Esittely

Espoon perinneseuran sinettiEspoon perinneseura tekee kotiseutu- ja perinnetyötä Espoossa.

Toivotamme kaikki paikallishistoriasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet espoolaiset tervetulleiksi seuraamme! Liity jäseneksi.

Yhteistyötä Tapiolan Akateemisen Kirjakaupan kanssa

Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa on tilaisuus tutustua perinneseuran kirjoihin ja ostaa niitä itselle tai lahjaksi. Yhteistyö Akateemisen Kirjakaupan ja Espoon perinneseuran välillä käynnistyi maaliskuussa 2017 kauppakeskus Ainoan laajennuksen avajaisten yhteydessä. Sen jälkeen olemme olleet Tapiolan myymälässä jo viisi kertaa esittelemässä kirjojamme ja toimintaamme.

Tapiolan Akateemisen Kirjakaupan myymäläpäällikkö Kirsi-Marja Wikman kertoo:
“Vuosien ajan kestänyt hyvä yhteistyömme Espoon perinneseuran kanssa jatkuu edelleen. Koronasta johtuen suositut kirjojen esittelytilaisuudet on jouduttu väliaikaisesti pitämään tauolla viime kuukausina, mutta myymälästämme löytyy laaja valikoima Espoon perinneseuran julkaisemia kirjoja.
 
Näinä aikoina on havaittavissa, että ihmisiä kiinnostaa oman alueensa asiat ja historia ja näistä Espoon perinneseuran kirjat tarjoavat runsaasti tietoa.”
 

Perinneseura aloittaa julkaista Kuukauden teema -sarjaa

Korona-aikana etätapahtumat ja julkaiseminen verkossa on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kaikkien yhteisöjen ja myös perinneseuran toimintaa. Aloitamme verkkosivuillamme Kuukauden teema -sarjan, jossa julkaisemme muiden ajankohtaisten asioiden ohella artikkeleita valitusta teemasta. Kerromme pienistä ja suurista teemaan liittyvistä paikallisen historian ja tämän päivän asioista.

Kuukauden teema -sarjan aloittaa Tapiola, jolla on ollut keskeinen asema Espoon muuttumisessa maalaispitäjästä kasvavaksi kaupungiksi. Parhaillaan Tapiolassa on meneillään suuria muutoksia, jotka vaikuttavat sekä paikallisten asukkaiden elinympäristöön että koko Espoon tulevaisuuteen. 

Onko sinulla jotain teemaan liittyvää kerrottavaa? Lähetä tarinasi ja valokuvasi osoitteeseen espoonperinne@gmail.com, niin voimme julkaista sen näillä sivuilla.

Perinneseura on läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Facebook-sivulla Espoon perinneseura | Facebook kerrotaan ajankohtaisia kuulumisia ja keskustellaan niistä perinnetiedosta kiinnostuneiden kesken.

Uutuutena perinneseura on avannut Instagram-tilin osoitteessa Espoon perinneseura (@espoonperinneseura) • Instagram-kuvat ja -videot

Kuulokuva: Sielunpaimen

Espoon perinneseura julkaisee hiihtolomaa odoteltaessa pienten koululaisten iloksi kuulokuvavideon numero 12.

Tämänkertaisen 2.32 minuuttia kestävän kuulokuvan nimi on ”Sielunpaimen”. Se kertoo talvisesta kommelluksesta pappilassa.

Pikku tarina perustuu perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen Elämää entisajan Espoossa, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-lukujen elämää pienten lasten silmin.

Kiitokset yhteistyöstä Päivänkehrän ja Postipuun koulun opettajille ja oppilaille.

Kuulokuvan kuvat on taiteillut Tarja itse ja musiikkivinjetin leikkeen alussa ja lopussa soittaa espoolainen pelimanniyhtye Leikarit.

Kaikki aikaisemmat kuulokuvat löytyvät sivulta Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.

Muisteluja urheilusta ja liikunnasta 1940−50-luvuilla Espoossa

Aapo Kirvesniemi muistelee poika- ja nuoruusvuosiensa liikuntaharrastuksia Espoossa. Sen ajan tapaan liikkuminen oli monipuolista ja koulumatkatkin taitettiin kävellen, potkukelkalla, hiihtäen, polkupyörällä tai jopa kanootilla.

