Esittely

Espoon perinneseuran sinettiEspoon perinneseura tekee kotiseutu- ja perinnetyötä Espoossa.

Toivotamme kaikki paikallishistoriasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet espoolaiset tervetulleiksi seuraamme! Liity jäseneksi.

Perinneseura jälleen mukana SyysMatin Markkinoilla 18.-19.9.2021

Tervetuloa SyysMatin Markkinoille tutustumaan Espoon perinneseuran toimintaan ja runsaaseen kirjatarjontaan. Tapahtuma järjestetään lauantaina 18.9. ja sunnuntaina 19.9.2021 klo 10 – 16 Espoon tuomiokirkonmäellä.

Viime vuonna perinneseura julkaisi kaksi kirjaa, Maatilojen Espoo ja Kummitustarinoita Espoosta, jotka ovat tarjolla markkinoilla muiden kirjojen ohella.

Tule tutustumaan ja keskustelemaan perinneseuran toiminnasta. Uudet toimijat ovat tervetulleita perinneseuraan tekemään kotiseutu- ja perinnetyötä oman kiinnostuksensa mukaisesti.

SyysMatin Markkinat on vanha perinteikäs tapahtuma, jossa paikalla on mm. eläimiä, markkinakojuja, ikoninäyttely ja ohjelmaa lapsiperheille. Mattimaijakin on tavattavissa perinneseuran teltalla kellotapulin lähettyvillä. Mattimaija ei anna nimikirjoitusta, mutta ehkä tassunjäljen🐻

Tapahtumassa noudatetaan viranomaisten antamia kokoontumisohjeita ja ajankohtaisia turvallisuusmääräyksiä.

Lisätietoa tapahtumasta: Syysmatin markkinat

Espoo-päivän leivos

Espoo-päivää vietetään lauantaina 28.8.2021. Tarjolla on jälleen runsaasti tapahtumia ja muuta ohjelmaa koronaturvallisuus huomioiden. Tuoreessa Espoo-lehdessä kerrotaan mm. Espoo-päivän teemana olevasta kiertotaloudesta.

Espoo-lehden sivulla 22 Tarja Rae esittelee Espoo-päivän leivoksen Herrasväen Wienerleivät, jonka resepti sisältyy perinneseuran julkaisemaan Espoolaisia perinneruokia ja keittiömuistoja -kirjaan.

Lue Espoo-lehti 3/2021

Espoolaisia perinneruokia ja keittiömuistoja -kirjan voi ostaa mm. Perinnekaupasta, Tapiolan Akateemisesta Kirjakaupasta ja Auroran kappelista.

Espoo-päivänä 28.8.2021 perinneseuran kirjoista saa alennusta Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa.

Välähdyksiä Espoon saaristosta

Suomen rannikkoalueella on ainutlaatuinen saaristo. Se on kaunis, mutta hyvin karikkoinen. Aikoinaan Kustaa Vaasa antoi tehtäväksi luodata saaristomme vesialueet laivojen kulun turvallisuuden parantamiseksi. Muutama vuosi sitten kuulin eräältä merivartijalta, että ei taida olla tehtävä vieläkään ihan suoritettu.

Saaristoa on asutettu jo varhain, koska meri on antanut elämän mahdollisuuden tarjoten kalaa ja hylkeitä, keväisin vesilintuja ja niiden munia. Saariston asukkaat ovat muodostaneet kiinteitä yhteisöjä, jotka ovat olleet varsinaisia turvaverkkoja. Aina on annettu apua, kun sitä on tarvittu. Jos joku on joutunut merihätään, apuun on riennetty. Saaristolaiset ovat eläneet meren ja kelien armoilla.

Maisema Suvisaaristossa. Kuva: Bruno Tallgren, noin 1910. Espoon kaupunginmuseo.

Espoon edustan saariin on aikoinaan viety lampaita laitumelle. Saaren saatettiin lampaat jättää ilman paimenta, koska ne pysyivät siellä tallessa. Espoon pappilan tilan lampaat kuljetettiin Isoon Lehtisaareen, jonka vesialueella kirkkoherrat mielellään kalastelivat 1700-luvulla.

Saariston kalastajien tehtävänä oli merimerkkien kunnossapito vielä 1800-luvulla. He tunsivat vesialueet hyvin ja heidän taitoihinsa luotettiin niin, että he saivat sitä tehtävää vasten jopa verohelpotuksia. Aivan kaikkia hyviä kulkuväyliä ei kuitenkaan merkitty. Siitä meille kertoo se, että kieltolain aikaan pirtun salakuljettajat osasivat käyttää sellaisia veneilyreittejä, joita edes viranomaiset eivät tienneet.

