Kunta ja kaupunki

• Ensimmäinen maininta Espoon kylästä nykyisen Espoonkartanon paikalta on vuodelta 1432.
• Ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin 1910.
• Ensimmäinen kaupunginjohtaja oli Teppo Tiihonen vuosina 1972 - 1985.

Koulutus

• Ensimmäinen kunnallinen kansakoulu, Lagstad folkskolan, aloitti Espoon keskuksessa vuonna 1873 talossa, joka on nykyisin Lagstadin kotiseututalo.
• Ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1891. Koulun perusti tiilitehtailija Karl Wilkman.
• Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu Viherlaakson lukio perustettiin vuonna 1939. Koulun ensimmäinen nimi oli Kauniaisten yhteiskoulu.
• Ensimmäinen nuorison taidekasvatukseen keskittyvä oppilaitos on vuonna 1963 perustettu Espoon musiikkiopisto eli EMO.

Palvelut ja yhteiskunta

• Espoon seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Henrik Olavinpoika astui virkaansa 1458 sen jälkeen, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta.
• Ensimmäinen kirjasto perustettiin Espoon keskukseen 1860-luvulla. Kirjasto aloitti toimintansa Espoon kirkon sakastissa.
• Espoon ensimmäinen kauoota avattiin Stensvikissä vuonna 1871.
• Ensimmäinen pankki, Esbo Sparbank, avattiin vuonna 1875.
• Ensimmäinen posti toimi Espoon pappilassa 1885 - 1894.
• Ensimmäinen työväenyhdistys, Esbo arbetarförening I, aloitti toimintansa Kallvikissa 1902.
• Ensimmäiset sähkövalot otettiin käyttöön Espoon kartanossa 1904.
• Ensimmäinen kunnansairaala otettiin käyttöön vuonna 1920 Muuralassa.
• Suomen ensimmäinen SOS-lapsikylä perustettiin Laajalahteen vuonna 1970.
• Ensimmäiset kunnalliset päiväkodit avattiin vuonna 1957 Tapiolassa ja Lintuvaarassa.

Kaupunkirakenne

• Espoon ensimmäinen yleiskaava valmistui 1968. Kaupungin aluekeskuksiksi merkittiin Tapiola, Leppävaara, Muurala ja Kivenlahti sekä paikalliskeskuksiksi Matinkylä ja Kauklahti.
• Suomen ensimmäinen moottoritie oli Tarvontie, nykyiseltä nimeltään Turunväylä, jonka ensimmäinen vaihe valmistui 1962.
• Suomen ensimmäinen automarket oli Leppävaaran Maxi, joka avattiin vuonna 1971.
• Ensimmäinen julkinen patsas paljastettiin vuonna 1976 Laajalahden keskustassa. Raivaajapatsas on taiteilijan Sakari Vapaavuoren tekemä.