Liikunta oli monipuolista. Koulussa pelattiin pallopelejä, hiihdettiin ja harjoiteltiin telinevoimistelua. Vapaa-aikana nuori mies ehti hypätä mäkeä, pelata jääkiekkoa, uida ja harrastaa monenlaista muutakin liikuntaa yksin ja kavereiden kanssa.

Aapo Kirvesniemen mainio tarina tarjoaa aikamatkan 1940- ja 1950-lukujen liikuntaharrastuksiin.
Lue: Muisteluja urheilusta ja liikunnasta 1940−50-luvuilla Espoossa

Perinnetietoa korona-aikana

Koronan kokoontumisrajoitukset rajoittavat käyntejä museoissa ja muissa historiaa ja kulttuuriperintöä esittelevissä kohteissa. Onneksi verkossa on valtava määrä aineistoa tutkittavaksi ilman tartuntavaaraa.

Espoon kirkko, Lagstadin kansakoulu ja Kannusilta noin vuonna 1920. Kuva: Espoon kaupunginmuseo.

Espoon perinneseuran verkkosivut espoonperinneseura.net tarjoavat monipuolista sisältöä Espoon paikallishistoriasta ja perinteestä kiinnostuneille. Perinnetietoa osiossa on laajoja kokonaisuuksia muun muassa Träskändan kartanosta ja Aurora Karamzinista sekä Espoon kansakouluista. Lapsille on tarjolla Nallevaarin tarinoita sekä Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.

Espoon kaupunginmuseo on kiitettävästi julkaissut aineistoaan verkkosivuillaan Espoon kaupunginmuseo ja Facebookissa KAMU – Espoon kaupunginmuseo | Facebook. Verkossa voi tutustua muun muassa Kaikki ja ei mitään – Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren -näyttelyyn.

Kaupunginmuseon mobiilireiteillä pääsee tutustumaan Espoon monipuoliseen menneisyyteen. Oppaan kartan avulla kohteissa voi vierailla paikan päällä. Mobiilireittejä on julkaistu jo 13 kohteesta.

Asemasillan ja Virastotalo 2:n purkutyömaa tammikuussa 2021. Kuva: Virpi Talja Nerman, Espoon kaupunginmuseo.

Kaupunginmuseon Youtube-kanavalla on runsaasti videoita Espoon historiasta. Myös Senioreitten historialliset iltapäivät järjestetään keväällä 2021 Youtube-kanavalla, jossa tallenteet ovat nähtävissä kuukauden ajan.

Kaupunginmuseo on tuottanut Kansalliskirjaston ylläpitämälle finna.fi-sivustolle oman osionsa ekm.finna.fi, jossa on tarjolla mittava määrä valokuvia ja muuta aineistoa. Mukana on myös kuvasarja Maatilojen Espoo, joka liittyy perinneseuran yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa tekemään samannimiseen kirjaan. Aineistosta löytyy myös runsaasti samassa yhteydessä otettuja ilmakuvia eri puolilta Espoota.

Facebookissa muun muassa ryhmässä Espoo Kuvissa ja muistoissa ja LEPPÄVAARAN KANSALAISMUISTI julkaistaan jatkuvasti espoolaisten valokuvia ja muistoja espoolaisesta elämänmenosta vuosien varrella. Ryhmät ovat yksityisiä, joten niihin pitää liittyä nähdäkseen niissä julkaistun aineiston.

Esko Uotila

Kulkutauteja Espoossa 1700-1865

Sairaanhoito Espoossa vielä 1700 luvulla oli paljolti oman avun, koettujen parannuskeinojen ja taikauskon varassa. Ainoana kunnon lääkärinä on mainittu rykmentinvälskäri Lorenz Floor, joka auttoi monia haavoja ja luunmurtumia saaneita.

Pappien ja lukkarien oli määrä auttaa seurakuntalaisia erityisesti kulkutautien puhjetessa. Vuonna 1774 ilmestyi lääketieteen professori Haartmanin julkaisema kirja ”Tietoja yleisempien tautien tuntemisesta ja torjumisesta helppojen ja yksinkertaisten kotikeinojen kautta.” Kirjaa jaettiin papistolle ja lukkareille, jotta siitä koituisi hyötyä ”köyhälle rahvaalle”. Myöhemmin lukkarien velvollisuuksiin lisättiin myös rokottaminen.

