verkkosivustolla Espoon tie sivistyskaupungiksi perinneseura julkaisi artikkeleita ja haastatteluja, jotka käsittelivät sivistysalan vaikuttajia, sivistyksen merkitystä, koulutuksen kehitystä sekä taiteen ja kulttuuritoiminnan kehitystä Espoossa. Osa julkaistuista aineistoista oli aikaisemmin julkaistua materiaalia, joka tuotiin uudelleen esille teeman yhteydessä.
Teemaan liittyvissä julkaisuissa ja tapahtumissa käsiteltiin laajasti Espoon sivistyksen eri osa-alueita, kuten koulutusta, kulttuuria, kulttuuriperintöä ja innovaatioita. Koulutuksen merkitystä korostettiin, ja käsiteltiin mm. Espoon kansakoulujen historiaa sekä koulutuksen kehitystä 1970-luvulta 2000-luvulle. Kulttuurin merkitystä korostettiin, ja käsiteltiin mm. Espoon kulttuurikeskuksen, Tapiola Sinfoniettan, Espoon kaupunginteatterin sekä Näyttelykeskus WeeGeen ja EMMA-taidemuseon perustamista. Musiikki oli tärkeä osa teeman käsittelyä. Perinneseura toi esille Espoon kuoromaailman menestystä ja sen kehitystä.
Verkkosivujen kuvituksessa käytettiin tekoälyn tuottamia kuvia, mikä oli uusi ja innovatiivinen lähestymistapa. Tekoäly on avustanut myös tämän tekstin tuottamisessa.
Kevättapahtumassa 20.5.2024 Sellon kirjastossa Esko Uotila esitteli vuositeeman. Martti Hellströmin vetämään keskusteluun sivistyksen ja erityisesti musiikin merkityksestä osallistuivat Reino Harjunkoski, Tauno Satomaa ja Sampo Suihko. Musiikkiesityksestä vastasi kansanmusiikkiyhtye Leikarit Reino Harjunkosken johdolla.
Syystapahtumassa 12.11.2024 Sellon kirjastossa Esko Uotila esitteli perinneseuran teemavuoden 2024 tuloksia sekä myös edellisten vuosien teemat. Mauritz Hellström esitteli valmistumassa olleen kirjansa Espoosta kajahtaa – Mestarikuorot maailmalla, ja Candomino-kuoron kvartetti esiintyi.
Perinneseura julkaisi marraskuussa Mauritz Hellströmin kirjan Espoosta kajahtaa – Mestarikuorot maailmalla, joka kuvaa Tapiolan kuoron ja Candomino-kuoron menestystä ja muuta espoolaista kuorotoimintaa.
Perinneseura teki yhteistyötä Espoon kaupungin, kaupunginmuseon, kaupunginosayhdistysten ja Tapiolan Akateemisen Kirjakaupan kanssa. Perinneseura osallistui perinteiseen tapaan SyysMatin Markkinoille Espoon Kirkonmäellä ja oli mukana useissa Träskändan kartanon ystävien järjestämissä tilaisuuksissa esittelemässä kirjojaan ja toimintaansa.
Yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa järjestettiin kotiseutuyhdistysten edustajille 25.11.2024 WeeGee-talossa kulttuuriympäristöiltapäivä, jossa kaupunginmuseon asiantuntijat Tryggve Gestrin, Eetu Sorvali, Lasse Majuri ja Jyri Vilja esittelivät kulttuuriympäristötyötään ja käytiin keskustelua paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävistä arkeologisista ja rakennetuista kulttuuriympäristöistä Espoossa.
Espoon perinneseura onnistui toteuttamaan vuoden 2024 teeman, Espoon tie sivistyskaupungiksi, monipuolisesti ja kattavasti. Seura on tuonut esille Espoon sivistyshistoriaa ja kulttuuriperintöä erilaisten julkaisujen, tapahtumien ja yhteistyön kautta. Teeman avulla on lisätty tietoisuutta Espoon kehityksestä sivistyskaupunkina ja vahvistettu paikallista identiteettiä.
Esko Uotila
Espoon perinneseura toivottaa jäsenilleen, ystävilleen ja yhteistyökumppaneilleen hyvää joulua ja antoisaa uutta vuotta 2025!
