Espoon perinneseura tekee kotiseutu- ja perinnetyötä Espoossa.
Toivotamme kaikki paikallishistoriasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet espoolaiset tervetulleiksi seuraamme! Liity jäseneksi.
Syystapahtuma 10.11.2026
Espoon perinneseura järjestää Syystapahtuman tiistaina 10.11.2026 klo 18 Sellon kirjaston Lavalla.
Ohjelma:
- Tilaisuuden avaus ja vuositeeman 2026 Espoon paikallishistoria tutuksi tulosten esittely, Martti Hellström, Espoon perinneseuran puheenjohtaja
- Esa Lahtisen Åminnen kartano -kirjan videoesittely
- Vuoden 2027 teeman esittely: Peruskoulu Espoossa 50 vuotta, Martti Hellström
- Terveisiä Suomen Kotiseutuliitosta, hallituksen pj Sampo Suihko
Tervetuloa!
Kutsu Espoon perinneseuran syyskokoukseen 10.11.2026
Espoon perinneseura ry:n syyskokous pidetään tiistaina 10.11.2026 klo 19 Sellon kirjaston Lavalla.
Kokouksessa vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2027.
Kokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja vuodelle 2027.
Tervetuloa!
Uusia näkökulmia Espoon paikallishistoriaan
Espoon perinneseuran verkkosivuille on julkaistu uusia paikallishistoriaa esitteleviä sivuja. Kirjoitukset vievät lukijan Kauklahden ja Tontunmäen vaiheisiin, Alvar Aallon Otaniemeen sekä Myllykylän vesimyllyn historiaan. Laaksolahden paikallishistorian kokonaisuus on täydentynyt useilla palvelujen, harrastustoiminnan ja asukkaiden arjen kuvauksilla.
Kaupunginosien historiaa ja rakennusperintöä
Tarja Rakeen kirjoittama Kauklahden alueen historia tutuksi kertoo vanhan asutusalueen kehityksestä. Espoonkartano, Kuninkaantie, rautatie sekä tiili- ja lasiteollisuus ovat muovanneet Kauklahtea eri aikoina.
Kata Aaltosen Tontunmäki avaa alueen historiaa muun muassa nimistön kautta. Kirjoitus käsittelee myös asutuksen ja palvelujen muutoksia sekä asukastoimintaa.
Marjatta Kuitusen kirjoittama Alvar Aalto Otaniemessä esittelee kampusalueen suunnittelua ja Aallon rakennuksia, kuten entistä Teknillisen korkeakoulun päärakennusta, kirjastoa ja vesitornia.
Aapo Kirvesniemen kirjoittama ja kuvittama Myllykylän vesimylly johdattaa Glimsinjoen vanhalle myllypaikalle. Artikkeli kertoo myös, miten veden voima valjastettiin viljan jauhamiseen ja millaisia rakenteita erilaisissa vesimyllyissä käytettiin.
Esko Uotilan kokoamilla Laaksolahden paikallishistorian sivuilla voi tutustua koulujen, kirjaston, vapaapalokunnan ja harrastustoiminnan vaiheisiin. Tarja Gustafssonin muistelut kertovat koulunkäynnistä, kaupassa asioinnista ja uimisesta 1960-luvulla. Uusimmat kirjoitukset täydentävät kuvaa Jupperin ja lähialueen kaupoista sekä siitä, mitä kaupasta ennen ostettiin.
Laaksolahden paikallishistorian sivut ovat täydentyneet alueen arkea, palveluja ja harrastustoimintaa esittelevillä kirjoituksilla:
- Tarja Gustafssonin muistelut Kaupassa 1960-luvulla, Uimassa 1960-luvulla ja Koulussa 1960-luvulla tallentavat lapsuusmuistoja. Muita hänen kirjoituksiaan ovat Kaupat Jupperissa ja lähialueella ja Mitä kaupasta ostettiin, jotka tuovat esiin lähikauppojen ja entisajan ostosten historiaa.
- Risto Tiilikaisen muistelut Jalalla koreasti Laaksolahdessa, Nuorison vapaa-ajanviettoa 1950–1960-lukujen vaihteessa ja Laaksolahden lippakioskit kertovat tansseista VPK lavalla, nuorten elämästä Pitkäjärven rannoilla sekä Laaksolahden ja Jupperin kioskeista.
- Palvelujen historiaa käsittelevät Jupperin koulu, Lähderannan koulu, Laaksolahden kirjasto ja Pitkäjärven VPK.
- Vapaa-ajan toimintaa esittelevät Laaksolahden urheilupuisto, Urheiluseurat ja Partiotoiminta.