1700 luvulla silloinen lääkintöhallitus jakoi papistolle lääkkeitä, joita näiden tuli jakaa sairaille kulkutautien puhjetessa. v. 1786 papistoa velvoitettiin myös hankkimaan opiskeluaikanaan lääketieteellistä tietoa. Kirkon kuolleisuustaulukoista on saatu tietoa pahiten riehuneista sairauksista. Taulukoita on Espoossa pidetty vuodesta 1749 lähtien. Tyypillisimmät sairaudet olivat: rintatauti, mahatauti, tulehdus ja kuume.

Kulkutaudeista eniten pelättiin isorokkoa, koleraa ja horkkaa. Lasten yleisimpiä kuolinsyitä olivat tuhkarokko ja hinkuyskä. Ensimmäisenä taulukkoa pidettynä vuonna yleisimmät taudit olivat isorokko ja ”joka toisen päivän horkka”. Horkka saattoi olla nopeasti nouseva kuumetauti tai malaria, jota vielä tuolloin esiintyi Suomen rannikkoseuduilla. Pahoja epidemiavuosia Espoossa olivat vuosina 1761-1762, 1794 sekä 1799 riehunut isorokko sekä vuosina 1847-1848 horkka.

Tehokkain ase taistelussa isorokkoa vastaan oli rokotus. Isorokkorokotus (rokon istutus) rantautui Espooseen jo varhain, vuonna 1797. Espoon kirkon taulukoihin merkittiin rokotetut ensimmäisen kerran vuonna 1804. Tuolloin rokotettuja oli 141 lasta. Rokotuksia suorittivat lukkarit, papit sekä myöhemmin rokottaja, ”vaccinateur”. Rokotteita ei saatu Espooseen kuitenkaan joka vuosi.

1700- ja 1800-luvuilla Espoossa riehui myös muita kulkutautiepidemioita. Vuoden 1775 kesällä kuoli punatautiin 83 espoolaista. Pelätyin kulkutauti 1800-luvulla oli kolera, joka useimmiten levisi maahamme idästä. 1852 koleraan mainitaan kuolleen 87 espoolaista.

Kulkutauteihin myös varauduttiin Espoossa. Esimerkkinä tästä vuodelta 1831. Kolera oli leviämässä idästä useana aaltona kohti Espoota. Kruununvouti kutsui pitäjäläiset koolle keskustelemaan, miten erityisesti merivalvonta suoritettaisiin, jotta estettäisiin taudin leviäminen mereltä käsin. Kauppalaivuri Myrberg valittiin päällysmieheksi ja hänen apureikseen saariston kalastajia ja asukkaita. Hautausmaata laajennettiin ja ”terveyskomitea” jakoi kunnan piireihin. Kunkin piirin esimies oli velvollinen ilmoittamaan jokaisesta sairastapauksesta pastorinkansliaan tai kruununnimismiehelle. Pahimmalta kuitenkin vältyttiin, kenties juuri tuon varautumisen ansiosta.

Lähteenä Espoo 1700-1865 Hagar Nikander, Espoon Kaupungin kustanne v. 1984
Referoi Tarja Rae

Uusi kuulokuva: Nuottaniemen lapset

Koulut ovat taas alkaneet. Espoon perinneseura julkaisee nyt pienen koululaisen iloksi kuulokuvavideon numero 11. Nämä videot on tehty yhteistyössä Postipuun ja Päivänkehrän opettajien ja oppilaiden kanssa keväällä 2019.

Tämänkertaisen 1.18 minuuttia kestävän kuulokuvan nimi on ”Nuottaniemen lapset”. Se kertoo, kuinka ennen vanhaan lapset joutuivat pelkäämään kalastajaisien joutuessa myrskyyn. Pikku tarina perustuu perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen Elämää entisajan Espoossa, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-lukujen elämää pienten lasten silmin.

Kuulokuvan kuvat on taiteillut Tarja itse ja musiikkivinjetin leikkeen alussa ja lopussa soittaa espoolainen pelimanniyhtye Leikarit.

Kaikki aikaisemmat kuulokuvat löytyvät sivulta Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.