Viljelysmaata ei Espoon saaristossa juuri ollut, joten leipävilja piti ostaa mantereelta. Vaihtokauppana viljaan kävi silakka, jota nousi erityisen paljon tavinuottaa vedettäessä. Kalaa käytiin myös myymässä Helsingin toreilla. Tosi tuoretta kalaa torille kuljetettiin sumppuveneillä. Veneen pohjalla oli puinen, rei’itetty puulaatikko, joka oli veden peitossa. Sieltä sitten asiakas saattoi ostaa vielä elävän kalan.

Kaislanlatvatyyny

Myös saariston lapset osallistuivat leivän hankkimiseen. Syksyisin he keräsivät kaislanlatvoja (Järviruoko) ja myivät niitä sitten tyynyjen pehmikkeiksi. Kaislanlatvoilla täytettiin pellavaiset tyynyliinat ja siten saatiin tyynyistä pehmeimpiä, kuin jos ne olisi täytetty hevosen jouhilla tai oljilla.

Ennen Uudenmaan asuttamista, vielä 1300-luvulla virolaiset käyttivät Espoon rannikkoa kalastus- ja hylkeenpyynti alueenaan. Siitä meillä on Espoon nimistössä muistona Eestinmalmi ja Eestinkallio.

Tarja Rae

 

Kuulokuva: Lehmihaka

Espoon perinneseura julkaisee pienten koululaisten iloksi kuulokuvavideon numero 16.

Tämänkertaisen 1.36 minuuttia kestävän kuulokuvan nimi on ”Lehmihaka”. Se kertoo ajasta, jolloin Espoossa elettiin rauhallista maalaiselämää.

Pikku tarina perustuu perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen Elämää entisajan Espoossa, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-lukujen elämää pienten lasten silmin.

Kiitokset yhteistyöstä Päivänkehrän ja Postipuun koulun opettajille ja oppilaille.
Kuulokuvan kuvat on taiteillut Tarja itse ja musiikkivinjetin leikkeen alussa ja lopussa soittaa espoolainen pelimanniyhtye Leikarit.

Kaikki aikaisemmat kuulokuvat löytyvät sivulta Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.

Vallgrenit viihtyivät Ruukinrannassa

Havis Amanda -veistoksesta tunnetuksi tullut Ville Vallgren asui vaimonsa Viivi Paarmio-Vallgrenin kanssa 1900-luvun alkupuolella huvilassaan Ruukinrannassa.

Vallgrenit olivat mukana paikallisessa seuraelämässä, ja kotipiirissä he harrastivat kuvanveiston ohessa puutarhanhoitoa ja kotieläinten kasvatusta. 

Lue Leena Yrjölän kirjoittama tarina Vallgrenien elämästä sivulta Vallgrenit viihtyivät Ruukinrannassa

Espoon perinneseura Espoon keskuksen kotikaupunkipolulla Leijonien Diabetes-kävelyllä


Espoon keskuksen leijonat toteuttivat perjantaina 4.6.2021 kaupunkikävelyn. Radan pituus oli noin kaksi kilometriä, ja sen varrella pysähdyttiin monen mielenkiintoisen paikan kohdalla. Virallisia pisteitä oli 14, ja kullakin oli oma opas, joka kertoi pisteestään enemmän. Leijonien muina kumppaneina olivat Espoon ympäristöyhdistys ja Pro Espoonjoki.

1. pysäkki: Uusi ja vanha asema.

Matkalla seuraavalle pysäkille nähtiin Espoonportti, joka yhdistää radan eri puolet toisiinsa. Kirkonkulma ja Kaivomestarin aukio.

2. pysäkki Kirkkojärvi, jonka palauttamista jälleen pohditaan Kirkkojärven ranta.

3. pysäkki: Kirkkojärven koulu ja leijonien pienoisgolfrata.

4. pysäkki: ”Vesi vanhin voitehista” eli vuonna 1751 laillistettu Espoon terveyslähde. Lähde ja kaivohuone paikallistettiin Espoon kaupunginmuseon arkeologisissa kaivauksissa 1986–88. Lähde on suojelukohde ja sen ympärillä on kaupungin ylläpitämä puisto.

Matkalla seuraavalle pysäkille nähtiin Kuninkaantien Lukio ja uimahalli sekä muisto Tarvontiestä.

5. pysäkki Kapearaiteinen rautatiesilta

Matkalla seuraavalle pysäkille ohitettiin Kirkonkymppi, jossa ovat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Espoon ruotsinkielisen seurakunnan asiakaspalvelupisteet sekä Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin ja piispan työtilat sekä istuntosali.