Kuluvana vuonna perinneseuran toiminnan teemana on ollut Espoon tie sivistyskaupungiksi. Teemasivustolla Espoon tie sivistyskaupungiksi on julkaistu kiinnostavia sivistysalan vaikuttajien haastatteluja, pohdittu sivistyksen merkitystä ja tarkasteltu koulutuksen, taiteen ja muun kulttuuritoiminnan kehitystä Espoossa. Vuoden aikana järjestettiin kaksi teemaan liittyvää yleisötilaisuutta.
Espoon tie sivistyskaupungiksi
Espoon kirjastoauto Laajalahden kirjaston pihalla 10.9.1970. Kuva: Artturi Kaltokari.
Uusimpana sisältönä teemasivuilla ovat Laajalahti ry:ssä toimivan Raili Lindbergin tuottamat artikkelit Laajalahden kirjastosta ja Laajalahden kirjakaupasta. Laajalahden kirjasto aloitti toimintansa vuonna 1953 ja toimi kymmenisen vuotta Espoon pääkirjastona ennen Leppävaaran kirjaston valmistumista vuonna 1972.
Laajalahden kirjasto – Historiallinen pääkirjasto
Laajalahden kirjakauppa – Espoon ensimmäinen kirjakauppa
Espoon perinneseura julkaisee Mauritz Hellströmin kirjan Espoosta kajahtaa – Mestarikuorot maailmalla.
Tervetuloa kirjan esittelyyn ja tapaamaan kirjailijaa Tapiolan Akateemiseen Kirjakauppaan lauantaina 30.11.2024 klo 13 – 16! Samalla kirjan voi ostaa omaksi tai lahjaksi.
Mauritz Hellström Espoon tie sivistyskaupungiksi -tapahtumassa Sellon kirjastossa 12.11.2024.
Kirjassa Mauritz Hellström kertoo havaintojaan 1960-luvulla alkaneesta hämmästyttävästä kehityskulusta, joka muutti Espoon maalaiskunnasta sivistyskaupungiksi.
Espoon koulumaailmassa ja seurakunnissa alkanut kuoroharrastus jalostui maailmanluokan menestyviksi kuoroiksi. Tapiolan kuoro ja Candomino voittivat kansainvälisiä kilpailuja ja saivat kutsuja konsertoimaan ympäri maailmaa. Erkki Pohjola ja Tauno Satomaa käynnistivät suunnanmuutoksen koko Suomen kuoromaailmassa.
Kirjassa ääneen pääsevät entiset ja nykyiset kuoronjohtajat, kuten Pasi Hyökki ja Esko Kallio, sekä entiset kuorolaiset, jotka jakavat muistojaan. Mukana on myös artikkeli kuoropuvuista, jonka on kirjoittanut Elina Hatakka, Tapiolan kuoron entinen intendentti.
Espoolainen Mauritz Hellström on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran lehtikuvaajana Suomessa. Kirjan kuvat ovat pääosin menneiltä vuosikymmeniltä, mutta nykyaikaakin sivutaan. Kirja raottaa kuorojen kiehtovaa musiikkimaailmaa.
Perinneseura järjesti vuotuisen syystapahtumansa tiistaina 12.11.2024 Sellon kirjaston Lavalla. Aiheena oli seuran kuluvan vuoden teema Espoon tie sivistyskaupungiksi.
Perinneseuran puheenjohtajan Martti Hellströmin avaussanojen jälkeen seuran varapuheenjohtaja Esko Uotila esitteli teeman sisältöä sekä myös edellisten vuosien teemat Yrittävä Espoo (2023) ja Espoo 1972 – Espoo 50 vuotta kaupunkina (2022).
Maineikkaan Candomino-kuoron kvartetti esiintyi illan mittaan kahdeksan laulun voimin.
Kirjailija-valokuvaaja Mauritz Hellström esitteli perinneseuran julkaisusarjassa marraskuun lopulla ilmestyvän kirjansa Espoosta kajahtaa – mestarikuorot maailmalla. Mestarikuorot ovat tässä kohtaa lapsi- ja nuorisokuoro Tapiolan kuoro ja nuorten aikuisten kuoro Candomino. Teoksessa dokumentoidaan huikean merkittäviä vaiheita Espoon tiellä sivistyskaupungiksi.