Uudet sivut liittyvät perinneseuran vuoden 2026 teemaan Espoon paikallishistoria tutuksi. Ne tuovat esiin sekä ympäristön muutoksia että ihmisten kokemuksia ja tarjoavat tietoa, joka auttaa ymmärtämään omaa kotiseutua ja sen menneisyyttä.
Åminnen kartanon lähes 150-vuotinen tarina julkaistiin kirjana
Julkistustilaisuudessa Åminnen kartano -kirjan visuaalinen suunnittelija ja taittaja Leena Yrjölä ja kirjan kirjoittaja Esa Lahtinen esittelivät uutuuskirjaa. Åminnen kartanon omistajan, Merirosvot Juhlapalvelu Oy;n toimitusjohtaja Tony Laakso kertoi kartanosta ja yrityksensä toiminnasta.
Åminnen kartanon arvokkaat salit tarjosivat osuvan ympäristön Esa Lahtisen kirjoittaman Åminnen kartano -kirjan julkistustilaisuudelle sunnuntaina 13. syyskuuta 2026. Runsaasti kuvitettu teos kertoo kartanon vaiheiden ohella Kauklahden muuttumisesta maalaiskylästä teolliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi.
Tilaisuuden aluksi Merirosvot Juhlapalvelun toimitusjohtaja Tony Laakso kertoi kartanon kunnostamisesta ja nykyisestä käytöstä. Historiallisesta rakennuksesta on tullut suosittu juhla- ja tapahtumapaikka, jossa järjestetään muun muassa häitä, perhejuhlia ja yleisötapahtumia. Sisustuksessa on yhdistetty vanhaa kartanotunnelmaa ja uusia ratkaisuja. Kartano kunnostettiin nykyiseen käyttöönsä vuonna 2023.
Lapsuuden leikkipaikoista kirjan aiheeksi
Kirjan tekijällä Esa Lahtisella on Åminnen kartanoon poikkeuksellisen läheinen suhde. Hän muutti Kauklahteen jo puolivuotiaana ja on asunut kartanon lähistöllä suurimman osan elämästään. Kartanoa ympäröivät metsät olivat hänen lapsuutensa leikkipaikkoja.
Historioitsijan koulutuksen saanut ja arkistonjohtajana työskennellyt Lahtinen kiinnostui kartanon vaiheista erityisesti havaittuaan, että sen alkuperäinen ulkoasu poikkesi huomattavasti nykyisestä. Tärkeän sysäyksen tutkimukselle antoi Ritva Veijola-Reippaan Espoon kaupunginmuseolle luovuttama vanha kuva-aineisto.
Espoon kaupungin teettämä perusteellinen rakennushistoriaselvitys kokosi myöhemmin yhteen uutta tietoa kartanon rakennusvaiheista. Lahtinen huomasi, että aineistoa oli kertynyt kokonaisen kirjan verran. Noin vuoden kestäneen kirjoitustyön tuloksena syntyi teos, joka tuo kartanon historian kaikkien paikallishistoriasta kiinnostuneiden ulottuville.
Neljä aikakautta kertovat Kauklahden muutoksesta
Kirja jakautuu neljään päävaiheeseen: tiilitehtaiden aikaan, lasitehtaiden aikaan, Laineiden suvun aikaan ja Merirosvot Juhlapalvelun aikaan.
Åminnen kartanon historia liittyy kiinteästi Kauklahden teollistumiseen. Alueen runsaat savivarat loivat perustan tiiliteollisuudelle 1800-luvun lopulla. Rakennusmestari ja tehtailija Karl Wilkman rakennutti Åminnen ensimmäisen kartanorakennuksen ja perusti alueelle tiilitehtaan. Myöhemmin kartano liittyi Kauklahden lasitehtaan vaiheisiin ja Riihimäen Lasin toimintaan.
Laineiden suku asui kartanossa vuosikymmenten ajan. Rakennuksen tulevaisuus oli ajoittain epävarma, ja 1970-luvun alussa sitä uhkasi jopa purkaminen. Espoon kaupunki osti kartanon ja toteutti ensimmäiseksi kattoremontin, jolla rakennuksen säilyminen turvattiin. Monet suunnitelmat kartanon uudesta käytöstä jäivät kuitenkin vuosien mittaan toteutumatta.
Pitkä säilyttämisen ja uuden käyttötarkoituksen etsimisen vaihe päättyi, kun kartano siirtyi Merirosvot Juhlapalvelulle. Kunnostettu rakennus on jälleen aktiivisessa käytössä ja avoinna myös erilaisille yleisötapahtumille.