6. pysäkki Kirkonmäki, Tuomikirkko ja hautausmaa. Kirkon vanhimmat osat on ajoitettu 1480- luvulle.

Matkalla seuraavalle pysäkille nähtiin Pitäjäntupa, joka oli ensimmäinen Espoon kuntakokousten oma tila. Se saatiin lahjoituksena vuonna 1887. Lisäksi nähtiin Espoon pappila.

7. pysäkki: Pörriäisniitty. Luonnonmukaisen kukkaniityn omistaa seurakunta, ja sitä niitetään talkoilla ja yhteistyössä…

8. pysäkki: Kuninkaantien kyltti. Kuninkaantie oli keskiajan tärkein maantie Suomessa. Se kulki Turusta Viipuriin.

Matkalla seuraavalle pysäkille nähtiin Siunauskappeli, Seurakuntatalo, puinen Kannusilta, kukkakauppa ja portti.

9. pysäkki: Lilla Karyll, vuonna 1904 rakennettu talo.

Matkalla seuraavalle pysäkille nähtiin Villa Apteekki ja Erikssonin ruokatavarakauppa. Nykyään siellä toimii Espoon esittävän taiteen koulu sekä Urkuyön ja Aarian toimisto.

Niin ikään nähtiin vuonna 1890 perustetun Espoon vapaapalokunnan vuonna 1963 valmistunut paloasema.

10. pysäkki: Museokoulu (Lagstadin kotiseututalo), tuntemattomaksi jääneen taiteilijan Sotiemme veteraanien muistomerkki ja Suomen vanhin savusauna.

11. pysäkki Ruusupuisto

Matkalla seuraavalle pysäkille nähtiin Kannusillan liikuntahalli ja teatteri, joka toimii vakavissa säteilytiloissa väestönsuojana sekä Hotelli Kuninkaantie. Myös Sunan navetta nähtiin,

12. pysäkki virastokeskus ja kaupungintalo.

Matkalla seuraavalle pysäkille nähtiin Kristianstadin aukio/puisto, joka on nimetty Ruotsin Skånessa sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. Espoossa on nimetty puisto tai aukio seitsemän pitkäaikaisimman ystävyyspaikkakunnan mukaan.

13. pysäkki Lindholmin saha, jonka tontille rakennettiin 1930-luvulla suojeluskuntatalo

14. pysäkki Kauppakeskus Espoontori sekä Entresse

Espoon perinneseurasta oli mukana kaksi opasta: Rainer Lahti ja Martti Hellström. Reippaita kävelijöitä oli tällä ensimmäisellä kerralla parikymmentä.

Martti Hellström

Lelutarinoita Espoosta -webinaari 18.5.2021

Tarja Rae esitteli keräämiään lelutarinoita webinaarissa, joka järjestettiin 18.5.2021.

Tilaisuuden tallenne on nähtävissä perinneseuran Youtube-kanavalla osoitteessa Lelutarinoita Espoosta 18.5.2021

Lelutarinoita voi lukea sivulta Lelutarinoita Espoosta. Sivulla on jo lähes 20 tarinaa, joista monessa pääosassa on nalle.

Perinneseura kerää edelleen tietoa leluista ja niiden tarinoista. Voit lähettää tarinan omasta tai jonkun perheenjäsenesi lelusta, vanhasta tai uudesta, kuvan kera Tarjalle: tarja.rae@gmail.com. Kaikki tarinat ovat arvokkaita.

Kutsu webinaariin: Lelutarinoita Espoosta 18.5.2021 klo 18

Tarja Rae esittelee keräämiään lelutarinoita webinaarissa
Lelutarinoita Espoosta
Aika: tiistai 18.5.2021 klo 18.00
Verkko-osoite: http://bit.ly/perinneseura-18052021

Perinneseura kerää tietoa leluista ja niiden tarinoista. Voit edelleen lähettää tarinan omasta tai jonkun perheenjäsenesi lelusta, vanhasta tai uudesta, kuvan kera Tarjalle: tarja.rae@gmail.com. Kaikki tarinat ovat arvokkaita.

Kutsu Espoon perinneseuran kevätkokoukseen 18.5.2021

Espoon perinneseura ry:n kevätkokous järjestetään tiistaina 18.5.2021 klo 18.30 webinaarin jälkeen.

Ilmoittaudu etäkokoukseen lomakkeella Ilmoittautuminen kevätkokoukseen 18.5.2021

Kokouksessa esitetään vuoden 2020 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille.

Tervetuloa!
Espoon perinneseura ry:n hallitus