Toimintansa aikana perinneseura on julkaissut jo 28 Espoon historiaan liittyvää kirjaa ja lisää on tulossa. Julkaisut | Espoon perinneseura
Uusin kirja, Mauritz Hellströmin toteuttama Espoosta kajahtaa – mestarikuorot maailmalla julkistetaan Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa lauantaina 30.11.2024 klo 13-16. Kirjailija on silloin itse paikalla. Tervetuloa mukaan!
Espoon kaupunginmuseo ja Espoon perinneseura järjestävät kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten edustajille ja muille kiinnostuneille kulttuuriympäristöiltapäivän maanantaina 25.11.2024 klo 15.30-17.30 WeeGee-talossa. Tilaisuudessa kerrotaan kaupunginmuseon toiminnasta sekä kulttuuriympäristökohteiden tilasta ja tulevaisuudesta. Osallistujat voivat ehdottaa kiinnostusta ja huolta herättäviä kohteita keskusteluosuuteen.
Ohjelma:
klo 15.30 Tervetuloa! Yhteisömanageri Kirsi Ojala
Klo 15.32–16.10 JOHDANTOLUENTO KAMUn KULTTUURIYMPÄRISTÖTYÖHÖN
Intendentti Eetu Sorvali ja intendentti Lasse Majuri alustavat arkeologisen ja rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta museon viranomaistehtävää ja kertovat KAMUn yleiskaavaa 2060 koskeneesta viranomaislausunnosta.
klo 16.20–17.20 MODEROITU YLEISÖKESKUSTELU
Alustamassa, keskustelemassa ja kommentoimassa KAMUn viranomaistyöstä vastaavat intendentit Tryggve Gestrin, Eetu Sorvali, Lasse Majuri ja Jyri Vilja. Yhteisömanageri Kirsi Ojala jakaa puheenvuoroja.
Aiheet:
- Paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset ja rakennetut kulttuuriympäristöt Espoossa (20 min)
- Kulttuuriympäristön arvottaminen ja viranomaisten yhteistyöesimerkki Pohjois- ja Etelä-Espoosta (20 min)
- Miksi kaikkia rakennuksia ei voida suojella purkamiskiellolla? (20 min)
klo 17.20–17.30 Yhteenveto ja jatkosta sopiminen
Tietoa kulttuuriympäristöistä löytyy sivulta Espoon kulttuuriympäristö
Ilmoittaudu tilaisuuteen: Kulttuuriympäristöiltapäivä 25.11.2024
Espoon tie sivistyskaupungiksi
Espoon perinneseuran syystapahtuman aiheena on Espoon tie sivistyskaupungiksi. Tähän vuoden 2024 teemaan liittyvää aineistoa on julkaistu teeman verkkosivustolla.
Aika: tiistai 12.11.2024 klo 18.00
Paikka: Sellon kirjaston lava
Ohjelma:
-
-
- Tilaisuuden avaus, Martti Hellström, Espoon perinneseuran puheenjohtaja
- Perinneseuran vuoden 2024 teema: Espoon tie sivistyskaupungiksi, Esko Uotila
- Intendentti Tryggve Gestrin, Espoon kaupunginmuseo:
Laulusta me voiman saamme – poimintoja musiikin tekemisestä Espoossa muinoin. - Mauritz Hellström: Espoosta kajahtaa – mestarikuorot maailmalla. Tapiolan kuorosta ja Candomino-kuorosta kertovan kirjan ennakkoesittely.
- Candomino-kuoron laulajat esiintyvät kuoronjohtaja Esko Kallion johdolla.
-
Tervetuloa!
Espoon perinneseura ry:n syyskokous pidetään tiistaina 12.11.2024 klo 19.15 Sellon kirjaston Akseli-salissa.
Kokouksessa vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2025.
Kokouksessa valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja vuodelle 2025.
Tervetuloa!
Espoon perinneseura ry:n hallitus
Liisa Tommila kertoo Espoon tie sivistyskaupungiksi ‑sivustolla Espoon kehityksestä 1970-luvulta 2000-luvulle. Hän toimi urallaan Tapiolan yhteiskoulun ja lukion iltalinjan rehtorina ja Espoon kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen sekä sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajana.