Paikallishistoria syntyy yhteistyöllä
Lahtinen kiitti julkistustilaisuudessa kirjan syntyyn vaikuttaneita henkilöitä ja yhteisöjä. Tietoja ja aineistoa antoivat muun muassa Ritva Veijola-Reipas ja kartanossa pitkään asuneeseen sukuun kuuluva Jussi Laine. Kirjan visuaalisen ilmeen suunnitteli ja toteutti Leena Yrjölä.
Åminnen kartano osoittaa, kuinka yhden rakennuksen historia voi avata näkymän kokonaisen kaupunginosan kehitykseen. Samalla kirja muistuttaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen edellyttää tutkimustietoa, aktiivisia puolustajia ja käyttöä, joka antaa vanhalle rakennukselle uuden tulevaisuuden.
Esa Lahtisen Åminnen kartano -kirja maksaa 15 euroa. Kirjaa myydään Espoon perinneseuran tapahtumissa ja Perinnekaupassa. Kirja on myynnissä myös Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa, Auroran kappelissa sekä Kauklahden Kukassa, K-Supermarket Lasihytissä ja Mankin Nesteen huoltoasemalla.
Esa Lahtinen esitteli ja myi kirjaa Kauklahti-päivänä Vanttilan koululla lauantaina 19.9.2026. Kirja oli myynnissä myös SyysMatin Markkinoilla 19.-20.9.2026.
Uutuuskirja: Åminnen kartano
Esa Lahtinen: Åminnen kartano
Espoolaisella Åminnen kartanolla on lähes 150-vuotinen historia. Esa Lahtisen
kirjoittama kartanon tarina on samalla kertomus Kauklahden muuttumisesta
maalaiskylästä teolliseksi ja eläväksi yhteisöksi. Teos kuljettaa lukijan kartanon eri
aikakausiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta nykypäivään ja nostaa esiin niin
rakennuksen omistajat, asukkaat kuin ympäröivän kyläyhteisönkin.
Runsaasti kuvitettu historiikki avaa yhden espoolaisen kulttuurihistoriallisen merkittävän
yhteisön vaiheita elävästi, tarkasti ja paikallista näkökulmaa kunnioittaen. Leena Yrjölä
on suunnitellut ja toteuttanut kirjan visuaalisen ilmeen.
Åminnen kartano -kirjan hinta on 15 euroa/kpl + toimituskulut. Perinneseura myy kirjaa tapahtumissa, kuten SyysMatin Markkinoilla, ja verkkokaupassa osoitteessa Perinnekauppa.
Kauklahti-päivänä 19.9.2026 Vanttilan koululla kirjan tekijä Esa Lahtinen on paikalla esittelemässä ja myymässä Åminnen kartano -kirjaa.
Tietoisku tekoälystä
Perinneseuran webinaarissa 4.6.2026 Esko Uotila kertoi ja näytti esimerkkejä tekoälyn käytöstä yhdistystoiminnassa ja perinnetyössä.
Esitysaineisto löytyy sivulta Tekoäly perinnetyössä. Siinä on myös linkki esityksen tallenteeseen.
Webinaari: Tekoäly perinnetyössä 4.6.2026
Opastusta verkossa: Tekoäly perinnetyössä
Webinaaari torstaina 4.6.2026 klo 18 – 19
Tule tutustumaan tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin perinnetiedon tallentamisessa ja julkaisemisessa. Esko Uotila kertoo käytännön esimerkein, miten tekoälyä voi käyttää tekstien luonnostelussa, tiivistämisessä ja sujuvoittamisessa,
kokousmuistioiden teossa, tiedonhaussa, tapahtumien suunnittelussa sekä mainosten laatimisessa ja muussa tiedottamisessa.
Voit osallistua, vaikka et olisi tekoälyä isommin käyttänyt. Myös kokeneemmat käyttäjät saavat vinkkejä omaan toimintaansa.
Ilmoittaudu osoitteessa Ilmoittautuminen niin saat linkin sähköpostiisi ennen tilaisuutta.
Espoon paikallishistoria tutuksi
Perinneseura järjesti vuoden 2026 teemaan Espoon paikallishistoria tutuksi liittyvän kevättapahtuman 12.5.2026 Sellon kirjastossa. Ohjelmassa oli kolme puheenvuoroa Espoon kotiseutu- ja historiatiedon tallentamisesta ja julkaisemisesta.
Martti Hellström: Kotiseutuopin juuret
Martti Hellström ehdotti esityksessään perinteisen kotiseutuopin päivittämistä tulevaisuuskasvatuksen työkaluksi, joka auttaisi oppilaita ymmärtämään nykyisyyden eilisen ratkaisujen tulokseksi ja tulevaisuuden tämän päivän valintojen seuraukseksi. Oppimisen tueksi hän visioi kouluille digitaalisia tehtäväpaketteja, jotka tukisivat kykyä hahmottaa muutosta ja rakentaa tulevaisuutta.
