Varhaiset vaiheet
Laaksolahden alue kuului varhain Espoon maalaispitäjän maaseutuun, jossa asutus keskittyi kartanoiden ympärille. Alueella sijaitsivat Dalsvikin ja Jupperin tilat, joiden maille asettui kartanoiden työväkeä ja torppareita. Laaksolahden nimi juontuu Dalsvikin torpasta. Ruotsinkielinen nimi Dalsvik on tunnettu asiakirjoissa jo 1700-luvulla, ja suomenkielinen käännös Laaksolahti vakiintui 1940-luvulla alueen palstoituksen jälkeen]. Jo 1900-luvun alkupuolella alettiin Dalsvikin ja Jupperin maiden palstoja myydä kesähuvilatonteiksi helsinkiläisille. Pysyvä omakotiasutus vakiintui 1930-luvun alkupuolelta alkaen, kun huvilapalstojen omistajat alkoivat asettua seudulle vakituisesti. Ennen tätä alueella asui lähinnä kartanoiden työväkeä, ja heidän elantonsa tuli pääosin kartanoiden omasta tuotannosta. Alueen ensimmäiset palvelut olivat vaatimattomia: huvilayhteisöjen myötä syntyi pieniä kauppoja ja kioskeja palvelemaan kesäasukkaiden tarpeita[4]. Esimerkiksi osuuskauppa Elanto perusti myymälän ja useita kioskeja ilmestyi 1930–40-luvuilla, jotka toimivat asukkaiden kokoontumispaikkoina myyden virvokkeita ja päivittäistavaroita[4].
Toisen maailmansodan jälkeen Espoon väkiluku lähti jyrkkään kasvuun, ja Laaksolahdenkin alue alkoi hiljalleen muuttua maalaiskylästä esikaupungiksi. Vuonna 1943 perustettiin Laaksolahden Huvilayhdistys ry yhdistämään alueen asukkaita. Espoon kunta suomenkielisti paikannimiä, ja lopulta vuonna 1975 virallistettiin kaupunginosan nimeksi Laaksolahti – Dalsvik. Espoo muuttui kauppalasta kaupungiksi vuonna 1972) mikä toi mukanaan suunnitelmallisempaa kaavoitusta myös Laaksolahteen.
Asutuksen kehitys 1950-luvulta nykypäivään
Sodan jälkeisellä kaudella Laaksolahden asutus alkoi merkittävästi tiivistyä. Dalsvikin kartanon maat myytiin pankille 1950-luvulla, ja 1960-luvulla kartanon pelloille alettiin rakentaa uutta asuinaluetta, jolle annettiin nimeksi Lähderanta. Samoihin aikoihin myös Jupperin tilan maille kohosi lisää omakotitaloja. Suurin osa nykyisestä Laaksolahden asuntokannasta onkin rakennettu vasta 1960-luvun jälkeen, ja alue on pysynyt pientalovaltaisena. Tyypillinen asuintyyppi on omakotitalo tai muu erillinen pientalo. Alueen väkiluku on kasvanut tasaisesti. Laaksolahdessa asui vuonna 1975 noin 5 800 henkeä, ja vuoteen 2020 mennessä määrä oli noussut yli 11 000:n. Asukasmäärän kasvu oli erityisen nopeaa 1960–1970-luvuilla, kun uusia taloja rakennettiin ja nuoria lapsiperheitä muutti alueelle.
1960-luvun merkittävin yksittäinen asutusprojekti oli Lähderannan yhtenäinen asuinalue. Arkkitehdit Erik Kråkström ja Ahti Korhonen suunnittelivat Asunto Oy Lähderanta -nimisen suurkohteen, joka valmistui vaiheittain 1962–1965. Kokonaisuuteen kuului 576 asuntoa – kerrostalo-, pienkerrostalo- ja rivitalohuoneistoja – sekä liikerakennus paikallisia palveluita varten. Tämä “Pikku-Tapiolaksikin” kutsuttu yhtenäinen lähiökokonaisuus on yhä yksi Suomen suurimmista asunto-osakeyhtiöistä. Uusien asuntojen myötä Laaksolahden väestörakenne muuttui. Alueelle muutti runsaasti lapsiperheitä, mikä lisäsi koulujen ja palveluiden tarvetta. 1970-luvulla kaavoitusta tarkennettiin, kaduille annettiin viralliset nimet ja Laaksolahdesta muotoutui vakiintunut asuinalue Espoon kaupunkirakenteessa. Esimerkiksi vuonna 1975 vahvistettiin asemakaavassa useita uusia kadunnimiä, ja tuolloin Laaksolahden vanhan huvila-alueen kujille otettiin käyttöön järjestysnumeroihin perustuvat nimet (Ensimmäisestä Huvilatiestä Kahdeksanteen Huvilatiehen) muistuttamaan alueen huvila-asutuksen historiasta.
1980–1990-luvuilla asutuksen rakentaminen jatkui maltillisemmin, lähinnä täydennysrakentamisena. Jupperin omakotialue laajeni asteittain uusille tonteille, ja Lähderantaan kohosi muutamia uusia rivitaloja. Alue säilytti puutarhakaupunkimaisen luonteensa, ja viheralueet Pitkäjärven rantamilla sekä pientalojen puutarhat ovat yhä olennainen osa Laaksolahden miljöötä. Nykyisin Laaksolahtea pidetään varsin vauraana ja haluttuna asuinalueena. Alue on kuitenkin onnistunut säilyttämään rauhallisen, luonnonläheisen ilmeensä kasvusta huolimatta.
Laaksolahden nimistö
Espoon kaupungin sivuilla esitellään Espoon nimistöä ja kerrotaan tarinoita kaupungin alueista, kaduista ja niiden asukkaista. Laaksolahdesta on mukana lähes 30 kohdetta.