Espoon koulutoimen suuria uudistuksia olivat peruskoulujärjestelmään siirtyminen vuonna 1977 sekä uuden opetussuunnitelman ja uusien opetusmenetelmien käyttöönotto. Myös ammatillinen koulutus kehittyi ja laajeni huomattavasti. Elinikäisen oppimisen tukeminen tuli osaksi kaupungin toimintaa.
Merkittäviä askelia kaupungin kulttuuritarjonnan kehittämisessä ovat olleet muun muassa Espoon kulttuurikeskuksen valmistuminen ja Tapiola Sinfoniettan sekä Espoon kaupunginteatterin, Näyttelykeskus WeeGeen ja EMMA-taidemuseon perustaminen.
Lue Liisa Tommilan artikkeli: Tarina Espoon tiestä sivistyskaupungiksi
Espoon perinneseuran toiminnan teemana on tänä vuonna Espoon tie sivistyskaupungiksi. Kokosimme verkkosivuillemme kevään aikana kymmeniä artikkeleita sivistyksen eri osa-alueilta ja lisäksi teimme kolme verkkohaastattelua. Tähän astista työtä esiteltiin 20.5. kevättapahtumassamme Sellon kirjastossa.
Jatkoimme kevään aikana yhteistyötä Espoon kaupungin, kaupunginmuseon ja mm. Tapiolan Akateemisen Kirjakaupan kanssa. Tiedotimme toiminnastamme verkkosivuilla ja jäsenille, medialle ja sidosryhmille myös uutiskirjeiillä. Helmikuussa järjestimme jäsenvierailun Museo Leikkiin ja toukokuussa osallistuimme Kevät Träskändassa ‑tapahtumaan ja Perhelysteihin Kirkkojärven koululla.
Perinneseuran musiikkipitoinen kevättapahtuma järjestettiin Sellon kirjastossa 20.5.2024.
Varapuheenjohtaja Esko Uotila avasi tilaisuuden ja esitteli seuran vuositeeman Espoon tie sivistyskaupungiksi. Seura on toteuttanut vuositeemojaan yhteistyössä Espoon kaupungin ja kaupunginosayhdistysten kanssa:
2022 – Espoo 50 vuotta kaupunkina
2023 – Yrittävä Espoo
2024 – Espoon tie sivistyskaupungiksi
Kokoamalla ja tallettamalla perinnetietoa toimitaan kuten sivistyskaupungin tuleekin tehdä. Tässä katsannossa Espoo on ollut sivistyskaupunki jo pitkään.
Estradin valtasi seuraavaksi taidokas kansanmusiikkiyhtye Leikarit. Yhtyeen juuret ovat vahvasti ”Espoon taiteellisessa keskuksessa” Nuuksiossa.
Leikarit aloitti toimintansa jo vuonna 1975. Perustajajäseniä oli viisi; nykyisessä kokoonpanossa on 11 soittajaa, seuran kevättapahtumassa soittajia oli kuusi. Orkesterin johtaja on laajalti ansioitunut harmonikansoittaja ja säveltäjä Maria Kalaniemi.
Kuulimme mm. Nuuksion sottiisin, Emman häävalssin, kaksi masurkkaa ja polkat Nuuksiosta, Pääskysen valssin, ripeähkön valssin Oltermannin iltapäivä ja Leikarien kevätmarssin.
Keskusteluosiossa esiintyivät yksi Leikarien perustajista Reino Harjunkoski, musiikkineuvos, director musices Tauno Satomaa sekä kamarineuvos Sampo Suihko. Keskustelussa todettua: ”Musiikilla on ollut ja on edelleen merkittävä rooli sivistyskaupunki Espoon syntymisessä. Espoon musiikkiopisto on onnistunut toiminnassaan hyvin. – Nyt on valitettavasti havaittavissa nuorten passivoitumista ja lyhytjännitteisyyttä. Aiemmin niin vahva sitoutuminen aktiiviseen, pitkäjänteiseen musiikkitoimintaan on heikkenemässä. Nuoret kyllä kuuntelevat musiikkia paljonkin, mutta eivät hakeudu enää niinkään esimerkiksi kuoroihin.”
Keskustelua luotsasi perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellström, joka myös lausui tapahtuman päätössanat.