Seppo Saarelainen: Espoon historia -toiminta
Espoon seudun kehitys ulottuu aina jääkaudesta nykyaikaan. Yksinkertaisimmillaan historiakertomus on aikajana, johon voidaan koota merkittäviä tapahtumia Espoossa. Espoon historiakertomuksen laatiminen ja julkaiseminen on yhteinen tehtävämme.
Seppo Saarelaisen mukaan historiaa tarvitaan asuinympäristön arvostamiseksi ja ymmärtämiseksi, ja se auttaa kotoutumista, merkittävien kohteiden tunnistamista ja suojelua. Espoon vimmainen rakentaminen hautaa alleen asioita, jotka ovat olennaisia nykyisen ympäristön ikäkerroksisuuden kannalta.
Tehtävänä on
- perustaa Espoon historiakomissio, varmistaa sen suunnitelma ja rahoitus
- laatia Espoon historiakertomus
- edistää paikallishistorioiden laatimista ja julkaisua
- saattaa historia-aineistoa espoolaisten saataville kirjastoihin ja kouluihin
Esko Uotila: Kokemuksia Laaksolahden paikallishistorian tallentamisesta
Laaksolahden kaupunginosan paikallishistoriaa tallennetaan perinneseuran ja Jupperin Omakotiyhdistyksen yhteistyönä. Esko Uotilan vetämän hankkeen avaustilaisuus pidettiin Laaksolahden kirjastossa 5.3.2026.
Laaksolahden historia ulottuu keskiajalle, jolloin Pitkäjärvi, Espoonjoki ja Suuri rantatie toimivat alueen keskeisinä kulkureitteinä. Dalsvikin kartanolla ja Jupperin kartanolla on ollut merkittävä rooli paikallishistoriassa ja alueen rakentumisessa nykyiseen muotoonsa.
Asukkaiden muistot sekä tiedot paikallisesta yritys- ja yhdistystoiminnasta ovat tärkeää lähihistoriaan liittyvää aineistoa, joka halutaan tallentaa niin nykyisten kuin uusienkin asukkaiden käyttöön.
Historiatietoa, muistoja ja valokuvia julkaistaan vuoden mittaan sivustolla Laaksolahden paikallishistoria.
Perinneseuran Kuukauden kirja toukokuussa
Mauritz Hellström:
Espoosta kajahtaa – mestarikuorot maailmalla
Mauritz Hellström kertoo havaintojaan 1960-luvulla alkaneesta hämmästyttävästä kehityskulusta, jonka myötä Espoon maalaiskunnasta kehkeytyi sivistyskaupunki.
Espoon koulumaailmassa ja seurakunnissa alkanut kuoroharrastus jalostui maailmanluokan menestyviksi kuoroiksi. Mestarikuorot, Tapiolan kuoro ja Candomino, voittivat kansainvälisiä kilpailuja ja saivat kutsuja konsertoimaan ympäri maailmaa.
Maailma on muuttunut, mutta kuorojen korkea taso on säilynyt. Erkki Pohjola ja Tauno Satomaa käynnistivät suunnanmuutoksen koko Suomen kuoromaailmassa. Lukuisat seuraajat toteuttavat sitä nyt menestyksellisesti.
Espoolainen Mauritz Hellström on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran lehtikuvaajana Suomessa. Hän on seurannut kuorojen kehitystä vuosikymmenten ajan. Kirjan kuvat ovat pääosin menneiltä vuosikymmeniltä, myös nykyaikaa sivutaan.
Kuukauden kirjan hinta on 10 euroa/kpl + toimituskulut. Tarjoushinta on voimassa 31.5.2026 saakka. Sen jälkeen hinta palaa normaaliksi eli 20 euroa/kpl + toimituskulut. Kirjaa myy seuran Perinnekauppa:
https://espoonperinneseura.net/tuote/espoosta-kajahtaa-mestarikuorot-maailmalla/
Kevättapahtuma: Espoon paikallishistoria tutuksi
Perinneseura järjestää vuoden 2026 teemaan Espoon paikallishistoria tutuksi liittyvän kevättapahtuman tiistaina 12.5. klo 18-19 Sellon kirjastossa.
Ohjelmassa on vuositeemaan liittyvät kolme alustusta ja mahdollisuus keskusteluun.
Martti Hellström: Kotiseutuopin juuret
Seppo Saarelainen: Espoon historia -toiminta
Esko Uotila: Kokemuksia Laaksolahden paikallishistorian tallentamisesta
Tervetuloa!